Helou helou helou! Täällä kirjoitteleepi otsikon mukaisesti Inka. Muutama postaus onkin jo tätä uusinta torstaihaasteiden sarjaa takana, eli toisesta ylläpitäjästä inspiroitumista. Kun pareja arvottiin, ja näin saaneeni Emmin inspiraation lähteeksi, kihisin ilosta! Emmistä tuli itselleni mieleen samantien kahvi ja kissat! Molemmat teemoja joista olisi ihana ammentaa tätä haastetta varten.
Yhdistän Emmin myös vahvasti japanilaisiin kalentereihin, ja siksi valitsinkin tällä kertaa tuunaukseen omaan ihkaensimmäisen japanilaiseni. Kyseessä on Hobonichi Weeks Mega 2024, jonka olen päivännyt itse tarroilla uudelleen vuoteen 2025. Mitään muuta en tähän pikkuiselta tuntuvaan kalenteriin vielä ollut tuunannut, joten aika spesiaalitapaus!
Kaivoin esille kaikki tarrat jotka mielessäni tähän sopisivat, sekä pari Tombown tussia. Pari washiakin toki löysi tiensä pöydälle eteeni. Kun tänä- ja viimevuonnakin on ollut käytössä A5-koon kalenteri, tuntui ensin etten saa aukeamalle millään mahtumaan mitään mitä halusin. Lopulta onneksi sain vain annettua mennä, ja aukeama alkoi hahmottua. Kun kalenteriviikko oli valmis, jäi käteen vieläkin kourallinen Emmin mieleen tuovia kahvitarroja. Päädyinkin tekemään toisenkin tuunauksen – yhden aukeaman pikkuiseen arttikirjaani!
Suuren suuri ei tässäkään ollut työstettävä pinta-ala, mutta toisin kuin kalenterissa, ei kollaasi-artjournal -aukeamaan tarvinnut jättää tarkoituksellisesti kirjoitustilaa. Aukeamasta tuli aika söpö, ja tiedän että se tulee olemaan myöhemmin selaillessa mukava muisto joka tuo väkisin mieleen Emmin!
Heipä hei! Tällä kertaa mixed media työmme toteutetaan totutusta poiketen hieman pienemmässä mittakaavassa, sillä olen viime aikoina hieman kaivannut tällaista matalan kynnyksen tekemistä. Starttasinkin vihdoin pöydälläni odottaneen – ihanalta Emmiltä jenkkilän tuliaisena saadun – neliön mallisen muistikirjan.
Minulla on erillinen vetolaatikko erilaisille paperikoille ja irtopapereille, ja siellä on myös odottanut jo peräti kolme vai neljä vuotta pieni korurasiallinen paperisilppua, jonka saimme aikaiseksi, kun ystäväni kanssa tuhosimme Aura -muistikirjamme kiekkoihin. Päätin jo silloin, että haluan käyttää tämän rei’itysjämän johonkin art journal työhön tulevaisuudessa. No, aika pitkälle tulevaisuuteen saatiin hypätä, vaikka itse rasiaa olen kerran, jos toisenkin nostanut laatikosta, mutta aina sen sinne takaisin laittanut.
Lähdin aluksi liimaamaan näitä ihan sieniltä muistuttavia silppuja tavallisella askarteluliimalla, jonka siveltimellä levitin aina pienelle alueelle kerrallaan. Napsin yksitellen eri värisiä palasia ja asettelin niitä siististi sivun alareunaan. Kuten arvata saattaa, kärsivällisyyteni ei kestänyt tätä kuin puolen sivun verran, jonka jälkeen päätin luovuttaa ja sirottelin irtosienet sinne sun tänne, ja huomattavasti isomman määrän. Liimasin kaiken kiinni lopulta levittämällä Gel Mediumia koko sivulle, jolloin alareunankin silput varmasti pysyisivät matkassa mukana. Itse rasian sisältöön en kuitenkaan saanut tehtyä suurtakaan koloa, joten saan hyödyntää näitä joku toinen kerta uudestaan. Sentään tämä pikkuruinen laatikko ei vie kovinkaan suurta tilaa säilöttynä.
Koska levitin Gel Mediumia aika rankalla kädellä ja aloitin tämän tekemisen suhteellisen myöhään illalla, annoin sivun rauhassa kuivua vuorokauden verran. Jatkoin seuraavana iltana ja päätin lisätä hieman syksyisiä värejä sivulle musteilla. Kuvasta poiketen käytin vielä kolmatta vaaleanvihreää mustetta. Levitin värit musteenlevittimellä.
Syksyn värejä sivulla katsellessani, päähäni välähti yhtäkkiä kuva tarra-arkista, joka sopisi just eikä melkein sivulle. Onneksi olen juuri siivonnut ja järjestellyt Stickiin tarrani, joten kyseinen arkki löytyi todella vaivattomasti käyttöön. Muistelin toki aluksi, että arkki olisi ollut muovin sijaan mattapintaisempi, mutta tällä mentiin siitä huolimatta.
Koska olin sivellyt koko sivun kauttaaltaan Gel Mediumilla, kävi nopeasti selvästi, ettei tarran liimapinta tulisi pysymään millään sienisilppujen päällä. Päätinkin tämän takia liimata haluamani tarrat ensin paperille, josta ne sitten leikkasin saksilla irti. Pikkutarkkaa työskentelyä, jota samanaikaisesti vihaan ja rakastan.
Onneksi luottoliimarollerini – Tombown Maxi Power Tape – hoiti homman kotiin ja kuvat liimaantuivat mukavasti sivulle. Lopputuloksesta tuli myös mukavan ilmava. Olin jo valmistautunut kaivamaan kaksipuolisen, paksun teipin, jota usein käytetään kortti- ja kollaasitöissä. Hieman olisin ehkä kaivannut tarrojen alle tummempaa väriä syvyyttä tuomaan, ja samalla korostamaan niitä, koska tausta itsessään on sen verran levoton, mutta muuten lopputuloksesta tuli varsin kiva. Ja mikä tärkeintä, syksyinen!
Tämän myötä saatiin myös korkattua uusi art journalini, johon toivon mukaan tulee jatkossakin tehtyä hieman pienemmällä kynnyksellä arttia, kun sivun pinta-ala on ihan olematon verrattuna tämänhetkiseen B5-kokoiseen muistikirjaani.
Tällä kertaa päästiin tekemään suhteellisen yksinkertaisella välineistöllä, joten toivottavasti tämä inspiroi sinuakin kokeilemaan mixed median ihmeellistä maailmaa. Aina ei tarvita jos jonkinlaista mömmöä ja materiaalia, vaan yksinkertaisellakin saa luotua uutta. Seuraavassa Mixed mediaa Lauran kanssa -sarjassa nähdään, ja jos kiinnostaa jokin tietty tapa tai tekniikka, vinkkaa siitä ihmeessä ryhmän puolella ja katsotaan, miten saisin sen toteutettua. Ihanaa syyskuun jatkoa, Laura.
