Esittelyssä – Ninnimoi vuosikalenteri 2025

Kaupallinen yhteistyö Ninnimoi

Mitä parhainta joulukuista perjantaita – ja terveisiä ensimmäiseltä lomapäivältä! Tänään esittelyvuoron saa suloinen Ninnimoin vuosikalenteri 2025. Tästä linkistä pääsee katsomaan ensitunnelmia avausliven muodossa.

Ninnimoi on Nina Repon kätten ja sydämen jälkeä, ja valikoimasta löytyy mm. tämän postauksen vuosikalenteri, seinäkalenteri (tästä Inka kertoo lisää myöhemmin) ja ilmaiseksi ladattavia tuotteita. Ninnimoi on itselleni uudehko tuttavuus, nettikauppaa selaillessa muistui mieleen postikortit hypermarketin lehtihyllyn pielestä.

Asiaan! Tämä seesteisen suloinen kalenteri on kooltaan A5, sen kalenteriosuus kattaa koko vuoden 2025 tammikuusta joulukuuhun. Kalenteri on parikierresidottu, sen kannet ovat vankkaa päällystettyä kartonkia ja itse sisäsivut 140g vahvuista ympäristösertifioitua mattapintaista paperia. Kalenterin alussa on aukeama jossa on koko vuoden 2025 näkymä. Jokainen kuukausi alkaa kuukausinäkymällä ja ohessa on ”Tärkeintä [kuukausi]”-sivu, johon voi listata asioita kuten tavoitteet ja hyvää tuovat asiat kunkin kuukauden ajalle.

Itse viikkoaukeama on allekirjoittaneen mielestä erikoislaatuinen, sillä oikealla puolella näkyy viikonpäivät maanantaista sunnuntaihin ja sen sijaan, että viikonloppu olisi puserrettu pieneen tilaan niinkuin hyvin usein käy, Ninnimoissa sunnuntai on litistetty sivun alalaitaan, mutta kellonaikatilaa ei siltikään ole merkittävästi vähemmän. Fantastista! Vasemmalla puolella on paljon muistiinpanotilaa sekä ”viikon Ninnimoi”-ajatus. Aukeamalta löytyy myös viikkonumerointi. Koko kalenterissa on huomioitu nimipäivät (jes!) sekä suomalaiset juhlapyhät.

Kalenterille (kuten koko Ninnimoin tuotannolle) on myönnetty Avainlippu- ja Design from Finland -merkit. Suosittelen lämpimästi tätä kalenteria vaihtoehdoksi kun haluaa seesteisen pohjan jonka päälle voi lähteä tuunailemalla rakentamaan melkein mitä vaan!

Jouluisin terveisin Suvi

Inspiroidu populaarikulttuurista – Janita R.

Heips! On mun vuoro tarttua torstain haastesapostaukseen. Aiemmat toteutukset löytyvät täältä. Aiheena inspiroituminen kulttuuri-ilmiöstä, peleistä, kirjoista ynnä muusta vahvasti elämässä läsnä olevista asioista voisi kuvitella olevan helppoa vaan toisin kävi. Pähkäilin pääni puhki, kunnes lopulta päädyin hyppäämään Spotifyn innoittamana lukioikäisenä kuuntelemieni biisilistojen syövereihin josta löytyi yksi sen ajan lempiartisti uudelleen kuunteluun. Aiheeksi päätyi siis Emilie Autumn ja tarkemmin hänen musiikkinsa. Genren puolesta liikumme klassista ja industrialia sekoittavassa tyylissä, jota on itseasiassa hankalaa laittaa yhden otsakkeen alle.

Halusin tehdä jotain sellaista jota en ole aiemmin kokeillut. Tein nimittäin elämäni ensimmäisen ATC-kortin. En tiedä mikä näiden suhteen varsinaisesti on aiemmin jarruttanut. Luultavimmin ajatus siitä etten osaisi. Tosin täytyy myöntää etten aloittanut tarkistamalla tarkkoja mittoja, joten omani on hiukan suurempi kokoinen korttipohjan ollessa puolet postikortista kun aloitin.

Minulle artistin musiikki on yhdistelmä synkkyyttä, asennetta ja sopiva ripaus herkkyyttä, joita koitin kanavoida etsiessäni sopivia tarvikkeita. Halusin sävymaailmaan punaista, mutta myös runsaasti tummia sävyjä. Mambin tarrakirjan kukkiin on tartuttu monesti aiemminkin eikä valinta pettänyt nytkään.  Koska kortti itsessään oli vihertävän sävyinen, repäisin osan printatusta suttupaperista reunaan. Lisäksi halusin mukaan tarran jossa on pääkallo ja kukkia. Jännitti kyllä muuttuvatko sävyt taustan värin vuoksi, mutta onneksi ei! 

Leikkelin kortista ylimääräisiä tarran sivusta pois joten se on toiselta sivulta kaareva. Lopuksi lisäsin biisin sanoja minikollaasiin ja liimailin sommitelman kokoon. Voi olla että testaan korttiaskartelua toistekin. Haaste itsessään oli inspiroiva ja hauska toteuttaa. Mikä on inspiroinut sua viimeksi?

-Janita R.