Searching for "tekemisen vuosi"

Alkuvuoden kalenterikuulumiset

Talvi tuntuu aina loputtoman pitkältä, mutta niin se kevät sieltä taas vain hiipii, ja eletään jo maaliskuuta! Samalla minulla alkoi kolmas kuukausi A6-kokoisen Wonderland 222 -kalenterin parissa. Kirjoittelin joulukuussa viime vuoden puolella kalenterisuunnitelmistani tälle vuodelle, ja tuolloin olin innostuksesta huolimatta hyvin epävarma tuosta pienestä, päiväämättömästä kalenterista. Niinhän siinä kuitenkin kävi, että alkujännityksestä toivuttuani Wonderland alkoi tuntua juuri sopivalta valinnalta tälle vuodelle.

Hyvin nopeasti huomasin, etten todellakaan tarvitse toista kalenteria tai mitään muutakaan ylimääräistä, sillä kompaktista koostaan huolimatta Wonderland syö sisäänsä oikeastaan kaiken tarvitsemani. Perinteisten kalenterisivujen lisäksi olen laittanut sinne lukuseurantaa, erilaisia listoja ja muita itselleni merkittäviä juttuja. Kun minun täytyy merkitä jotain muistiin tai tiedän tarvitsevani joitain tietoja myöhemmin, kaivan aina ensimmäiseksi fyysisen kalenterin esiin, koska se on vain niin kätevä.

Alkuun olin aika skeptinen, onko Wonderlandissa vähän liikaakin kaikkea, mutta ainakin toistaiseksi olen kokenut sen lähinnä virkistävänä. Olen keksinyt käyttöä niin neljännesvuosittaisille sivuille, kuukausiaukeamille kuin tracker-sivuillekin. Yllätyksekseni en ole edes onnistunut vielä tekemään näiden täytöstä suorittamista, vaan pidän ne ajan tasalla omaksi ilokseni ja hyödykseni.

Päiväämättömyys oli ehkä alkuun se, mikä jännitti minua kaikkein eniten. Sain kuitenkin päivättyä kaikki pidemmän aikavälin sivut heti alkuun ja viikkoaukeamien tekemisen ja päiväämisen olen kokenut ainakin vielä pelkästään terapeuttisena. En ole aikoihin ostanut mitään, jos muutamia päivämäärätarroja ei lasketa, vaan edelleen hyödynnän mahdollisimman paljon kaikkea mitä minulle on vuosien varrella kertynyt. Olen huomannut, että se on pakottanut ja myös mahdollistanut luovaksi heittäytymisen. Jokainen aukeama on mysteeri ennen kuin se vähitellen muodostuu, ja se on oikeastaan aika kutkuttava tunne. Voisi siis todeta, että päiväämättömyys ruokkii luovuuttani juuri oikealla tavalla tällä hetkellä.

Viime vuonna minua harmitti kovasti, etten juurikaan saanut aikaiseksi maalata mitään. Uskon tämän johtuneen pääasiassa siitä, ettei silloinen kalenterini oikein kestänyt vesivärejä enkä löytänyt itsestäni riittävästi motivaatiota muuhun kuin kalenterin parissa puuhasteluun. Nyt Wonderland 222:n kanssa päätin muuttaa asian, sillä sen paperi kestää vesivärejä ilahduttavan hyvin. Niinpä olen ottanut tavaksi maalata jokaiselle kuukaudelle kansilehden. Lisäksi olen alkanut haastaa itseäni maalaamaan pienemmille alueille, ja maalaukset koristavatkin nykyään myös kuukausiaukeamiani.

Wonderland 222 on siis tällä hetkellä oikea sekametelisoppa, mutta rakastan sitä. Se on materiaalien, välineiden ja erilaisten kokeilujen muodostama luova kaaos, mutta samaan aikaan se on minun tarpeisiini sopiva ja funktionaalinen. Kalenteri on minulle edelleen ensisijaisesti ajanhallintaväline ja sen toimivuus on tärkeää, mutta siksipä olenkin erityisen iloinen, että käytännöllisyydestä huolimatta pääsen purkamaan siihen myös luovuuttani. Toivon kovasti, että tämä innostus kestää läpi koko vuoden!

Mukavaa kevättä,
Carita

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Laura S.

Tombow Maxi Power Tape täytöt ostettu Heidin Korttipajalta.

Hellou! Tänään on minun vuoroni paneutua ylläpidon uuden haastepostaussarjan pariin ja esitellä teille hieman niitä minulle tärkeimpiä juttuja tämän harrastuksen saralta. Vuosien varrella on tullut kokeiltua jos jonkinlaista juttua ja niistä luonnollisesti on jäänyt paljon sellaista käteen, mitä ilman en voisi (tai ennemmin haluaisi) askarrella.

Oma työtila ja sen tuoma rauha ovat heti ensimmäisenä listallani. Ei ole edes kovin monta vuotta siitä, kun kaikki askartelutavarani elivät tietokonepöydälläni sulassa sovussa (lue: ikuisessa kaaoksessa) näppäimistön, hiiren ja näyttöjen kanssa. Tällä hetkellä olen saavuttanut jonkinlaista järjestystä tavaroilleni, vaikka itse pöytätason siistinä pitäminen tuntuu olevan ikuinen haaste. En kuitenkaan vaihtaisi enää missään nimessä tätä omaa nurkkaustani pois.

Oma työtila suljetun oven takana takaa myös usein rauhan. Nyt kun kotona ei asu enää pientä vauvaa vaan kaikkialle ehtivä taapero, saan oven avulla blokattua edes hetkeksi jokaisen vetolaatikon auki vetävän ja Ikea-kärryäni tyhjentävän mini-ihmisen. Rauhasta pääsemme myös seuraavaan MUST -juttuun, nimittäin kuulokkeisiin. Tykkään joko kuunnella äänikirjoja tai podcasteja taikka katsella jotain videoita YouTubesta tuunailun ohessa. Tällä saan myös suljettua tarpeen vaatiessa muun talon äänet kätevästi pois.

Arjen hallintaan tärkeä juttu on luonnollisesti kalenteri. Niitä löytyykin itseltäni tälle vuodelle kaksin kappalein (Hobonichi A6 Planner ja Midori Datebook A6), jonka lisäksi keittiössä roikkuu Satokausi perhekalenteri, jotta myös puoliso osaisi satunnaisesti tarkistaa yhteisiä menoja taikka kirjata sinne omiaan. Kalenteri on myös yksi tapa rentoutua: tarrojen lätkimisessä on sitä jotain.

Tästä pääsemmekin heti seuraavaan kohtaan, nimittäin tarrat. Muutama vuosi sitten käytin todella vähän tarroja. Ja siis tarkoitan, että oikeasti todella vähän. Siitä huolimatta niitä tuli osteltua ja nyt valmiskalenterin myötä tarroista on tullut todella iso osa tätä harrastusta. Osasyynä on toki se, että haluan käyttää varastojani tyhjäksi ja osaksi se, että olen löytänyt niiden myötä uuden tavan tehdä. Lähtökohtaisesti käytän kalenterissa vain decotarroja, mutta satunnaisesti myös muita laatuja eksyy joukkoon.

Ehkä yksi tämän hetken tärkeimmistä jutuista on Tombown Maxi Power Tape eli liimarolleri. Tämä on sellainen tuote, jota minulla on aina varastossa useampi täyttö ja ostan heti, kun viimeinen vaihtorulla menee käyttöön, useamman kappaleen. Käytän tätä paljon art journalia ja reading journalia tehdessä ja nyt myös, kun vauvakirjan täyttöön on ollut enemmän aikaa, olen kuvat kiinnittänyt tällä tavalla.

Kynät ovat myös tärkeitä ja jokaisella on varmasti omat lempparinsa. Minun tämän hetken mukana kannettavat ovat ehdottomasti Mujin musta 0.38, Kaweco Sport täytekynä EF-terällä, Tombown Fudenosuke Hard Tip sivellintussi ja Tombown Dual ABT sivellintussit eri väreissä. Kyniä löytyy vaikka muille jakaa, mutta nämä ovat sellaisia, mihin aina tulee palattua. Käsialani on todella pientä, jonka takia tykkään erityisesti ohuista kärjistä kirjoituskynissäni.

Viimeisenä mainintana on ehdottomasti sosiaalinen media. Vaikka myönnän paikoin viettäväni aivan liian pitkiä aikoja puhelimeni näytön ääreen liimautuneena, some tuo niin paljon myös inspiraatiota ja ideoita mukanaan. Nyt kun on pikkuhiljaa päässyt eroon suurimmasta oman tekemisen vertailusta muihin, osaa jopa nauttia kaikista ihanista jutuista, mitä Instagram, YouTube ja Kalenterimanian Facebook-ryhmä pitää sisällään.

Mitkä on sun kulmakivet tässä harrastuksessa? Löytyikö jotain samoja? Jutellaan tästä lisää ryhmän puolella. Ihanaa päivän jatkoa juuri sulle!

– Laura S.