Viime keväänä, huhtikuussa 2016, sain järkyttävän uutisen. Olin sairastunut rintasyöpään. Tulossa rankka hoitoputki. Tyttäreni oli jo jonkin aikaa harrastanut kalenterijuttuja ja puhunut fb-ryhmästä nimeltä Kalenterimania. Totesin hänelle nyt tarvitsevani kunnon ison kalenterin johon merkata kaikki tulossa olevat menot ja asiat. Hän innostui ja kysyi saako tehdä sellaisen. Sain äitienpäivänä huikean hienon A4-kokoisen diy-kalenterin! Tuo kalenteri oli minulla joka paikassa mukana ja sai paljon huomiota ja kehuja. Se oli minulle kuin ystävä.
Tyttäreni liitti minut Kalenterimania-ryhmään, josta kuitenkin erosin pienen ajan kuluttua. En syöpähoitohuuruissani ensin oikein osannut keskittyä. Mutta kuunneltuani lisää tyttäreni puheita ryhmästä kiinnostuin ja pyysin päästä ryhmään uudelleen.
Kun aloitin taipaleen diy-kalenterini kanssa minulla oli pari washirullaa ja kynät joilla merkkailin ja koristelin. Nyt olen jo todellinen maanikko! Löytyy teippirulla poikineen, papereita, tarroja, leimasimia, kyniä…..
Vuoden 2016 lopussa olin jo tuunaillut uuden kalenterin (2017) Macaron-kansiin kaikenmaailman lisähärpäkkeineen. Jossain vaiheessa alkuvuodesta 2017 aloin haikailla Travellers Notebookia. Sellaisen hankin sitten maaliskuussa ja se on tämänhetkinen ”rakkauteni”.
Minulla on ollut aina kalenteri, yläaste-ajoilta alkaen. Teinikalenteri (alias Teinari) oli koristeltu ja kirjoiteltu niin täyteen, että se pullisteli muhkeasti takataskussa. Teinivuosien jälkeen kalenterin käyttö on ollut lähinnä menojen ja aikataulujen merkkailua. Mutta nyt se on jotain paljon enemmän…
Kalenterimania-ryhmän ansiosta olen innostunut myös uudestaan asioista joita olen ennenkin tehnyt mutta jotka ovat vaan jääneet, kuten piirtäminen ja kaikenlainen näpertely. Planneroinnin lisäksi olen aloittanut mm. art journalia. Seuratessani Kalenterimaniaa innostun monista asioista kuten Happymailit ja nyt uutena juttuna tuo käsialahaaste 2017.
Olin 9 kuukautta sairauden ja sen hoitojen takia sairaslomalla. Kun syöpähoidot päättyivät joulukuussa 2016, jatkui sairasloma vielä 2017 helmikuun alkuun. Tuona toipumisaikana ennen töihin paluuta olin erittäin innokas kalenteritouhuissani. Töihin palattuani ei ole enää ollut niin paljon aikaa toteuttaa kaikkea haluamaani, mutta innostus ja kiinnostus eivät ole haihtuneet.
En ole aiemmin ryhmässä avautunut juurikaan yksityisasioistani, mutta nyt halusin tämän jäsenpostauksen muodossa vähän raottaa verhoja. Olen todella kiitollinen Miralle koska on perustanut tällasen ryhmän ja Inkalle koska johdatti minut tämän harrastuksen ja ryhmän pariin.
Tätä kirjoittaessani odotan ensimmäistä kalenteri-miittiäni Palojoella sekä kesän suurmiittiä. On mielenkiintoista päästä tapaamaan ihmisiä, jotka puuhailevat tämän saman ihanan manian parissa.
Iloa, valoa ja lämpöä kaikkien kevääseen,kesään ja elämään!
-Tiia-
Kun kortit on sommiteltu halutuille paikoille, on sen kaikkein hauskimman osion vuoro; clipsien laittaminen paikoilleen! Kuten jo aiemmin kerroin, ovat kaikki sälät taskuissa vain koristeena. Silti joudun miettimään niiden asettelua myös hieman käytännöllisyyden kautta, nimittäin korttien paikallaan pysymisen. Tässä taskun koristelussa esimerkiksi olisin saattanut jättää nuoli-klemmarin kokonaan pois, mutta se oli juuri sopivan napakka kiinnittämään pilkullisen kortin kunnolla taskun reunaan. Niimpä se sai jäädä, ja ihan söpöhän se on!
