Searching for "Missä tuunaan"

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Laura S.

Tombow Maxi Power Tape täytöt ostettu Heidin Korttipajalta.

Hellou! Tänään on minun vuoroni paneutua ylläpidon uuden haastepostaussarjan pariin ja esitellä teille hieman niitä minulle tärkeimpiä juttuja tämän harrastuksen saralta. Vuosien varrella on tullut kokeiltua jos jonkinlaista juttua ja niistä luonnollisesti on jäänyt paljon sellaista käteen, mitä ilman en voisi (tai ennemmin haluaisi) askarrella.

Oma työtila ja sen tuoma rauha ovat heti ensimmäisenä listallani. Ei ole edes kovin monta vuotta siitä, kun kaikki askartelutavarani elivät tietokonepöydälläni sulassa sovussa (lue: ikuisessa kaaoksessa) näppäimistön, hiiren ja näyttöjen kanssa. Tällä hetkellä olen saavuttanut jonkinlaista järjestystä tavaroilleni, vaikka itse pöytätason siistinä pitäminen tuntuu olevan ikuinen haaste. En kuitenkaan vaihtaisi enää missään nimessä tätä omaa nurkkaustani pois.

Oma työtila suljetun oven takana takaa myös usein rauhan. Nyt kun kotona ei asu enää pientä vauvaa vaan kaikkialle ehtivä taapero, saan oven avulla blokattua edes hetkeksi jokaisen vetolaatikon auki vetävän ja Ikea-kärryäni tyhjentävän mini-ihmisen. Rauhasta pääsemme myös seuraavaan MUST -juttuun, nimittäin kuulokkeisiin. Tykkään joko kuunnella äänikirjoja tai podcasteja taikka katsella jotain videoita YouTubesta tuunailun ohessa. Tällä saan myös suljettua tarpeen vaatiessa muun talon äänet kätevästi pois.

Arjen hallintaan tärkeä juttu on luonnollisesti kalenteri. Niitä löytyykin itseltäni tälle vuodelle kaksin kappalein (Hobonichi A6 Planner ja Midori Datebook A6), jonka lisäksi keittiössä roikkuu Satokausi perhekalenteri, jotta myös puoliso osaisi satunnaisesti tarkistaa yhteisiä menoja taikka kirjata sinne omiaan. Kalenteri on myös yksi tapa rentoutua: tarrojen lätkimisessä on sitä jotain.

Tästä pääsemmekin heti seuraavaan kohtaan, nimittäin tarrat. Muutama vuosi sitten käytin todella vähän tarroja. Ja siis tarkoitan, että oikeasti todella vähän. Siitä huolimatta niitä tuli osteltua ja nyt valmiskalenterin myötä tarroista on tullut todella iso osa tätä harrastusta. Osasyynä on toki se, että haluan käyttää varastojani tyhjäksi ja osaksi se, että olen löytänyt niiden myötä uuden tavan tehdä. Lähtökohtaisesti käytän kalenterissa vain decotarroja, mutta satunnaisesti myös muita laatuja eksyy joukkoon.

Ehkä yksi tämän hetken tärkeimmistä jutuista on Tombown Maxi Power Tape eli liimarolleri. Tämä on sellainen tuote, jota minulla on aina varastossa useampi täyttö ja ostan heti, kun viimeinen vaihtorulla menee käyttöön, useamman kappaleen. Käytän tätä paljon art journalia ja reading journalia tehdessä ja nyt myös, kun vauvakirjan täyttöön on ollut enemmän aikaa, olen kuvat kiinnittänyt tällä tavalla.

Kynät ovat myös tärkeitä ja jokaisella on varmasti omat lempparinsa. Minun tämän hetken mukana kannettavat ovat ehdottomasti Mujin musta 0.38, Kaweco Sport täytekynä EF-terällä, Tombown Fudenosuke Hard Tip sivellintussi ja Tombown Dual ABT sivellintussit eri väreissä. Kyniä löytyy vaikka muille jakaa, mutta nämä ovat sellaisia, mihin aina tulee palattua. Käsialani on todella pientä, jonka takia tykkään erityisesti ohuista kärjistä kirjoituskynissäni.

Viimeisenä mainintana on ehdottomasti sosiaalinen media. Vaikka myönnän paikoin viettäväni aivan liian pitkiä aikoja puhelimeni näytön ääreen liimautuneena, some tuo niin paljon myös inspiraatiota ja ideoita mukanaan. Nyt kun on pikkuhiljaa päässyt eroon suurimmasta oman tekemisen vertailusta muihin, osaa jopa nauttia kaikista ihanista jutuista, mitä Instagram, YouTube ja Kalenterimanian Facebook-ryhmä pitää sisällään.

Mitkä on sun kulmakivet tässä harrastuksessa? Löytyikö jotain samoja? Jutellaan tästä lisää ryhmän puolella. Ihanaa päivän jatkoa juuri sulle!

– Laura S.

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Suvi

Moikkamoi! Tänään kerron oman kalenteriharrastukseni kulmakivistä tai ainakin, mitä ajattelen niiden olevan. Arki tuppaa usein viemään aikaa ja resursseja – työt haittaavat harrastusta, sanotaan. Mutta kun oikein pysähtyy miettimään, huomaa silti tekevänsä asioita joista tykkää, vaikka mittakaava onkin pienentynyt.

Ihan ensimmäinen kulmakiveni on muuntautuminen. Vaikka hamstraaminen ja hilloaminen ovat osittain jopa merkki järkkyvästä mielenterveydestäni, tykkään siitä, että minulla on yleensä vaihtoehtoja tarjolla, jos senhetkinen käytössä oleva kalenteri tai muistikirja ei tunnu toimivan arjessani. Olen huomannut että olen selkeästi kausi-ihminen ja opetellut myös hyväksymään sen. Siispä jemmassani on traveler’s notebook -kannet, rengasplannerin kannet ja muistikirjoja. En siis epäröi vaihtaa kalenteria, jos sen hetkinen tökkii.

Seuraava kulmakiveni on ehdottomasti poispyyhittävät kynät. Olin – ja olen edelleen – niin onnellinen, että Suomalaiseen kirjakauppaan tuli myyntiin korkillisia, poispyyhittäviä kuulakärkikyniä, joihin saa myöskin vaihtosäiliöitä ja värivaihtoehtoja on useampi. Pidän henkilökohtaisesti niistä enemmän kuin esimerkiksi Pilot Frixioneista. Kannan aina mukanani kahta tai kolmea eri väristä kynää, eri tyyppisten menojen ja tapahtumien merkkaamiseksi, vaikka varsinaista värikoodausta en yrityksestä huolimatta ole saanut vielä kunnolla käyntiin.

Aasinsiltana edelliseen, yksi tärkeimpiä juttuja kalenterissa on kynälenkki. Kahdessa viimeisimmässä kalenterissani ei ole ollut valmiina kynälenkkiä, joten olen hankkinut sellaisenkin Suomalaisesta kirjakaupasta – ilman moista lenksua kun on hyvin vaikeaa tulla toimeen ja edes yksi kynä on kokoajan saatavilla, kun ja jos loput kierivät pitkin kassinpohjaa.

Yksi tärkeimpiä viikkoaukeamaltani löytyviä asioita on viikkotracker jossa merkitsen ylös aina, kun olen muistanut ottaa lääkkeeni ja vitamiinini dosetista. Se on ehkä yksi hienoiten toimivia rutiinejani, pillerien ottaminen ja ruksin merkitseminen. Saan siitä outoa mielihyvää, ja valmiin trackerin katselu miellyttää minua joka sunnuntai. Lääkkeiden ja vitamiinien trackaaminen on myös kuitenkin helpoimmasta päästä toteutettavia asioita, ne kun vaikuttavat olennaisesti arkeen jos jäävät ottamatta.

Kalenteriharrastus itsessään on toki mielekästä puuhaa, mutta kivemmaksi sen tekee Kalenterimanian Facebook-ryhmä sekä YouTube-kanava, jolle minäkin teen videoita. Vaikka koronavuodet vetivät livetapaamiset ja muut minimiin, on ryhmässä ollut kiva viettää aikaa. Maniaperhe on siellä edelleen. Ja YouTube-videota tehdessäni saan aina yhden hetken kuukaudesta, jossa tuunaan ajatuksella ja rauhassa, jotta videossa on jotain katseltavaa muillekin. Someista mainittakoon vielä Kalenterimanian Twitter-tili, jota ylläpidän yhdessä ihanan Terhin kanssa.

Viimeisempänä mutten vähäisempänä mainitsen tarrakansioni, johon olen jo lähemmäs kaksi vuotta kerännyt pieniä, pääosin funktionaalisia tai koristeellisia tarroja.

Suvi