Searching for "Kollaasi"

Esittelyssä – Bujo-muistikirjat (Otava)

Postauksen Bujo-muistikirjat on saatu Otavalta.

Jokunen kuukausi sitten päästiin blogissa lukemaan, kuinka ylläpidosta osa pääsi mukaan ihan super upeaan yhteistyöhön Otavan kanssa: suunnittelemaan muistikirjoja Kalenterimanian hengessä. Nyt nämä kyseiset muistikirjat ovat vihdoin löytäneet tiensä kaupan hyllyille ja myös tipahdelleet meidän postiluukuista. Ja ne ovat niin kauniit! Voit kurkata ryhmässä tekemäni avausliven ja ensimmäiset reaktioni täältä.

Muistikirjoja tehtiin kahdella eri kuosilla. Toinen oli kaunis punainen marmori kultaisella foilauksella ja toinen rauhallinen turkoosi kolibri hopealla foilauksella. Kummassakin muistikirjassa on yksi foilauksen väriä vastaava kirjanmerkkinauha. Niin ikään kansien sisältä löytyy samaa värimaailmaa hakevat värit ennen kuin muistikirjan ensimmäinen sivu aukeaa ja paljastaa tilan kirjoittaa esimerkiksi omat yhteystietonsa.

Muistikirjojen paperi on päällystämätöntä 90 g paksua paperia, kuten aiemmissakin Otavan bujo-muistikirjoissa on ollut. Nopealla kynätestillä sivuista ei pahemmin edes ghostaa mikään kynä ja läpi vuosi luonnollisesti ainoastaan permanenttitussi. Vettä paperi ei kuitenkaan näyttänyt kestävän kauheammin: onnistuin vahingossa jättämään kostean liinan sivulle ja kirjoitin mustekynällä tämän päälle ja läpihän se tuli. Kokeilin vielä vesivärit tämän huomion myötä testisivulleni, ja tämä aiheuttikin kupruilua ja myös muutamalle muullekin sivulle sama efekti jatkui. Vesivärit myös kuulsivat vahvasti läpi, eikä näyttänyt olevan isosta kiinni, että väri olisi vuotanut paperin läpi. Eli jos aikeissa on käyttää paljon vesivärejä, ainakaan tällä nopealla kokeilulla en ensimmäisenä valitsisi tätä muistikirjaa. Muuhun käyttöön tämä puolestaan sopii loistavasti!

Sivuja kummastakin muistikirjasta löytyy 192 ja ne on numeroitu. Sivunumerot ovat kuitenkin todella pienet ja huomaamattomat, eivätkä näin ollen haittaa käyttöä, mikäli et niistä niin perusta. Myös sivujen pisteet ovat todella huomaamattomat ja pimeämmällä (ainakin minun silmilläni) ne lähes katosivat näkyvistä. Pisteväli on 5 mm. Muistikirjan alusta löytyy kaksi aukeamaa viivoitettuja sivuja, joita voi käyttää mainiosti sisällysluettelon tai muun listauksen tekemiseen. Muistikirja aukeaa lopulta aika nätisti auki (lay flat ominaisuus löytyy siis), mutta vaatii muutaman kunnon avauskerran keskeltä, että muistikirjan selkä tottuu.

Marmorikuvioitu muistikirja pääsi minulla suoraan päiväkirjakäyttöön ja olin positiivisesti yllättynyt, miten hyvin Kawecon mustekynä M-koon terällä liukui tällä paperilla, eikä ainakaan Kawecon oma ruskea muste edes pahemmin kuultanut toiselle puolelle. Otin myös leimasimeni käyttöön päivämäärien kanssa ja varsinkin vaaleammilla sävyillä sai surutta leimailla, tummemmilla muste aavistuksen kuulsi, mutta ei missään nimessä haittaa käyttöä! Toisen muistikirjan käyttökohde on vielä aavistuksen auki: olen hieman makustellut ideaa kollaasimaisemmasta art journalista, joten se on todennäköisesti edessä oleva projekti.

Kumpi näistä ihanista muistikirjoista oli enemmän sun mieleen? Mihin käyttöön ottaisit omasi?

Iso kiitos tästä mahdollisuudesta Otavalle ja ihanan aurinkoisia päiviä sinne ruudun toiselle puolelle!
– Laura S.

Koukuttavaa bongailua ja sommittelua

Minua pyydettiin kirjoittamaan jäsenpostaus ”aikakauslehtien superluovasta käytöstä kalenterituunauksessa”. Kalenterimanian yhteisö on superluovia tekijöitä pullollaan, joten olin vähän hämilläni, mutta toki tykkään kirjoittaa siitä, miten itse tuunailen.

Kirjoitin vuoden 2021 lokakuussa Kalenterimanian blogiin samaa aihetta liipaten: ”Kierrätyksestä kauneutta ja iloa kalenteriin”. Sen jälkeen tyylini on aika paljon muuttunut – se, mikä ei ole muuttunut, on kierrätysmateriaalien eli pääasiassa vanhojen aikakauslehtien ja mainosten käyttäminen. Vain joskus jokunen lahjaksi saatu tarra pääsee mukaan kalenteriin.

Minulla on nyt toista vuotta peräkkäin kalenterina Maaret Kallion Lujasti lempeä. Siinä on tuunaustilaa
viikkoaukeamissa sekä jonkin verran kuukausiaukeamissa ja kuukausittaisissa tehtävissä. Tosin joku voisi
sanoa, ettei viikkoaukeamissa ole tuunaustilaa, mutta itse tykkään täyttää päiviä viikon väri- tai muun
teeman mukaisesti. Kun viikko on menossa, täytän surutta merkintöjä kuvien päälle.

Tässä tammikuun aukeamassa teemana ovat muodot ja väriyhdistelmä lila-oranssi. Osa kuvista on jonkun
aikakauslehden leivontaohjeista, osa Oriflamen esitteestä. Aloin viime vuonna tehdä leikkeisiin kynällä
tarkoituksellisen rosoiset reunaviivat, ja tykkään edelleen tästä tyylistä. Käytän kuvissa sekä suoria linjoja
että epämääräisiä revittyjä reunoja.

Kollaasimaisuus näkyy tuunauksissa välillä paljonkin, kuten tässä maaliskuisessa aukeamassa.

Tässä vähän arkisempaa tyyliä, jossa teemana laatikot ja väriyhdistelmät. Poimin lehdistä myös sopivia
tekstinpätkiä.

Kalenterin puolivälistä löytyvä tehtävä – joka tehdään tammikuussa – ”Tämän vuoden haaveita” on lähes
kokonaan lehdistä poimituista teksteistä koottu.

Lisäksi tykkään poimia kalenteriin erilaisia kodin kalusteita ja sisustusta, kuten sohvia, sänkyjä, lepotuoleja,
laatikoita, peilejä, pöytiä… sekä ikkunoita ja ovia.

Vaaleat ja kauniit sisustusyksityiskohdat tuovat kalenteriin raikkautta.

Helmikuun Pysähdyksen paikka sai kuvakseen harmonisen värisen sohvan.

Tottakai käytän paljon myös kukkia ja luontokuvia.

Toisinaan aukeaman kuvitus saa teemansa Maaret Kallion tekstistä, kuten tässä.

Lehtipino vaatehuoneessa on vielä korkea, kiitos lehtiä lahjoittavien ystävien sekä kirjastosta tuotujen
poistolehtien. Nämä lähteet tuntuvat olevan ehtymättömiä, joten rauhoittava ja koukuttava lehtituunailu
varmasti jatkuu pitkään!

-Satu