Postauksessa näkyvä Nordic Colours muistikirja on saatu kaupallisessa yhteistyössäAjastolta
Olipa kerran kaunis kesäpäivä. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Kukat kukkivat ja ruoho oli kauniin vihreää. Niinpä eräs kalenteriharrastaja päätti lähteä puistoon piknikille. Hän pakkasi mukaansa viltin, eväskorin ja kalenteritarvikkeet kangaskassiin.
Kalenteriharrastajan kassissa oli kalenteri, muistikirja, penaali, mutta löytyipä sieltä jotain muutakin, nimittäin passikotelo. He-hetkinen! Miten passikotelo liittyy kalentereihin?! Kalenteriharrastaja oli muutamaa päivää aikaisemmin ostanut pirteän pinkin passikotelon, jonka hän oli kuitenkin ottanut aivan muuhun käyttöön.
Ja voi, mitä passikotelosta paljastuikaan! Sinne oli pakattu muun muassa tarroja, diecutseja ja washisampleja. Kaikki nämä olivat kompaktisti ja helposti saatavilla, sekä kätevä kuljettaa mukana kaikkialle.
Penaalissa kulkivat sulassa sovussa kalenteriharrastajan suosikkikynät, samoin kuin pyyhekumi sekä viivotin, joka oli suunniteltu joustavaksi. Edellämainitulle löytyy käyttöä erityisesti bujoillessa, jotta saa piirrettyä tarvittavat ruudukot ja taulukot siististi. Viivottimen joustavuus taas takaa hyvän tuntuman viivoja piirrettäessä, vaikka alusta olisikin hieman epätasainen.
Kalenteriharrastaja vietti ihanan päivän puistossa kalentereineen, ja kuten tarkkasilmäisimmät saattavat yllä olevasta kuvasta huomata, löytyy muistikirjan kesäbingosta picnic pihalla. Kalenteriharrastaja saa siis ruksittaa jälleen yhden ruudun ja on askeleen lähempänä bingoa.
Helou helou helou! Täällä kirjoittelee Inka, mutta postauksen tuunaussisältö on poikkeuksellisesti jonkun muun kuin allekirjoittaneen käsialaa. Nimittäin Mutkun, tuon parrakkaan miehen jonka kanssa yhdessä asustelen. Tätä postausta varten on tehty pitkäjänteisesti työtä jo useamman vuoden ajan. Alunperin kysyessäni tuunaisiko mies minulle kalenteriin aukeaman, vastaus oli poikkeuksetta jyrkkä ei. Siitä edettiin mutinan, joojoo-tuskastelun ja ehkä joskus-vastausten jälkeen vihdoin erääseen kauniin keväiseen (lue: räntsäsateiseen ja raekuuroiseen) keskiviikkoon, jolloin mies todellakin istui alas keittiön pöydän ääreen ja suostui koristeluun yhden aukeaman verran.
Toki aiemminkin on miekkonen ollut avuksi blogipostauksissa, sekä vastatessaan ei vaan yhteen, vaan kahteen otteeseen tuunailusanasto-kysymyksiin, ja olemalla inspiraation lähteenä omalle tuunailulleni. Mutta onhan tämä nyt aivan eri asia ottaa tarrat kauniiseen käteen ja niitä lähteä lätkimään, kuin vain arvailla mitä mikäkin koriste-termi ehkä voisi tarkoittaa.
Liikkeelle lähdettiin valitsemalla kalenteri johon viikko tuunata. Vaihtoehtoina olivat Ajastolta saatu Note A5 sekä Happy Planner Classic, joista jälkimmäiseen päädyttiin. Tai no minä päädyin, kun valintakysymykseen sain tarpeeksi monta ”ihansamapäätäsä” ja ”en haluu tehä kumpaankaan” -vastausta.. Innostuneisuus leijui siis ilmassa lähes käsin kosketeltavasti, kuten ehkä alemmasta kuvastakin välittyy!
Kun kummankin kupeissa oli kahvia, minulla pullaa lautasella ja Dingo pauhasi puhelimesta soittolistalta, rajasin tarjolle tuomaani teippivalikoimaa pyytämällä miestä nimeämään neljä ei väriä. Mustaa, keltaista, sinistä ja punaista oli vastaus, joten näitä värejä sisältäviä teippejä tarjolle siis. Nappasin tarjolle myös muutaman tarrakirjan, lähinnä Me And My Big Ideasin boksi-tarravihkoja. Ajattelin että niitä olisi helppo tuunausneitsyen laittaa sivuille, mutta tästä meillä olikin eri näkymys. ”Emmä näitä haluu, eiks oo mitään muunlaisia?” Yllättyneenä roudasin boksitarrani takaisin askartelupöydälleni, ja kiikutin tilalle keittiöön lähestulkoon kaikki muut omistamani tarrat.
Hyvä tovi vierähtikin kun mies tutki tarroja, ja valitsi käyttöön haluamiaan. Yllätyin kysymyksistä joita tuunauksen aikana tuli; ”Miten sä näitä niinku teet, etukäteen vai jälkikäteen? Pitääks tietää jotain tästä viikosta?”. Jotenkin olin odottanut, että mies lätkäisisi aukeamalle muutaman ensimmäisenä käteen osuvan tarran johonkin päin sivua ja ilmoittaisi olevansa valmis, yrittäen päästä pälkähästä mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan aukeamalta löytyy selkeästi oikeasti ajatusta. Washia ja tarrojakin on niin vaaka- kuin pystysuunnassa, funktionaalista tarraa palkkapäivää merkkaamassa ja koristeellisuuttakin.
Tänään postauksen julkaisupäivänä aion ilmeisesti miehen vision mukaan perua menoni joita tälle päivälle on kenties kaavailtu, tai ainakaan en taida olla niistä järin innoissani. Tietääköhän tämä sitä, että tänä lomaltapaluu-maanantaina minua on odottanut aikainen aamuvuoro..? Niin tai näin, mutta toivon että keskiviikon teksti ei ole paikkaansa pitävä ennuste – lunta en enää näin toukokuulle kovasti kaipailisi.
Tämä aukeama tulee varmasti jäämään yhdeksi kaikkien aikojen suosikeistani, tunnearvoltaan suureksi. Osan valituista tarroista voisi ottaa melkeimpä vittuiluna, mutta aika kivoja tsemppejäkin viikolta löytyy. Luulen että erilaisten värien uskaliaampi yhdistely voisi olla asia, josta ottaa omaankin tuunailuun oppia! Esimerkiksi keltaista ja sinistä en ole tainnut itse vielä ikinä kalenterissa yhdistää.
Tälläinen miehen tuunailu voisi olla mielestäni hauskaa toteuttaa joskus uudelleenkin. Tähän ehdotukseen kuitenkin sain vastaukseksi turhautuneen mulkaisun, jota en ehkä uskalla tulkita myöntäväksi vastaukseksi. Mutta never say never, ehkä jo ihan kohta pian 4 vuoden päästä saan taas katsoa Mutkua tuunailemassa kalenteria!
Ps. Miestä ei uhattu aseella tai muutenkaan saatettu hengenvaaraan prosessissa kiristyksen uhkailun ja lahjonnan osalta jota postauksen toteuttaminen vaati.
