Aura Monochrome Slim saatu kaupallisessa yhteistyössä / Ainoa
En saanut koskaan korkattua minkäänlaista päivittäiseen käyttöön tarkoitettua kalenteria tälle vuodelle, mutta rakkauteni viime vuonna aloittamaani kirja-aiheiseen Auraan on vain syventynyt. Olen testaillut siihen kaikennäköistä, kuten tässä postauksessa jo kerroinkin, ja uusin lähestymiseni asiaan on ollut vesivärit. Carita on herättänyt isosti kaipuun maalaukseen myös omalla kohdallani, joten Capsakan taideteosten ja oman tyttöystävän vesiväri-innostuksen myötä päätin myös itse lähteä lisäämään maaleja Auraani.
Maalien lisäksi myös erilaiset yliviivaustussit, mustekynät ja muut aiemmin penaaliin unohtuneet tarvikkeet ovat saaneet uuden mahdollisuuden. Viimeksi töpöttelin mustetyynyllä suoraan sivuille, ja roiskin viuhkasiveltimellä akvarelleja taustakoristeluiksi. Tykkään yhä ihan älyttömästi puuhailla tämän reading journalin kanssa, ja tämän tykästymisen myötä syttyikin into Kalenterimanian Facebook-ryhmän uuteen sisältöön, eli kirjahaasteeseen. #KMkirjahaaste on pyörinyt ryhmässä toistaiseksi ensimmäistä kertaa, ja hyvän vastaanoton myötä se tulee saamaan jatkoa myös heinäkuun puolella.
Lukemisen ja kalenteriharrastuksen yhdistäminen tuntuu tosi kivalta ja luontevalta, ja suosittelen hyvin suurella lämmöllä kaikkia kirjaihmisiä ja lukutoukkia kokeilemaan lukupäiväkirjan rakentamista. Omani ei niinkään sisällä mitään isoja seurantalogeja, vaan on ennemmin täynnä listoja, yhteenvetoja ja väriä.
Onko teillä jo kirjabujo, tai satuitteko innostumaan ryhmän #KMkirjabingoon? Heittäkää mua myös ehdottomasti omilla lukuvinkeillänne, niin voin tehdä niistä vaikka oman sivun Auraani!
Tämä vuosi on hurahtanut ihan valtavaa vauhtia eteenpäin ja tuonut mukanaan aivan ihania uusia tuulia elämääni. Nämä uudet tuulet ovat inspiroineet minua todella paljon ja mikä olisikaan parempaa kuin rauhoittua omaan pieneen työnurkkaukseeni inspiraation iskiessä.
Kuten mainitsin esittelypostauksessani, olen juuri alkuvuodesta muuttanut omakotitaloon ja sen myötä sain itselleni vihdoin sen kauan kaivatun työtilan. Aikaisempi tuunauspöytäni oli samanaikaisesti myös tietokoneelleni ja suurimman tilan valtasivatkin näytöt, näppäimistö ja hiiri. Onkin siis ihan luksusta, että nyt saan selkeästi erotella nämä kaksi harrastusta toisistaan. Myös siisteyden ylläpitäminen on helpottanut huomattavasti, varsinkin kun allekirjoittanut lukeutuu niihin, jotka saavat kaaoksen aikaan silmänräpäyksessä.
Pienin huoneemme toimittaa samanaikaisesti sekä vaatehuoneen, että minun askartelutilani virkaa. Työpöytä oli löytö nettikirpputorilla, eikä maksanut euroakaan. Kulumaahan pöydän pinnalta löytyy, mutta tiedän saavani sen joka tapauksessa samaan kuntoon, en ottanut asiasta turhaa stressiä, varsinkin kun pöytä ei mitään maksanut. Työtuoli on vielä etsinnässä, mutta odottelen rauhassa sen löytymistä. Nyt yksi ruokapöydän tuoleista toimii hyvänä korvaajana, vaikka vaatiikiin ylimääräisen tyynyn, jotta saan työskentelyasentoni mahdollisimman ergonomiseksi. Ikeasta minun oli pakko hommata kaikkien ikisuosikki, eli Råskog -tarjoiluvaunu.
Omassa vaunussani kulkee kätevästi tarrat niin irtoarkkeina kansioissa kuin kiinteät tarrakirjatkin. Halusin saada helposti käden ulottuville eniten käytetyt asiat, sillä vanhassa kodissamme olin joutunut piilottamaan kaiken näyttöjeni taakse sijoitettuun hyllyyn: jo yksittäisen kansion nostaminen hyllystä veti parhaillaan puolet tavaroista alas. Tilanne oli lievästi sanottuna kaoottinen. Minulla on myös muutama erillinen laatikko ja kansio irtotarroille ja die cutseille eli leikekuville.
Alimmalla hyllyllä sijaitsee washikokoelmani. Etsin edelleen täydellistä järjestystä teipeilleni, mutta toistaiseksi ne ovat pysyneet hyvässä järjestyksessä ja ovat kaikki helposti nähtävillä. Tykästyin erittäin paljon läpinäkyvään ompelurasiaan, joka oli kuin luotu teippejä varten. Hyllyltä löytyy myös lisää irtonaisia tarroja ja penaalia.
En myönnä, että minulla olisi pieni fiksaatio kyniin, mutta minulla on pieni fiksaatio kyniin. Omat kynätelineeni olen hankkinut Suomalaisesta kirjakaupasta ja minulla on niitä kahta mallia, joista toiseen menee 96 kynää ja toiseen 84 kynää (tässä on muutama isompi reikä, joihin Ecolinen sivellintussit sopivat täydellisesti). Nämä telineet sopivat myös juuri täydellisesti erillisen vetolaatikoston päälle, eivätkä vieneet pois kaivattua pöytätilaa.
Säilytystilaa löytyy näiden lisäksi myös erillisestä pienestä vetolaatikostosta, työpöydän laatikoista ja muutamasta vaatekaapin tyhjästä hyllystä. Kaikki alkaa olla jo suhteellisen hyvin omilla paikoillaan, mutta mitä pidemmälle vuotta mennään, sitä selkeämmin huomaan, minkä tavaroiden paikkaa pitää vielä hienosäätää helppokäyttöisyyden maksimoimiseksi. Mutta tämä olkoon samalla myös pieni ikuisuusprojektini askartelutavaroiden määrän muuttuessa ja tarpeiden mukaisesti siirtyen.
Millaisessa tilassa sulla on askartelutilat? Onko sulla jotain haaveita, miltä se erittäin täydellinen askartelutila näyttäisi? Jutellaan tästä lisää ryhmän puolella!
