Searching for "bullet journal 101"

Kalenterivuosi paketissa

Kirjoituksessa mainitut Ajaston Time Square– ja Ajaston My Year -kalenterit on saatu yhteistyössä Ajaston kanssa.

Ihanaa jouluviikkoa kaikille! Näin vuoden lähestyessä loppuaan, ajattelin paketoida kalenterivuoden 2021 yhteen pakettiin. Mistä aloitettiin, miten se meni ja miltä näyttää tuleva vuosi 2022? Huhtikuussa kirjoittelin Kalenterivuodesta 2021, mutta menikö kaikki niin kuin kovasti suunnittelin?

Aloitin vuoteni ihanan Ajaston Project 365:n kanssa (myöhemmin P365) ja muistelen vuotta lämmöllä. Kalenteri kulki mukanani työkokeilussa, sai inspiraatiota ryhmästä sekä näkyi usealla Kalenterimanian Youtube-kanavan videolla. Ja toisaalta, miksei olisi kulkenut, sillä P365 sopi lähes täydellisesti omiin tarpeisiini. Tärkeimpinä ominaisuuksina mainittakoon pystypäivät, tila kirjoittamiselle niin kuukausi- kuin viikkonäkymillä, vuosinäkymä, hyvin muistiinpanotilaa sekä kaunis ulkonäkö. Viihdyimmekin hyvin matkalla kaksin, mutta muutama mutka tähänkin matkaan mahtui.

Ensimmäisiä mutkia olivat aiheuttamassa niin viiden vuoden päiväkirja kuin Ajaston Time Square. Time Square liittyi matkaan yhteistyönä. Kalenteri kulkikin mukanani työmatkalla ja otti paikkaa mukana kulkevan kalenterin roolista. Ja onhan siinäkin toivomiani ominaisuuksia, kuten pystypäivät, kaunis ulkonäkö ja muistiinpanotilaa. Kuukausiaukeamien puuttuminen muodostui melko nopeasti suureksi haasteeksi, josta emme ole palautuneet. Time Square onkin ottanut paikkansa kotona olevana kalenterina, jonne merkitsen muistettavia asioita niin töihin kuin kotiinkin liittyen. Viiden vuoden päiväkirjan kirjoittaminen tyssäsi pitkälti kesään, jonka jälkeen saattaa puuttua useammankin päivän kirjoitukset. Tätä kirjoittaessani pohdin, pitäisikö jatkaa kylmästi joulukuun alusta (vielä, kun muistaa hivenen mitä on tapahtunut)? Se jääköön nähtäväksi, mutta ajatus tästä on nyt syntynyt.

Seuraava mutka matkaan muodostui, kun P365 ei ottanut paikkaansa enää mukana kulkevana kalenterina vaikka sitä kovin kokeiltiin. Pienemmän Time Squaren jälkeen P365 vei paljon tilaa laukussa, joten jälleen kaipasin jotain lisää kalenterikattaukseeni. Piipahdin erään työpäivän aikana Hansan Suomalaisessa kirjakaupassa kurkkimassa, olisiko jokin pienempi kalenteri kuitenkin kutsunut nimeäni. Se ei ollut kalenteri, mutta S-kokoinen Nuuna neon pinkkien kansiensa kanssa puhutteli. Tämä muistikirja on itselleni tuttu muutaman vuoden takaa, kun tein kesän mittaisen matkan bullet journalin (myöhemmin bujo) kanssa. Joten elokuusta lähtien mukana kulkeva kalenteri olikin bujo. Haasteena mukana kulkevan bujon kanssa on ollut kuukausi- ja viikkonäkymien etukäteen tekeminen, mutta olemme melko hyvin aikataulussa. Bujo antoi myös luovuudelle tilaa uudella tavalla, johon emme yltäneet P365:n kanssa.

Vuoden aikana koristelutyyli pysyi melko samoilla urilla, mutta toisinaan hypittiin erilaisten materiaalien kanssa inspiroituneita loikkia. Vesivärit ja leimailu olivat uudehko, mutta miellyttävä loikka oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Kalentereissa näkyivät myös erilaiset kynät ja piirtäminen niiden itselleni ominaisten tarrojen, washien sekä papereiden seassa. Erityisesti bujoon innostuin piirtämään ja kokeilemaan erilaisia ideoita kuukausi- ja viikkonäkymien toteutuksessa.

Mutta miltä näyttää vuosi 2022? Bujona toimiva Nuuna jatkaa kanssani edelleen matkaa, mutta P365 jää osaksi vuotta 2021. Aloitamme yhteisen matkan Ajaston My Year 2022 -kalenterin kanssa tammikuussa. Olemme jo tutustuneet jonkin verran ja uskonkin, että vuosi tämän kalenterin kanssa toimii hyvin. Vaikka vihreä ei ole se minun lempivärini, otan haasteen vastaan ja hyppään oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ihan koko vuodeksi! Näin My Year -kalenteria tutkineena voisin sanoa, että siitä löytyvät kalenterilta tarvitsemani ominaisuudet melko hyvin. Kivat kuukausi- ja viikkonäkymät, muistiinpanotilaa ja vuosinäkymät vuosille 2022 sekä 2023. Pian saankin aloittaa kunnolla matkan itselleni entuudestaan lähes tuntemattoman kalenterin kanssa ja on sanottava, että olen aika innoissani tästä! Matkaa täydentää ihana Hidasta Elämää -kiitollisuuspäiväkirja. Aloitin tätä ensimmäisin merkinnöin jo tämän vuoden aikana, mutta todelliseen matkaansa kiitollisuuspäiväkirja pääsee vasta tulevana vuonna 2022.

Tulkaa kertomaan ryhmään, että millainen oli sun kalenterivuosi 2021 ja oletko yhtä innoissasi uudesta kalenterivuodesta kuin minä?

Lämpimin ja jouluisin ajatuksin, Terhi

Kuinka minä kesytin kaaoksen?

Kirjekuoren kulmaan raapustettuja puhelinnumeroita, hukkaan joutuvia post it -lappuja, tapaamisia, jotka unohtuvat tai tuplabookkauksia. Tätä mun elämä on ollut vuosia: tuskattuttavaa kaaosta. Taisin löytää Kalenterimanian jo viitisen vuotta sitten (vai neljä, onko sillä niin väliä?) ja sen myötä olen kokeillut lukemattomia erilaisia kalentereita. Traveler’s Notebookit eli TN:t, Mambin (Me and My Big Ideas), valmiskalenterit, palannut takaisin lippulappusotkuun ja aloittanut kierroksen alusta. Eli ihan käsittämätön määrä turhautumista, hukkaan heitettyä rahaa, eikä mistään silti ole ollut minulle apua. Rakastan listoja, taulukoita ja selkeyttä, vaikka itse olen yksi sekametelisoppa.  

Kerta toisensa jälkeen lueskelin Bullet Journal -menetelmästä ja tilasin Ryder Carrolin kirjan. Aloitin siis ihan alusta: luin kirjan ja tein muistiinpanoja. Tilasin ensimmäisen Nuunani (tai oikeastaan kolme, koska en osannut päättää), hypistelin niitä ja lopulta uskalsin vetää ensimmäiset viivat valitsemaani vihkoon. Ensin tein orjallisesti Carrolin ohjeilla sisällysluetteloa ja avain -listan (key list). Käytännössä ne ovat minulle täysin turhat ja mieluummin merkkaan asioita sivuihin laitetuilla washiteipeillä, klemmareilla ja vastaavilla merkeillä. Yhdessä kohtaa jätin kuukausinäkymän pois kuun alusta, mutta se oli virhe. Onneksi se virhe oli helppo paikata seuraavalla kuulla. Future log on tärkeä, vaikka minulla suhteellisen vähän onkin pitkän ajan päähän sijoittuvia merkattavia menoja. Mutta sitten kun on, niin ne ovatkin todella tärkeitä. En todellakaan muista ensi kesänä, että Mersu pitää katsastaa heinäkuussa.  

Bujon loistavuus on sen muokkautuvuudessa. Jokainen bujo näyttää tekijältään. Omani tärkeimpiä aukeamia on esimerkiksi listat ensi vuoden vasikoiden nimiehdotuksista. Lasten terapia-asiat ja “muista ostaa T:lle uudet kumisaappaat” kulkee mukana siinä missä ensi viikon hierojan ajankohta ja suunnitelmat miehen joululahjoista. Ensimmäisen oikean bujoni aloitin huhtikuussa. Olen kohta kuluttanut muistikirjan täyteen, joten tammikuusta on ihana aloittaa taas puhtaalta pöydältä uuteen muistikirjaan.

Tai miten määritellään puhdas, ensi vuoden bujon rakennetta aloin hahmotella jo elokuussa, ensimmäiset aukeamat tein syyskuussa ja tätä kirjottaessa tammikuun kk-aukeama on valmis ja osa viikkoaukeamista. Olen varma, että ensi vuoden vihkoon tulee vähemmän hutiaukeamia, kun ensimmäiseen, mutta takuulla tulen tekemään erilaisia turhia sivuja. Mutta se ei haittaa. Se on elämää.  Oman bujoni koristelu menee laidasta laitaan, välillä hyvin minimalistista, välillä “parempi överit kun vajarit”, aina kulloisenkin fiiliksen mukaan. Siitä voisi kirjoittaa pitkästi, mutta se on tässä kohtaa sivuseikka. 

Ihan yhdellä muistikirjalla en kuitenkaan pärjää. Bujo on turhan massiivinen käsilaukussa kannettavaksi, joten kukkarokalenterina kulkee personal-koon TN, jossa on kalenterivihko ja eräänlainen brain dump -vihko, mihin kirjaan muistiin asiat ja siirrän ne sitten kotona bujoon paikoilleen. Työkalenterina on äärimmäisen yksinkertaistettu bujo vihreässä Letussa (Leuchtturm1917). Se on lähinnä vain Lettuun tehty kalenteri parilla lista-aukeamalla. Lisäksi erikseen on luettujen ja kuunneltujen kirjojen vihko, koska iski yhtenä unettomana yönä askartelufiilis ja tuli mieleen sellainen tehdä. Uutena, hieman takavasemmalta mukaan hiipi keltaiseen Lettuun asettunut Muutos -valmennus, kurssimateriaalimuistiinpanot ja omat mietinnät.  

Oma kokemukseni siis on, että jokaisen kannattaa ainakin kokeilla bujoilua. Siitä on niin helppo tehdä juuri omanlaisensa, ei tarvitse miettiä mistä löytää kalenterin vaakapäivillä tai jollain muulla tietyllä leiskalla. Sen kun tekee siitä sellaisen. Tai vaikka joka kuu erilaisen, niin minä muuten teen. On pari kolme lempileiskaa, mitä käytän useammin, mutta harvemmin kahta kuukautta peräkkäin. Lisäksi kokeilen hyvinkin ennakkoluulottomasti Pinterestistä tai muualta näkemiäni vaihtoehtoja. Mutta en kuitenkaan liikaa tuijota niitä superhienoja kuvia, koska niistä tulee turhia paineita, vaan rävellän omaan tyyliini. Joskus onnistuu ja joskus ei.

– Sini