Searching for "missä tuunaan"

Pipsan paikka kaikelle

Moni kalenterituunaaja varmasti törmää hetkiin, jolloin kaivelee tarvikevarastojaan ja löytää jotain mitä ei muistanut omistavansakaan. Yllätykset voi olla kivojakin, mutta itse tykkään mieluummin olla perillä siitä, mikä on missäkin ja hyödyntää kaikkia herkkuja koko ajan.

Tykkään, että tavaroilla on oma paikka. Missään ei kuitenkaan varsinaisesti ole ohjeita, miten järjestellä kalenteritarvikkeet ideaalisesti. Varsinkin kun oma työtila puuttuu, käytäntö on sanellut säilytyksen osalta paljon. Vuosien varrella olen oppinut kantapään kautta ja keksinyt yhä toimivampia ratkaisuja. Joskus on menty askel taaksepäin ja opittu. Nyt tuntuu, että olen päässyt melko toimivaan järjestelmään nykyisten puitteiden sallimissa rajoissa.

Kirjoitan ja tuunaan lähes aina keittiön pöydällä. Ruokapöytään istahtaa väkisin kotona ollessa monesti päivässä, jolloin bullet journalin huomaa ja muistaa kurkata oliko jotain vielä to do-listalla. Lisäksi olen huono aloittamaan asioita, joten kun istun joka tapauksessa ruokapöytään, tulee monesti siinä inspiraatio kirjoittamiseen ja koristeluun. Ongelmaksi on muodostunut keittiönpöydän reunalle kasautunut tarvikemäärä. On kokeiltu erilaisia vieressä olevia säilytysratkaisuita, mutta jos tavaroita joutuu vaivalla kurottamaan, ne jäävät pöydälle. Tällä hetkellä olenkin palaamassa tarjoiluvaunuun, joka odottaa vielä ostamistaan. Edellinen päätyi kirjojen kodiksi, ja nyt on uusi ajatus siitä, miten aion järjestellä uuden kärryn.

Kerron oman ratkaisuni siitä, miten tarvikkeeni on järjestelty, jotta löydän heti mitä etsin. Pidän lähellä ne, mitä käytän päivittäin, ja lipastossa ne, mitä harvemmin. Olen kokenut toimivaksi rajata käyttöetäisyydellä säilytettävien tarvikkeiden määrää. Koko kynä-, tarra-, washivalikoima on lipastossa, ja ajankohtaiset suosikit on otettu erikseen. Vaihdan sisältöä, kun kyllästyn. Täten ei iske runsauden pula, kun alan tuunaamaan. Sitä voisi verrata kesä-talvivaatesäilytykseen.

Lipastossa säilytän washeja, tarroja, skräppipapereita, diecutseja ja kyniä. Suurin osa kynistä ovat horisontaalisesti muutamassa korissa, monia kyniä suositellaan säilytettävän kyljellään. Washit säilytän matalissa leveissä laatikoissa, joiden pohjalla on pitkittäin leikattuja talouspaperirullia. Näin näen heti kaikki washit, ja ne eivät pääse rullailemaan ympäriinsä niin pahasti. Saatan pitää muutamia rullia lähellä tuunailualuetta, uusia lemppareita. Skräppipapereita on pienessä rengaskansiossa muovitaskuissa, helposti selattavissa ja kyljellään säilytettävissä. Samassa kansiossa on tulostettuja tarrakittejä ja muita settejä. Toisessa pienessä rengaskansiossa on viikkonumeroilla merkattuja muovitaskuja, ja niissä kalenterini viikkokitit, jos olen aloittanut viikkojen tuunailun. Näin löydän täydennykseen sopivat tarrat nopeasti, kun jatkan tietyn viikon tuunailua suunnitelmien tarkennuttua. Isossa rengaskansiossa on muovitaskuja, joissa on tavalliseen A4 -paperiin liimarullalla kiinnitettyjä tarra-arkkeja. Siinä säilytän tarroja, joita myydään esim kolmen pakkauksissa ja käytän osan heti, ja loput jäävät myöhemmälle käytölle. Näin näen selaamalla, mitä aarteita löytyy. Toki lipastossa on myös muovitasku-ö eli epämääräinen sälä hätäsiivottuna.

Lähellä ruokapöytää haluan pitää hallitun määrän tarvikkeita, jotka saan käsiini nopeasti. Eniten käyttämässäni bullet journal:ssa on kynäpidike, josta löytyy 0.5 musta geelikynä. Kannen sisätaskuun on laitettu sabluunat, joita käytän lähes päivittäin päivämerkinnöissäni. Mujista löydetyssä muovitelineessä säilytän isoa penaalia, tarrojensäilytyskansioita, liimoja, saksia sekä lempikyniäni. Telineessä on nostokahva kätevää siirtelyä varten. Isossa penaalissa on valikoima kyniä, joita mustan lisäksi käytän ajankohtaisesti eniten. Myös korjausrulla ja pyyhekumi sekä askarteluveitsi ovat pussukassa. Pussukka toimii myös silmäkarkkina, kun olen siihen kiinnittänyt koristeita. Mujin muovikansio on juuri sopivan kokoinen tilattaville pienille tarra-arkeille, ja sieltä selaan sopivia päivittäin. Nahkainen pieni travelers notebook on tulostetuille ja leikatuille tarroille tehty tarravihko, olen liimannut pienten vihkojen sivuille käytettyjä tarrapohjia. Hyvin toimii!

Lehtitelineessä on päivittäin täytettävä bullet journal, tulevaisuuden suunnitteluun käytössä oleva iso Life Organizer sekä Muji:n viikkokalenteri muistoja varten. Eri lokeroita sisältävässä paperitelineessä on muovitaskuja, isompien tarrojen tarrakirja sekä liikuntavihkoni. Muovitaskuissa on vellumeita, valikoima papereita ja muita askartelumateriaaleja lipastosta. Aiemmin ostetun pistevihon säilytyslaatikosta muodostui ajankohtaisille decotarroille säilytyspaikka ja pienestä tyhjästä muovilaatikosta muodostui laatikko tulostetuille tarroille, jotka on tarkoitus leikata ja lisätä tarravihkoon valmiiksi käyttöön. Kahdessa eri penaalissa on valikoima korostuskyniä ja sen kaltaisia, joita käytän otsikoiden pohjana, ja toisessa on viimeistelykoristeluun käyttämiäni glittergeelikyniä. Vaihdan sisältöä välillä, sen mukaan mikä värimaailma on milloinkin mieleen.

Itselle tärkeintä on, että kun inspiraatio iskee, saa heti käsiinsä mieluisia tarvikkeita toteuttaa itseään. Ihanaa on myös se, että kun on hyvin selattavissa oleva sopivan pieni valikoima käsillään, syntyy uusia ideoita koristeluun. Harmillisinta olisi, että ihanuuksia hautautuu laatikonpohjalle, ja lopulta päätyy kirjoittamaan aina mustalla 0.5 kynällä kun ei jaksa etsiä ja päättää mitä tekisi. Suosittelen etsimään itselle toimivan järjestelmän, niin pääsee nauttimaan täysillä tämän harrastuksen tuomasta ilosta!

-Pipsa

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Carita

Ihanaa alkaneen vuoden toista torstaita kaikille! Tänään blogissa käynnistyy jälleen uusi ylläpidon postaussarja ja tällä kertaa teemana on kalenteriharrastuksen kulmakivet. On siis aika pohtia oman harrastuksen kannalta tärkeimpiä asioita. En ala arvottaa näiden asioiden tärkeyttä toisiinsa nähden, vaan koen, että ne ovat kaikki omalla tavallaan yhtä tärkeitä minulle.

Aloitetaan siitä kaikkein ilmeisimmästä eli kalenterista. Tätä harrastusta voi harrastaa niin monella tavalla, ettei kalenterikaan oletuksena ole kaikille välttämättömyys, mutta itselleni se todellakin on sitä. Tarvitsen kalenteria ihan jo pelkästään arjenhallinnallisista syistä ja varsinkin nykyään kalenteri onkin ensisijaisesti käytännöllisyytensä takia minulle tärkeä. Kalenterimerkki voi vaihtua vuodesta riippuen, mutta kyllä jonkinlainen kalenteri joka tapauksessa pitää olla. Viime vuoden kuljin ihana Tinne + Mia -kalenterin kanssa ja tämän vuoden aloitin A6-kokoisen Wonderland 222 -kalenterin parissa. Sen rinnalla kulkee pitkästä aikaa Happy Planner Classic päiväkirjan muodossa.

Toisena listalleni pääsevät vesivärit. Innostuin kaikenlaisesta maalaamisesta noin pari vuotta sitten, ja siitä lähtien olenkin kokeillut erilaisia maaleja, opetellut, yrittänyt, erehtynyt ja joskus jopa onnistunut. Maalaaminen on minulle todella terapeuttista, vaikka etenkin vesivärien kanssa se on joskus myös hermoja raastavaa. Viime vuoden kalenterini ei ikävä kyllä kestänyt vesivärejä, joten maalaaminen jäi selkeästi vähemmälle. Tänä vuonna olen kuitenkin taas päättänyt maalata enemmän, sillä Wonderland 222:n sivut kestävät oikein hyvin. Koen, että maalaamalla pääsen paitsi toteuttamaan omaa luovuuttani, myös ilmentämään omaa persoonaani kalenterissa aivan erityisellä tavalla.

Sitten vähän niihin perinteisimpiin kalenterimaanikon tarvikkeisiin eli washiteippeihin. En ole koskaan ajatellut, että washit olisivat minulle mitenkään erityisen olennaisia, mutta nyt kun katselen taaksepäin kaikkea tekemääni, huomaan, että käytän niitä todella paljon viikkoaukeamien pohjissa. Washeilla pystyy tekemään niin paljon kaikenlaista!

Toinen perinteisempi asia harrastuksessani ovat tarrat. Olen harrastustaipaleeni alusta asti ollut todella rakastunut Mambin (Me and My Big Ideas) tarrakirjoihin ja omistakin niitä vinon pinon. En enää nykyisellään ostele juurikaan uusia juttuja, mutta Mambin julkaistessa uudet tarrakirjat on aina tarkistettava, olisiko siellä joku mikä iskee kovasti. Lisäksi nyt, kun minulla on päiväämätön kalenteri, olen huomannut, että päivämäärätarrat ovat todella näppärä keksintö!

Nyt kun ollaan perusasioiden äärellä, täytyy myös mainita kynät. En ole koskaan oikein osannut hifistellä kynillä, koska en ole mitenkään erityisen hyvä esimerkiksi tekstauksessa, mutta muutama perushyvä kynä täytyy olla, jotta päivittäisten merkintöjen tekeminen onnistuu. Kynistä ehdottomasti tärkein minulle on Mujin 0,38-kärkinen kynä. Sen kanssa on vain niin hyvä kirjoittaa!

Seuraavaksi listalleni pääsevät tulostettavat kuvat. Koska olen tietoisesti vähentänyt asioiden ostelua enkä oikein edes koe tarvitsevani mitään ihmeellistä, olen sukeltanut internetin ihmeelliseen maailmaan. Esimerkiksi Pinterestistä löytyy todella upeita kuvituksia, joita tulostelenkin yleensä kerralla ison kasan ja käytän niitä sitten mieleni mukaan kalenterissani.

Kuten monet meistä tietävät, tämä harrastus tarvitsee välillä todella paljon tilaa. Senpä takia mainitsenkin seuraavaksi oman ihanan työpöytäni. Työpöytä näkee harvoin siistiä päivää, mutta se siinä juuri parasta onkin, että voin levittäytyä sille juuri niin paljon kuin haluan ja pitää sen niin hallitussa kaaoksessa kuin milloinkin tuntuu. Ehdottomasti paras päätös koronapandemian alkuaikoina oli sijoittaa isoon puulevyiseen sähköpöytään. En enää pärjäisi ilman!

Seuraavaksi sitten vähän aineettomia asioita. Musiikki on itselleni muutenkin tosi tärkeä osa elämää, joten se on sitä myös tämän harrastuksen osalta. En tiedä mitään parempaa kuin uppoutua askartelupuuhiin jonkun fiilikseen sopivan musiikin soidessa taustalla.

Myös inspiraatio pääsee minun listalleni. Se tarkoittaa eri hetkinä eri asioita, mutta yhtä kaikki se on itselleni tärkeä tekijä. En halua pakottaa itseäni tekemään mitään, koska tämän harrastuksen on kuitenkin ensisijaisesti tarkoitus tuottaa hyvää mieltä ja on minulle tärkeä keino rentoutua. Inspiraatiota ammennan monista asioista, kuten tietysti Kalenterimanian ryhmästä muilta maanikoilta, ympäröivästä luonnosta ja vuodenajoista, musiikista, milloin mistäkin. Usein löydän inspiraatiota ihan vain pysähtymällä ja katsomalla ympärilleni.

Viimeisenä kalenteriharrastukseni kulmakivenä haluan mainita harrastusyhteisön. Ilman Kalenterimaniaa tuskin olisin edelleen vuodesta toiseen yhtä innostunut luomaan ja kokeilemaan uutta ja haastamaan itseäni. Inspiraation ja harrastuksen tuoman ilon jakamisen lisäksi olen löytänyt ryhmän kautta elämääni uskomattoman ihania ihmisiä ja en jaksa lakata hämmästelemästä sitä, miten ainutlaatuinen ja upea porukka meillä onkaan.

-Carita