Searching for "diy kalenterikoru"

Ylläpidon Linksu esittäytyy

Moikka kaikille!

Sain kunnian liittyä Kalenterimanian ylläpitotiimiin ”mafiaan” vuoden alusta ja nyt on pienen esittelyn paikka. Ryhmässä minut tunnistaa nimellä Tia, mutta rakkaalla lapsella on monta nimeä ja kavereiden kesken Linksu.

Asun Turun kupeessa perheeni kanssa, johon kuuluu 4-vuotias tyttäreni, 6-vuotias poikani, kihlattuni, sekä 9-vuotias koiramme Alma.

Muutama fakta minusta:

– Olen käsityöihminen henkeen ja vereen, innostun kaikesta, teen kaikkea ja haaveilen kaikesta. Askartelu, piirtäminen, virkkaus, ompelu sekä joskus nikkarointi vievät kaiken oman aikani ja jos aika sekä rahat riittäisivät, käyttäisin loput remontointiin ja sisustamiseen.

– Rakastan ruuanlaittoa, leivontaa ja emännöintiä, vaikkei se mieheni silmissä siltä kuulemma aina näytäkään, heh. Olen parhaimmillani paineen alla.

– Livemusiikki on parasta. Rokki on lajini, mutta olen todella kaikkiruokainen.

– Nykyään viihdyn myös kotona. Kaiken kiireen keskellä on ihana vaan olla ja harrastaa omia juttuja, sekä olla perheen parissa.

– Pidän mustasta, lilasta, turkoosista, kiiltävästä, yksisarvisista, Disneystä, peuroista, maagisista asioista kuten luonto ja noituus, pääkalloista, kosmisista tähtisumuista ja vesivärityylistä. ”Muutaman” asian mainitakseni.

Kalenteriharrastus on jollain tasolla ollut läsnä yläasteelta lähtien. Silloin piirtäen ja tarroja keräillen, mutta vasta Kalenterimanian löytämisen jälkeen harrastus räjähti niin sanotusti käsiin. Satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaa juuri kuopuksemme synnyttyä, kun Mirppu kyseli sosiaalisessa mediassa olisiko kalenteriryhmälle tarvetta. Ilmoitin heti että todellakin ja loppu onkin historiaa. Olen ollut alusta asti ryhmän jäsen ja voi vitsi mikä matka siitä alkoikaan. Nykyään someaikani kuluu täysin Kalenterimanian ympärillä.

Olen aiemmin kertonut tarinastani kalentereiden kanssa. Viime vuosi 2019 yllätti ja pitäydyin vain yhdessä kalenterissa, Burden Scribblessä, unohtaen rakkaan rengasplannerini. Rinnalla oli pieni Putinki-merkkinen Muumi -lukuvuosikalenteri, mutta se pääsi kunnolla käyttöön vasta nyt vuoden vaihteessa 2020. Kalenteri loppuu heinäkuussa ja olenkin nyt ottanut rinnalle opetteluun personal kokoisen Traveler’s Notebookin, jossa minulla on kaiken kattava sisältö koko vuoden kuukausinäkymästä viikkonäkymään heinäkuusta alkaen, tracker seurantaa sekä inspiraatiolle tilaa. Kannet ovat Webster’s Pagesin, jotka sain Mirpulta. Hyvä kiertämään <3

#maniaperhe! Kirjoitin sen Mirpun korttiin helmikuussa 2017 ja en olisi ikinä uskonut, että se jää niin vahvasti elämään. Mutta sitä tämä ryhmä on; perhe, ystäviä, yhteisö, jossa tuetaan sekä kannustetaan ja olen ylpeä, että saan olla osana sitä <3 Elämäni on rikastunut, olen löytänyt ystäviä ja saan hypettää saman henkisten ihmisten kanssa esimerkiksi kuinka ihania tarroja olen löytänyt kalenteriini.

Ylläpidon vastuualueisiini kuuluu ryhmässä muun muassa teemahaasteet, mutta oli asia mikä tahansa, toivon että lähestytte minua rohkeasti. Miiteissä olen se kovaääninen, jolla on huono huumori ja vielä huonompi nimimuisti, pahoittelen jo valmiiksi. Nimikyltit ovat siis tarpeen. On ilo olla mukana, inspiroidaan toisiamme ja nähdään ryhmässä.

Rakkain terveisin

-Linksu <3

Mikä kalenteri tällä hetkellä käytössä ja miksi – Carita

Kirjoitin alkuvuodesta postauksen siitä, miten käytän sujuvasti useampaa kalenteria yhtä aikaa. Tällä asetelmalla selvisinkin jo hyvin pitkälle tätä vuotta. Jos olisin kirjoittanut tämän postauksen pari kuukautta aiemmin, kertoisin mm. Happy Plannereista ja bullet journalista. Kaikki kuitenkin muuttui, kun päätin vihdoin uskaltautua kokeilemaan traveler’s notebookia. TN-maailma oli aiemmin minulle suhteellisen vieras enkä ollut edes juurikaan vaivautunut tutustumaan siihen lähemmin. Olin nimittäin aivan varma, että TN ei ole minua varten.

Kalenterimanian syysmiitin lähestyessä selvisi, että Klemmarikellari tarjoaisi mahdollisuuden noutaa tilauksia miitistä. Pitihän noin hyvä tilaisuus hyödyntää, ja päädyin tilaamaan Priman Midnight Garden -kokoelman traveler’s notebookin. Olin siinä vaiheessa vielä hieman skeptinen, tulisimmeko minä ja TN toimeen, mutta päätin kuitenkin kokeilla, sillä niin kaunis se oli. Saadessani tuon traveler’s notebookin käsiini tiesin, että tulisin vaikka väkisin keksimään sille jotain käyttöä.

Nyt lähes kolme kuukautta myöhemmin en enää käytä muita kalentereita, ainoastaan kyseistä TN:ää. Keskeneräiset Happy Plannerit, bullet journalit ja muut ovat kaikki jääneet sen jalkoihin. Aluksi se hieman kirpaisi, sillä olen yleensä pyrkinyt täyttämään aloittamani kalenterit loppuun asti. Väkisin jonkun asian tekeminen ei kuitenkaan yleensä johda kovin hyvään lopputulokseen inspiraation osalta, joten päätin olla kerrankin hieman armollisempi itselleni.

Miksi tämä TN sitten vei minut mukanaan? Ensinnäkin, se on todennäköisesti kaunein kalenteri, jonka olen tähän asti omistanut. B6-koko puolestaan on mielestäni juuri sopiva. Koristelutilaa on, mutta sivut eivät jää liian helposti tyhjän näköisiksi, vaikka merkintöjä olisi vähän. 

Nykyään on todella vaikea ymmärtää, miten olen aiemmin ajatellut etteivät traveler’s notebookit ole minua varten. Nyt minulla on nimittäin yksissä kansissa kaikki se, mihin olen aiemmin tarvinnut useamman kalenterin. On viikkokalenterivihko, kuukausikalenterivihko, vihko erilaisille listoille ja trackereille, runovihko ja päiväkirja.

En ole mitenkään erityisen diy-henkinen ihminen, mikä oli ehkä osasyy sille, miksi vierastin TN:ää niin kauan. Kalenterimaniassa pyörineen TN-innostuksen ja sitä kautta saatujen vinkkien myötä olen kuitenkin löytänyt itseni laminoimasta välilehtiä ja tekemästä shakereita. Ei se ole vielä kovin paljon, mutta enemmän kuin aiemmin. On ollut ilo huomata, miten on löytänyt traveler’s notebookin myötä intoa sellaisiin asioihin, joita on aiemmin vierastanut.

Yksi TN:än plussapuolia on sen monipuolisuus ja muunneltavuus. Siitä on todella helppo tehdä omannäköinen, ja jos kyllästyy, voi sitä aina modata. Olen totaalisen rakastunut kaikkiin kalenterikoruihin, välilehtiin ja muihin härpäkkeisiin, joita en aiemmin edes tiennyt tarvitsevani.

Varovaisen alun jälkeen traveler’s notebookini on pikkuhiljaa muotoutunut sellaiseksi kuin se on nyt. Tällä hetkellä se tuntuu todella omalta, ja jatkan mielelläni sen parissa myös ensi vuoteen.

-Carita