Pakkohan sekin oli sitten tilata, aivan ihana, valkoinen Color Crush, personal -koossa. Olin jo jonkin aikaa pohtinut, että tilaanko sen vai en, ja melkeinpä tulinkin siihen tulokseen etten tilaa Color Crushia, koska niin kamalalta kuin se kuulostaakin, mielestäni valikoimissa ei ollut tarpeeksi kivaa väriä. Kun kaverini sitten kertoi, että saa niitä ihan valkoisenakin, olin myyty! Niinpä menin ja tilasin oman ihanuuteni Klemmarikellarista.
Millainen Color Crush on? Sen lisäksi, että se on kallein aarteeni, tehdäänpä hiukan syvempi tutustuminen kalenteriin. Kannet ovat (minun Crushissa) valkoista, ei aitoa nahkaa, jossa on neppari kiinnitys. Avatessa vasemmalla puolella on lokerikko, jossa on kolme taskua, joihin voi laittaa vaikkapa tarroja, muistilappuja, klemmareita ja muuta mukavaa. Minulla lokerot ovat täyttyneet tarroista ja postimerkeistä.
Kalenterin mukana tulee muuten pieni tarra-arkki, jossa on hauskoja kuvia, mm. eläimiä, kukkia, jne. Oikealla puolella on ihanalla paperilla mietelause. Color Crushin ”kiinnitystapa” on muuten renkaat. Renkaita on kuusi ja ei, en omista kuuden reiän rei’ittäjää, vaan yhden reiän. Sitä on kätevämpi kuljettaa mukana. Mietelausepaperin jälkeen on kolme dashboardia, jotka minulla ovat edelleenkin tyhjät. Ne ovat kuitenkin ratkaisu vaikkapa tarrojen kuljetukseen, tai washiteipin pätkien.
Color Crush on ”jaettu” viiteen eri osioon, joista jokainen on nimetty erikseen. Ensimmäinen osio on Write it down, sen sivuille voi kirjoitella ajatuksiaan, ideoitaan ja unelmiaan. Seuraava osio on nimeltään Memory Keeping. Näille sivuille voi kirjata päivien tapahtumia lyhyin lausein, liimata kuvia ja merkata muistiin tärkeitä asioita.
Seuraavana on Lists to Love. Näille sivuille voi kirjoitella, yllätys yllätys, LISTOJA! Sivuilla on siis valmiiksi tekstipohjat, esimerkiksi ”monthly goals”, ”plan & do”, ”menu” sekä ”shopping list”. Kätevää!
Neljäs osio on nimeltään Staying inspired ja se pitää sisältään erilaisia kuviopapereita. Omasta mielestäni tämä osio on ainakin kuviopapereiden ohella täysin turha, mutta voihan siihen tuunata omankin osion. Itse ajattelin tähän väliin tuunata Budjetin.
Ja sitten se alkaa… Kalenteri osio! Kuukaudet ja päivät ovat englanniksi ja päivät menevät ylhäältä alas: maanantai-keskiviikko ovat vasemmalla puolella ja torstai-sunnuntai oikealla puolella. Jokaisen uuden kuukauden alkaessa, ensimmäisenä avautuu kuukausinäkymä, jonka jälkeen tulee viikkoaukema. Pidän Color Crushissa sen yksinkertaisuudesta. Viikkoaukemalla, ennen maanantaita on oma kohtansa This week -asioille. Itse kirjoitan siihen aina viikon tärkeimmät hetket, esim. puolimaratonin tai lasten lääkärin.
Color Crushin mukana tulee myös ihana muovinen”kirjanmerkki”, josta on helppo löytää missä kohdassa mennään. Merkkiin on kirjoitettu right NOW. Lisäksi kuukaudet on merkitty jakajilla sivujen oikealle puolelle.
Color Crushin lopussa on pieni muovitasku, jossa on kätevä kuljettaa aarteitaan mukana, sekä pieni muistivihkonen. Color Crushissa on oma paikka myös kynälle.
Tässä lyhyt ja ytimekäs sukellus ihanaan Color Crushiin, toivottavasti tästä oli hyötyä, mikäli suunnittelet oman ostamista. Jos personal -koko ei ole sinun juttusi, tätä saa myös A5 koossa. Ja mikä parasta -oikeastaan missä värissä tahansa!
Kalenterimaniaa kaikille!
Heidi
Tiedättekö sen tunteen kun jokin tuote, tavara tuntuu ihan siltä kuin se olisi teille tehty? Valmisteltu teidän toiveidenne mukaan? Heidi Swappin Memory Planner (large, koska a) kultapalloa ei saanut personal koossa ja b) en ylipäätään pidä personal-koosta) tuntuu minusta juuri siltä. Siinä on kaikkea mitä rakasta: pastellisävyjä, kultaa, kukkia, kauniit välilehdet valmiina. Koko kalenteri jotenkin huokuu rakkautta ja rauhaa. Toisaalta se on sen kokoinen mötkäle että tarvittaessa sillä mätkäisee jotakuta vaikka päähän. Kalenteri on päiväämätön joten sen voi aloittaa koska tahansa. Minä aloitin omani marraskuusta, josta tuli virallisesti elämäntapamuutoskuukauteni. Lopetin tupakoinnin, lopetin jatkuvan cokiksen litkimisen ja olen koittanut tsempata ruokarytmin yms kanssa. Kun siirsin alkuvuoden kuukaudet joulukuun jälkeen, ensimmäiseksi jäi tietenkin marraskuun välilehti. Siinä lukee ”Never Give Up” joka on tuntunut olevan viimeisen vuoden teemalauseeni. Se sopi minulle aloitukseksi täydellisesti. 
