Searching for "miitti"

Ei tupa- vaan tuunausjumi

Heippa taas! Tällä kertaa en avaa käsilaukkuni sisältöä. Haluaisin avata kalenterini sisältöä, mutta juttu on niin, että tyhjyyttä se vain huutaa. Älkääkä käsittäkö väärin – on siellä merkintöjä, kiireessä hutaistuja harakanvarpaita, vaikka millä mitalla. Perinteinen kalenteri on ja tulee aina olemaan ensisijainen arjenhallintavälineeni, vaikka käytössä on myös perheen kesken jaettu FamilyWall-sovellus. Juuri nyt elämä on tuonut eteen pääasiassa kaikkea hyvää. Menemistä, näkemistä, menemättä jättämistä, kokemista ja tekemistä. Kotona ollessa hoidan lapsia ja kotiaskareita, ja tosi usein päädyn iltaisin neulomaan ja pläräämään puhelinta, vaikka olisikin aikaa tuunata tai hypistellä tavaroita. Ensin ajattelin vain, että no menkööt kesän yli näin, mutta nyt alan taas kaivata keittiönpöydän ääreen tarrojeni kera. Tietty lähenevä syksy saa minussa aina aikaan tiettyä levottomuutta, mutta pikkuhiljaa alan taas käpertyä kahvikuppini ja fleecevilttieni kanssa sohvannurkkaan eikä hinku ulos maailmaan ole enää niin suurta.

Meillä on nyt alkamassa vanhempainvapaani viimeinen etappi, eli se, kun esikoinen menee päiväkotiin ja minä ja kuopus ollaan vielä vuoden loppuun asti kotona. Harras toiveeni onkin, että niinä muutamana päivänä viikossa, kun olemme kuopuksen kanssa kaksin, voisin vähän taas uppoutua tarrojen ja washiteippien maailmaan. Rohkaistuin osallistumaan kirjanmerkkivaihtoonkin, eli ainakin yksi elokuinen päiväkotipäivä on pyhitettävä askartelulle. Olen myös hankkinut pikkuhiljaa kasvavalle taaperolle arsenaalin askartelua varten, joten häntäkin on kiva ottaa puuhiin mukaan – sitten kun kaikki arvokas on ensin nostettu pienten tahmatassujen ylttämättömiin.

Tätä kirjoittaessani on viikonloppuna tulossa pitkästä aikaa pieni kahvilamiitti Turussa, johon yritän päästä käymään. Ehkä samanhenkisten ja rakkaiden ystävien näkeminen rakkaan puuhan parissa toimii hellänä tuuppauksena takaisin kaninkoloon!

Rakkain terveisin Suvi

Kalenterimafian ystäväkirja – Laura S.

Ihanaakin ihanampaa torstaita sinne ruudun toiselle puolelle. Ylläpidon haastepostaussarjana on tällä kertaa ystäväkirja ja tänään on minun vuoroni vastata näihin kysymyksiin. Voit käydä kurkkaamassa muun ylläpidon vastaukset täältä.

Nimi, ikä, paikkakunta
Laura, 30, Siuntio

Mottoni
I’m not an early bird or a night owl, I’m a permanently exhausted pidgeon.

Ensimmäinen kalenterini
Varmaan joku Demin tai Koululaisen kalenteri. Mulla oli kyllä tosi pitkään koulussa sellainen minikokoinen Ajaston kalenteri, pystypäivillä tietenkin!

Unelmieni kalenteri
Sitä tässä edelleen etsitään! Olen tykästynyt nyt pieneen A6 -kokoon, mutta tarvitsen ehdottomasti pystypäivät ja selkeän viikkonäkymän itselleni. Toivottavasti ensi vuoden kalenterivalinta, Sterling Ink, tuo minut lähemmäksi kalenterirauhaa.

Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen
Tombown Maxi Power Tape rolleri, Mujin 0.38 musta kynä ja ruutuwashit.

Vaaka- vai pystypäivät
Ehdottomasti pysty! Tänä vuonna työvuoroja yms. varten ostin vaakapäivillä olevan, enkä vain osaa elää sen kanssa, vaikka merkintöjä onkin todella vähän. En vain osaa sijoittaa niitä fiksusti.

Keräilen salaa
No nyt en ole hetkeen keräillyt oikein mitään ja vielä vähemmän salassa, mutta varmaan videopelejä, joita ei kuitenkaan ole aikaa koskaan pelata. Steamin ja PS Storen alennukset ja PS+ kasvattavat kirjastoa välillä turhan nopeasti. Ja noppia! Niitä ei ole koskaan liikaa!

Kauanko olen ollut Kalenterimaniassa?
Facebook osasi kertoa, että vuodesta 2019, ylläpitoon olen hypännyt mukaan alkuvuodesta ’21.

Olenko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?
Olen! Muutamissa kirjastomiiteissä tuli käytyä vielä asuessani Vantaalla ja pääsin osallistumaan viimeiseen suurmiittin, joka järjestettiin Karkkilassa. Miittien järjestäminen täällä Länsi-Uudenmaan suunnalla on ollut kyllä ajatuksen tasolla. Viimeisimpänä olen käynyt Helsingissä järjestetyssä miitissä.

Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?
Yhteisöllisyys. Kalenterimania oli minulle iso voimavara varsinkin vanhempainvapaan aikana ja vaikka tuunailu aina välillä on vähemmällä, on ihana päästä ihastelemaan meidän jäsenten taiteiluja ja luovuutta. Ja tietenkin kaikki ihanat ihmiset, joihin tässä on saanut tutustua.

Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut
Olla järjestelmällinen ja siisti ihminen. Pienimuotoinen kaaos ja sotku ovat jatkuvasti läsnä ja olisi superia olla se tyyppi, jolle kodinhoito tulisi automaationa eikä pitkän päänsisäisen taistelun tuloksena – jos silloinkaan.

Terveiset
Ihania askartelu- ja tuunaushetkiä ja iso kiitos, kun olet osa tätä yhteisöä.

– Laura S.