Tartu hetkeen – Esittelyssä Carpe Diem

Onko teillä idoleita? Sellaisia ihmisiä joita katsotte jostain syystä ylöspäin? Minulla on: Cori Spieker eli The Reset Girl. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että minulle voi myydä melkein mitä vain mihin on painettu The Reset Girlin nimi tai logo. Erityisesti jos se on vaaleanpunainen. The Reset Girl teki yhteistyötä Simple Storiesin kanssa ja tuloksena oli Carpe Diem kalenteri kahdessa värissä persimonina ja ballerinana, jälkimmäinen tietenkin ihanan herkkä vaaleanpunainen joka vei sydämeni täysin. En kuitenkaan tilannut sitä koska minulla oli jo Happy Planner, sekä aiemmin tilattu Heidi Swapp. Eikä ballerina oikeastaan saanut ryhmässä paljoakaan huomiota ennen kuin Se Hämeenpuiston Vihkokauppa otti ne valikoimiinsa ja Sandy otti itselleen kyseisen kalenterin käyttöön. Sandy on siis Vihkokaupan ihana perustaja ja omistaja, Vihkokaupasta voit lukea lisää täältä.

cd9muoks

cd1muoks  cd3muoks

Ja niin siinä sitten kävi, että Carpe Diem saapui meille. Pienen säädön jälkeen. Tai oikeastaan aika isonkin säädön ja väärin lajittelun ja mitä näitä nyt on. Oikeasti se aiheutti minulle niin paljon harmaita hiuksia että harkitsin jo hiusten irti repimistä. Lopulta, pitkän odottelun jälkeen se kuitenkin lepäsi työpöydälläni. Ja sen kanssa oli täsmälleen sama efekti kuin Heidi Swappin kanssa. Se on täydellinen. Carpe Diemin kannet ovat nahkaa, joten se on todella laadukas ja haluaisin uskoa että myös kestävä. Ei yhtään muovisen oloinen. The Reset Girlin retroilu on tottakai tuotu myös tähän kalenteriin välilehtien ja teemojen suhteen. Hempeät kannet antavat odottaa jotain todella tyttömäistä, mutta The Reset Girlin kohdalla puhuisin kuitenkin enemmän tahtonaisesta, retroilu sopii kuitenkin yllättävän hyvin tyttömäisten kansien kanssa. Kannet ovat muutenin tilavat, taskuja on kunnolla (plussaa sihteerintaskusta ja ikkunallisesta taskusta) joten kalenterista on helppo tehdä oman näköinen heti kansista lähtien.

cd2muoks

cd8muoks

cd5muoks

cd7muoks

Kalenteri on päiväämätön ja minä aloitin omani puolesta välistä marraskuuta. Alunperin ideana oli käyttää tätä enemmän päiväkirjamaisena mutta totesin että sivujen boksit ovat minulle aivan liian pienet siihen tarkoitukseen. Lopulta päädyin tilaamaan Sandylta lisävälilehdet ja lisäsivuja (ruudukkoa ja viivallista) joten saan päiväkirjan kuitenkin tähän mukaan. Olen kova jaarittelija joten uskoisin tämän olevan paras ratkaisu. Tästä kuitenkin enemmän myöhemmin. Tässä kalenterissa on siis Happy Plannerin tapaan päivät jaettu kolmeen osaan. Tavallaan se ei häiritse minua koska meillä usein on nimenomaan aamulla, päivällä tai illalla menoja. Toisaalta yhteen boksiin voi listata vaikka päivän to do:t tai olla kokonaan välittämättä koko bokseista, koska niissä ei lue mitään.

cd6muoks

cd4muoks

cd10muoks
Lisäsin CD:ni loppuun Erin Condrenin taskun

Kuukausi- ja viikkonäkymien lisäksi jokaiseen kuukauteen kuuluvat goal tracker sekä monthly logit. Jälkimmäiseen voi kirjata omia tavoitteitaan, sen miten kuukausi tulikaan käytettyä (peukkua ylös vai alas), tärkeitä päiviä ja ylipäätään merkintöjä. Ei ihan niin spesifiä kuin Happy Plannerissa, mutta ei ihan niin suurpiirteistä kuin Heidi Swappilla. Tykkään tästä. Mutta eniten koko kalenterissa pidän välilehdistä. Nimenomaan siitä retro-teemasta, mutta erityisesti siitä että ne ovat oikeasti kaksipuoleisia, kauniita ja paksuja. Vaikka kalenteri on kallis, on se ehdottomasti hintansa värti. Nahkaiset kannet, laadukas paperi ja viimeistellyt yksityiskohdat ovat ne mistä kannattaakin maksaa.

Muistot vain jäi

Nuorena säästin kaikki kalenterini, KAIKKI. Niitä oli iso kassillinen jo siinä vaiheessa kun muutin ensimmäiseen omaan kotiini.

Olen aina ollut sellainen joka säästää kaiken. Sellainen pieni hamsteri. Vanhat kalenterit, päiväkirjat, vihot, kansiot ynnä muut. Kaiken millä vähänkään voi olla vielä tunnearvoa.

Sitten yhdessä muutossa kaikki vanhat kalenterini ja päiväkirjani hävisivät. Menivät vahingossa roskiin, katosivat kuormasta, en tiedä. Mukana katosi myös kassillinen vanhoja valokuvia. Sitä menetettyjen muistojen määrää!

img_20161123_1846421

Mukana oli relax-kalentereita parikin kappaletta, demi-kalenteri, rengaskalenteria ym. Ja niitä muistoja ja salaisuuksia. Yläasteen kalenterit vielä olisi ollut ehkä sisällöltään sellaisia mitkä olisi voinut vaikka lapsille säästää luettavaksi joskus kun ovat siinä iässä, että äiti ei ymmärrä nuoria (todisteeksi että onpas äitikin joskus sentään ollut myöskin nuori). Siitä parin seuraavan vuoden kalenterit olisi ollut visusti lukkojen takana. Omaksi iloksi, silloin kun tekee mieli muistella menneitä. Tai ehkä lähinnä nauraa niille. Mitä on Miran kanssa tullut tehtyä silloin joskus vuonna nakki ja papu. Kaikki kun tottakai piti kirjoittaa ylös. Lukiossa ollessa, ensimmäiseen omaan kotiin muutettua, ihastukset, rakastumiset, vihat, surut. Kyllä harmittaa ja paljon, ja usein.

 

Toisaalta kun niitä aikoja rupeaa oikeasti muistelemaan, niin tulee kyllä mieleen myös että ehkä hyväkin ettei ole todistusaineistoa nuoruuden toilailuista. Osa olisi kiva pitää muistissa, mutta osa saa kyllä hyvin mielin hävitä kadonneiden kalentereiden mukana.

 

Tyydyn siis jatkossakin vain ihailemaan teidän muiden vanhoja kalentereita ja niitä kaikkia ihania tarinoita niiden takana.

Vieläkö sinulla on vanhat kalenterisi tallessa? Ovatko visusti piilossa, vai uskaltaisiko niihin muutkin kurkata?

 

-Sanna