Searching for "miitti"

Kalenterimafian ystäväkirja – Tia

Kalenterit saatu yhteistyössä Ajastolta: Doodle 22/23, Color A6 persikka ja Wega Life 23/24.

Tänään on minun vuoroni vastailla Kalenterimafian ystäväkirjaan. Täältä linkistä löydät muiden mafialaisten vastaukset. Lähdetään liikkeelle.

Nimi, ikä, paikkakunta:
– Tia (Linksu), 37 vuotta ja Kaarinasta, Turun kupeesta.

Mottoni:
– Ensinmäisenä tulee mieleen: Never say never. (Älä koskaan sano – en koskaan.)

Ensimmäinen kalenterini:
– Siitä on niin kauan aikaa, etten kyllä varmaksi muista. Joku liiton kalenteri varmaankin ja peruskoulussa Sooda oli suosittu.

Unelmieni kalenteri:
– Joku joka muokkautuisi omien tarpeiden ja muuttuvan tyyli mukaan. Tiedän, ettei sellaista olekaan. Eniten käytössä on kalenteri mikä mahtuu sen hetkiseen käsilaukkuun, yleisemmin A5 tai A6. Yksivärinen, jossa on mustat tekstit ja josta saa tehtyä oman näköisen. Ei kellonaikoja, ei viivoja, kuukausisivu, viikkoaukeamat, muistiinpanotilaa, suttuvihko, tarrasäilytys, kynäpaikka, korttipaikka… En osaa päättää; kierteet, renkaat vai kuminauha eli Traveler’s notebook.

Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen:
– Jos kalenteri ei kuulu tähän, niin: musta kuulakärkikynä, washiteippi ja zig-liimakynä.

Vaaka- vai pystypäivät?
– Tällä hetkellä käytössä pystypäivät, mutta koska minulla on aina vähintään se kaksi kalenteria, niin yleensä toisessa on pystypäivät ja toisessa vaaka. Nyt tosin kaikissa kalentereissa on vahingossa pystypäiviä. Sanon ehkä kuitenkin vaaka, heh.

Keräilen salaa:
– Pitäisikö kysyä mitä et kerää (apua). Tuntuu, että jemmaan kaikenlaista ajatuksena, että tätä voi vielä tarvita, mutta olen koittanut hiukan päästää ajatuksesta irti. Tilaa on aina liian vähän. Nyt olen kerännyt hintalappuja 100 päivän taidehaasteeseen.

Kauanko olen ollut Kalenterimaniassa?
– Ensimmäisestä päivästä alkaen, eli 2.3.2016. Ylläpidossa olen ollut vuoden 2020 alusta.

Olenko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?
– Olen ollut ja ollut mukana järjestämässä. Miitit ovat ihan parhaita paikkoja tutustua uusiin jäseniin ja nähdä vanhoja tuttuja. Niissä on ihana inspiroitua muista, nauttia yhteisöstä ja olla osana jotain mikä tuottaa niin paljon iloa.

Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?
– Sanon että Kalenterimanian ensimmäinen miitti. Et tunne ketään ja et täysin tiedä onko kukaan yhtä hullu ja raahannut sata kestokassillista kamaa mukanaan, kun ei tiedä mitä haluaa tehdä. Ylipäätään kohtaamiset, ilon ja inspiraation jakaminen. Miitit on aina kivoja. Parhautta ovat tietenkin myös ystävät, joita Kalenterimanian matkalla olen ilokseni saanut.

Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut:
– Että kaikilla tavaroilla olisi paikka ja mitään ei makaisi laatikoissa. Askarteluvitriiniä odotellessa (ja -huonetta).

Terveiset:
– Kiitos, että olette osa Kalenterimaniaa. Ilman teitä ei olisi meitä täällä ylläpidossa. Pidetään ryhmä aktiivisena ja hyvä pöhinä päällä. Have courage and be kind (ole rohkea ja ole ystävällinen).

Kalenterimafian ystäväkirja – Inka

Kuvissa näkyvät kalenterit Project365 sekä Leatheret 2024 saatu yhteistyössä Ajastolta.

Nimi, ikä, paikkakunta

Inka, 29, Sherwood a.k.a. Kerava!


Mottoni

There is something good in every day. (Sometimes it is that the day is over.)”


Ensimmäinen kalenterini

Rehellisesti täytyy myöntää etten ole yhtään varma! Olen melko vakuuttunut että jo lapsena on varmaankin joku kalenteri löytynyt piirrustusvihkojen joukosta, mutta varmuudella muistan kauppis-aikojen kalenterit! Näitä pieniä, pinkkejä pingviinikalentereita minulla oli ainakin nämä 2 perättäisinä vuosina, joku saattaa olla ajansaatossa kadonnutkin. Fun fact: pingviinikalenterin uumenista löytyy yksi lempparein porkkanakakkuresepteistäni!


Unelmieni kalenteri

Visuaalisesti miellyttävä ja käytännössä toimiva! En osaa vastata, onko jossain maailmassa olemassa joku täydellinen the yksilö odottamassa löytymistään, mutta onneksi erilaisia ihania kalentereita on jo matkaan mahtunut testailtaviksi. Ensi vuodelle odotan pääseväni testailemaan Ajastolta saatua Leatherettea, joka seuraa tämän vuoden Ajaston Project365:ta. Niin erilaiset, mutta molemmissa moni asia miellyttääpi.


Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen

  1. KYNÄ! Mitäs sitä kalenterilla tekisi jos ei voisi merkitä menoja ylös millään. Mujin .038-kärkinen musta geelikynä on ollut jo vuosia kiistattomasti lempikynäni kalenteriin kirjoittamiseen.
  2. Tarrat! Tarrat, tarrat, tarrat, rakastan! Bokseja, hahmoja, koristeellisia.. kaikelle voi olla oma tarransa!
  3. Washit. Washiteipeissä vain on sitä jotakin, eikä ne varmaan enää koskaan tule jäämään pois kalenterintuunailuista, tai muistakaan papaeriaskarteluista.

Vaaka- vai pystypäivät?

Pystypäivät! Joitakin vaakapäivä-kalentereitakin on tullut käytettyä (ensimmäisenä mieleen tulee Ajaston Note A5 joka olikin rakas käytössä!), mutta kyllä ne pystypäivät vievät kuitenkin voiton leikiten.


Keräilen salaa

Jos mieheni saisi vastata niin hän varmaan sanoisi että roskia… Mutta erilaisia pakkaustarvikkeita on tullut kyllä haalittua askarteluja silmälläpitäen melkoisesti. Vaikka lieneekö tuo nyt mikään salaisuus.


Kauanko olen ollut kalenterimaniassa?

2. huhtikuuta 2016 asti. Huh huh, kyllä on vuodet vierineet nopeasti! Taisi olla 2017 kesän kieppeillä kun hyppäsin mukaan ylläpidon porukkaan, jollen aivan väärin muista.


Olenko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?

Kyllä ja kyllä! Monta miittiä takana ja toivottavasti myös vielä edessäkin.


Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?

Se, että se toi Miran elämääni. Monen monta muutakin tärkeää ihmistä on Kalenterimania elämääni kuljettanut, mutta muita väheksyttämättä Mira: olet rakas!


Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut

Ampua pistoolilla! Tästä on miehenkin kanssa jo varmaan kolmisen vuotta puhuttu. Ehkä vielä joku kaunis syntymäpäivä tai joulu jompikumpi muistaisi muistaa meitä ruudinkatkuisella laatuajalla, hah!


Terveiset:

VIELÄ ON KESÄÄ JÄLJELLÄ!