Kirje vuodelle 2024 – Carita

Tämän vuoden ensimmäinen haastepostaussarja starttasi viime viikolla, ja nyt oli minun vuoroni tarttua sen aiheeseen. Teemana on kirje vuodelle 2024, eli pääasiassa pohtia, mitä toivoo ja odottaa tältä juuri alkaneelta vuodelta.

Olen yleensä aiemmin ollut niitä ”uusi vuosi, uusi minä” -tyyppejä ja tehnyt aina vähintään yhden uudenvuodenlupauksen, jota en sitten kuitenkaan ole välttämättä edes pystynyt pitämään. Uusi vuosi on aina symboloinut uuden alkua ja mahdollisuuksia, joita se tarjoaa. Olen hypännyt tammikuun ensimmäiseen hirveällä pöhinällä, pää ajatuksia ja ideoita täynnä ja valmiina suorittamaan kaiken, mielellään jo heti ensimmäisellä viikolla.

Tänä vuonna vuoden vaihtuessa mieleni oli kuitenkin kummallisen tyyni. En muistanut tehdä mitään lupauksia ja jälkikäteen asiaa pohtiessani tajusin, etten edes olisi keksinyt, mitä erityistä olisin halunnut luvata. Suhtautumiseni alkavaan vuoteen on utelias ja odottavainen, mutta en ole tällä kertaa kasannut mitään suuria ennakko-odotuksia omasta suoriutumisestani tai siitä, miten asioiden pitäisi mielestäni mennä. Voi olla, että tämä on nyt vain joku ohimenevä mielenhäiriö, mutta toistaiseksi olen kliseisesti sitä mieltä, että kyllä se elämä kantaa.

Varovaisesti uskallan kuitenkin myöntää, että on minulla muutamia toiveita ja ajatuksia tästä vuodesta. Toivon ainakin, että pysyn terveenä ja saan jatkaa urheiluharrastusten parissa myös tänä vuonna. Toivon, että saan luettua monen monta kirjaa ja saan nauttia kivoista lukuelämyksistä. Toivon, että inspiroidun kalentereista, askartelusta ja maalaamisesta tänäkin vuonna. Toivon myös, että löydän edelleen innon uusia asioita kohtaan ja jaksan kiinnostua opettelemaan uutta samalla lailla kuin tähänkin asti – uusimpana esimerkkinä kuvassakin näkyvä Rubikin kuutio. Toivon, että tämän vuoden aikana opin ratkaisemaan sen ilman ohjeita!

Mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä vuosi 2024 tuo tullessaan. Jos nämä ennakkotuntemukset yhtään näyttävät suuntaa, niin ainakin toivottavasti hieman rennompaa asennetta tulevaisuutta kohtaan!

-Carita

DIY – Kankainen kirjanmerkki

Hyvää uutta vuotta 2024 kaikille. Mennään jo toista viikkoa. Viime marraskuussa blogissa oli korkkipaperista tehty kirjanmerkki ja ajatuksessa oli jo silloin kankainen versio. Se oli mielessä itseasiassa jo sitäkin ennen, mutta sitten löysin korkin ja halusin kokeilla sitä ensin, heh!

Valitsin kangaslaatikostani vanhat ohuet stretch-farkut ja metallihohtoisen pinkin kankaan. Nämä kummatkin ovat vähän haastavia kankaita pieneen ompeluun, joten suosittelen puuvillaa, jota voi kierrättää liinavaatteista, keittiöpyyhkeistä tai vaatteista. Nämä tosin ovat niin ohkaisia yleensä, että tarvitsevat usein tukikankaan. Siinäkin voi luovia. Yksi vaihtoehto voisi olla myös jämäkämpi huopa, mutta sitten tekisin sen ilman kääntämistä, eli ompelisin vain päältä.

Käytin kokoapuna korkkikirjanmerkkiä, se on 7×7 cm, näin ollen kankaisesta tulee 6×6 cm. Koko voi olla myös pari senttiä isompi jos haluaa. Kirjanmerkkiin tarvitaan 3 saman kokoista palaa, etu- ja takakappale, sekä yksi joka taitetaan kahtia sivutaskuksi. Siispä taitoin yhden paloista kaksinkerroin vastakkaiset kulmat yhteen ja ompelin koristeompeleen taitteen reunaan, eli pisimpään suoraan reunaan. Näin se pysyy muodossaan. Tässä vaiheessa kannattaa myös kirjailla käsin tai ommella koneen siksakilla, jos haluaa vaikka nimikirjaimensa taskuun päälle.

Kaksi neliötä laitetaan oikeat puolet vastakkain ja kolmioksi ommelta tasku niiden väliin. Ommellaan 0,5cm päästä reunoista, jättäen kääntöaukko sellaiseen sivuun, jossa on vain etu- ja takakappaleen kangasta. Leikataan kulmat viistosti saksilla, niin kulmien kääntäminen on helpompaa. Käännetään ja ommellaan päällitikkaus ympäri, jotta merkki pysyy nätisti kasassa. Itse ompelin päällitikkauksen kahdessa osassa, koska taskun reunan yliajaminen olisi ollut liian paksu.

Nyt se on valmis käyttöön kirjan kaveriksi. Kokonaan farkkuinen oli liian paksu ja reunat olivat kääntämisen jälkeen rumat, mutta sen voisi myös kokeilla pelkällä päällitikkauksella tehtynä. Farkku on myös jämäkkä ja voisi toimia takakappaleena. Jos kirjailet taskun, huomioi sen kankaiden asettelussa. Etukappale tulee oikeapuoli ylöspäin, sitten tasku oikeapuoli ylöspäin ja viimeiseksi takakappale nurjapuoli ylöspäin.

Onnea kokeiluun ja muistakaa, kangasvaihtoehdot vaikuttavat suuresti lopputulokseen.
– Tia