Hektisessä arjessa on harvoin lomaa ja reissutkin usein työpainotteisia. Keväällä otin kuitenkin laatuajan haltuun ja tein kaksi melko ex tempore -reissua Tallinnaan. Toisen puolison kanssa ja toisen lapsen kanssa. (Varsinaisia reissutunnelmia voit lukea täältä ja täältä ). Molemmat matkat olivat omalla tavallaan aivan ihania ja antoivat uutta buustia arkeen pitkäksi aikaa. Molemmilta tallentui myös aimo kasa kuvia puhelimeen. Kuvaan ihan valtavia määriä muutenkin mutta aina välillä herään siihen ajatukseen, että siellä ne kuvat sitten lojuvat. Puhelimen, koneen tai kovalevyn uumenissa. Tällä kertaa halusin tallentaa ne hieman konkreettisemmin, joten päätin pitkästä aikaa päästää askarteluinnon valloilleen ja toteuttaa jotain kevyttä varsinaisten töiden ohella. Visuaalisen alan sekatyöläisenä aikaa on harvoin omille projekteille, joten tämän matkapäiväkirjan tekeminen toimi myös laatuaikana itseni kanssa.
Ideana oli tehdä asiat mahdollisimman helposti ja rennosti sen kummemmin stressaamatta materiaaleista tai lopputuloksestakaan. Asiakastöissä on aina budjetti, deadline ja monta mielipidettä, joiden seassa taiteilla, joten tällainen itselle tekeminen tuntuu aivan superrentouttavalta.
Kuvat teetin Lalalabissa, jota olen halunnut jo kauan testata. Kyseinen palvelu toimii sovelluksena luurissa ja oli aivan superhelppo käyttää. Kuvakoot ja asettelut on näppärä valita ja itse päädyin aika perinteisiin valkoreunaisiin ja tavallisiin kuviin. Neliönmuotoisina tosin, koska suurin osa kuvista oli enemmän tai vähemmän instagramia varten muokattu jo muutenkin. Lalalabiin liittyessä saa muuten myös pienen alekoodin eli koodilla PG8AQK77 sinä saat -5€ pois ensimmäisestä tilauksestasi ja minä muutaman kreditin tulevia kuvaostoja varten.
Kun kuvat olivat saapuneet (ja lojuneet muutamia viikkoja työpöydän kulmalla) päätin tarttua tuumasta toimeen. Nappasin hyllystä yhden käyttämättä jääneen, mustasivuisen rengasalbumin ja annoin palaa. Minulla on tapana jemmailla erilaisia vihkoja, albumeita ja tarvikkeita myös työhommia varten, joten tällainen sattui olemaan samantien saatavilla. Samantyylisen matkapäiväkirjan voisi mielestäni toteuttaa melkein vihkoon kuin vihkoon. Minua viehättivät tässä erityisesti mustat sivut, joilta kuvat ja taustalle suihkitut koristelut erottuivat edukseen. Eri tilanteessa sivut olisivat voineet olla myös värilliset tai vaikka kierrätysmatskua, matkasta, matkapäiväkirjasta ja omista mieltymyksistä riippuen.
Ruusukultainen spraymaali on vienyt sydämeni jo aiemmin. Siinä on kaunis, hohtava sävy ja se sopii melkein askarteluun kuin askarteluun jos minulta kysytään. Oikeastaan se sopisi mielestäni kaikkeen muuhunkin koriste-esineistä huonekaluihin. Olen ostanut omani aikoja sitten Sinellistä ja käsittääkseni näitä on saatavilla askartelu- ja rautakaupoissa edelleen.
Sitten vähän pahvia lattian suojaksi ja suihkimaan. Spraymaalasin kaikki aukeamat ja kannet random-otannalla vähän sieltä sun täältä, ajatuksena oli maaliroiskeiden elävyys taustalla. Joillain sivuilla maalia pilkottaa vain vähän kulmasta, toisilla sitä on länttinä keskellä ja kolmannella on liukuväriä muistuttava siirtymä. Tässähän on vain mielikuvitus rajana, näpertelijämpi voisi käyttää vaikka sabluunaa kuviointiin tai useita eri sävyisiä maaleja. Itse pidän selkeistä yhdistelmistä ja tietynlaisesta minimalistisuudesta, joten musta ja ruusukulta it is. Eikä haittaa yhtään vaikka sitä tarttui osittain myös renkaisiin.
Kun maali oli kuivunut, kuivaharjoittelin kuvien asettelua jakamalla ne aukeama kerrallaan suurin piirtein paikoilleen. Tämä lähinnä siksi, että halusin matkalta samasta paikasta otetut kuvat samalle aukeamalle ja muutenkin jonkinlaisen löyhän aikajärjestyksen kuville. Kun suunnitelma oli selvä, nappasin paketillisen valokuvankiinnitystarroja ja pistin tuulemaan. Nämä pikkuruiset tarrat ovat aivan mahtavia kuvien kiinnittämiseen muuallakin, muistan nämä jo lapsuudesta, kun äitini kasaili erilaisia valokuva-albumeita ja ilahduin suunnattomasti, kun huomasin Suomalaisen kirjakaupan myyvän näitä edelleen. Käytän samoja tarroja myös bujossa, kun haluan kiinnittää sinne jotain.
Matkapäiväkirjan kuvista osa sai olla rennosti vinksallaan ja joillekin omistin kokonaisen sivun. Vähän riippuen siitä, mitä kuvassa oli ja miten se istui mielestäni aukeaman kokonaisuuteen. Mitään millintarkkaa suunnittelua en missään vaiheessa tehnyt vaan nautin matkamuistojen nousemisesta mieleen kuva kerrallaan ja lätkin niitä aika stressittömällä otteella paikoilleen. Hotelli, nähtävyydet, muurit ja kahvilat, pääkallobaarit ja kapeat kujat löysivät aukeama aukeamalta kaikki paikkansa. Muutamiin väleihin lisäsin myös matkalta mukaan tarttuneita lippulappusia, sudenkorentopostikortin ja muita aarteita.
En halunnut varsinaisesti kirjoittaa albumiin kovin pitkästi vaan pitää sen selvästi kuvapäiväkirjana. Joitain avainsanoja, paikkoja ja päivämääriä halusin kuitenkin kirjata ylös ja sen toteutin yksinkertaisesti dymolla. Rouhea musta dymoteippi sopi mainiosti tummanpuhuvan albumin kuvateksteiksi. Jätin myös tilaa matkakumppanin eli miehen teksteille, dymolla niitä on helppo lisätä vielä myöhemminkin.
Lopputulos on hauska, meidän näköinen ja paljon mukavampi tapa palata matkan tunnelmiin kuin puhelimessa olevat sekalaiset kuvat, joita ei koskaan tule selattua. Itse matka oli hyvin letkeä ja samaa pyrin toteuttamaan täällä arjessakin. Viis milleistä, tarkoista rajoista, ahtaista suuntaviivoista ja tiukkapipoisuudesta. Kaiken ei aina tarvitse olla ihan niin justiinsa, välillä voi vaan tehdä ja katsoa mitä tapahtuu. Silloin on usein niin tekeminen kuin lopputuloskin mieleinen.
Tässä vielä pikaohje, jolla toteutat oman vastaavan helposti:
-päätä mitä haluat tallentaa (matka, kesä, opiskelun aloitus, lapsi,
unelmat, you name it)
-aloita (oikeasti, tämä on se vaikein kohta!)
-pengo varastosi, yllättävätkin tarvikkeet muuntuvat vaikka mihin
(lehtiroskis, pahvinkeräys, se hylly, jonne hilloat kaikkea sitä, mitä
et raaski käyttää)
-kokeile näppäriä kuvapalveluja paperikuvien teettämiseen ja valitse
kuvamäärä budjettiisi sopivaksi, muutamallakin kuvalla saa jo lisää
pontta muisteloihin
-käytä tarvikkeita uudella tavalla (spray-maalaa sivuja, dymota otsikot,
sido albumi itse kierrätyspaperista, tuunaa se vanhasta kirjasta, jne.)
-unohda säännöt ja kriteerit, pidä hauskaa
-ihaile lopputulosta
Teksti ja kuvat: Aino Nieminen