Esittelin *tässä postauksessa* Paperkatilta saamani ihanan yhteistyöpaketin sisällön, ja yksi setin tuotteista oli arkki decoupage-paperia. Silloin ensimmäinen ajatukseni oli käyttää paperi jonkin vihkon päällystämiseen. Päädyin kumminkin tekemään jotain hieman erilaista – upottamaan paperista revittyjä suikaleita art journal -sivun pohjalle. Olen aiemminkin liimaillut erilaisia paperisuikaleita arttihommiin kyllä, mutta decoupage-paperi oli materiaalina itselleni uusi ja hieman erilainen. Vähän kuin silkkipaperin kaltainen, mutta vahvempi.
Revin paperista pieniä palasia kukkakuvioiden ympäriltä, halusin ainoastaan mustavalkoisia koukero- ja nuottikohtia sivulleni. Kiinnittämiseen käytin kirkasta gessoa, mutta decoupage-lakka, tai esimerkiksi vedellä ohennettu erikeeper kävisi tähän myös varmasti vallan mainiosti. Levitin gessoa ensin suoraan sivulle, ja myös liimatun paperin päälle. Revitty pala siis sekä liimaantui sivulle että sai myös kirkkaan päällystyksen.
Kun gesso oli kuivahtanut, maalasin sivulle taustavärejä muutamalla erisävyisellä vihreällä akryylimaalilla. Pyrin varsinkin paperikohtien päältä maalaamaan melko kuivalla siveltimellä, eli mahdollisimman vähän maalin kanssa, jotta kuviot kuultaisivat läpi maalin altakin. Ei kuitenkaan haitannut vaikka kuvio ei kovin kirkkaaksi jäänyt näkyviin, sillä maalin kuivuttua halusin kokeilla itselleni uutta kikkaa – maalin poistamista vauvan peppupyyhkeellä.
Kevyesti pyyhkeellä hieroen maalipinta lähtikin mukavasti irtoamaan – mutta vain osittain jättäen vihreän sävyn pohjaan mikä oli tarkoituskin. Maali ei siis lähtenyt pyyhkäisemällä kokonaan jättäen sivun pohjaa näkyviin. Vaikka vahvemmin ja kauemmin pyyhkimällä sellaisenkin efektin varmaan halutessaan voisi saada aikaiseksi!
Tykästyin tämän tekniikan mahdollisuuksiin ja mietin miten kivoja ja satumaisia taustoja saisikaan tehtyä näin esimerkiksi kasviaiheisilla decoupage-papereilla! Ja jos decoupage-tekniikkana kiinnostaa, löytyy siitä lisää Suvin leikekuva-tuunailun merkeissä *tästä postauksesta*.
Helou helou helou! Tällä postauksella toivon antavani hieman vinkkiä siihen, jos art journalin kanssa iskee stoppi eikä keksi mitä tekisi. Itselläni nimittäin on iskenyt hieman seinä vastaan arttihommissa viimeaikoina, nimittäin taustojen tekemiseen on tuntunut kaikki tekeminen jäävän. Valmiita sivuja ei ole meinannut syntyä kirveelläkään, ja se on harmittanut. Taustajuttuja sen sijaan on tullut läträiltyä, ja vihdoin päätin että haluan saada niitä tehtyjä taustoja myös käyttöön.
Ryhmän puolella jo kirjoittelinkin tovi sitten kuinka sain äidiltäni oraakkelikorttipakan. Korttipakan joka puhuttelee allekirjoittanutta suuresti. Ja tämän pakan myötä sain myös ylitettyä art journalin tekemis taukoni, kun päätin jäljitellä yhtä nostettua korttia omalla tyylilläni artti-sivuksi.
Ylläolevassa kuvassa näkyy kortti jota lähdin jäljittelemään, sekä tausta jonka päälle aloin kuvaa rakentamaan. Taustan akryylimaaleilla tehtyjen kuvioiden sinertävät ja vihertävät sävyt sopivat mielestäni alkuperäisen kuvan taustan kanssa yksiin. Alkuperäisessä taustassa näkyy myös nuolia, ja satuin löytämään jemmoistani pienen nuolileimasimen. Käytinkin siis sitä mustan Versafine-musteen kanssa lisäillen nuolia ympäri sivua. Kynälläkin nämä olisi toki voinut tehdä, jos olisi halunnut mahdollisimman tarkkaan kopioida mallista. Halusin kuitenkin tehdä juuri omalla tyylilläni, ja leimasin tuntui siihen sopivammalta.
Jatkotyöstin taustaa vesiväreillä ja vesivärikynillä sinistä lisäten. Myös keltaista väriä töpöttelin sinne tänne, ja oranssiakin tuli hiukan roiskaistua mukaan. Vesivärien kanssa tein myös alustuksen kuvan naisen kasvoille, lyijykynällä ensin tehdyn hahmotelman päälle.
Kun kasvojen pohja alkoi olla kondiksessa ja kuivunut, leikkelin pään kokoon sopivan pupu-maskin punaisesta askartelukartongista. Tässä vaiheessa aloin olla kauhuissani – osaset näyttivät typeriltä, irrallisilta, eikä yhtään siltä miltä toivoin niiden näyttävän. Teki mieli heittää hanskat tiskiin ja tekeleet roskiin. Onneksi maltoin mieleni ja jatkoin antaen työlle mahdollisuuden kehittyä parempaan suuntaan.
Kun sain liimattua naisen kasvot ja kaulan sivulle, tehtyä kasvoihin silmät sekä maalattua naisen kaljuun päähän tukkaa akryylimaaleilla, alkoi työ näyttää uudelleen merkkejä siitä että sitä kannatti jatkaa. Itselleni oli ihan uusi maailma tehdä työtä näin erilaisista paloista, kollaasimaisesti, vaikka eri materiaalien yhdistely muuten tuttua on ollutkin. Huomasin hyvin tehdessä sen, että vasta kun kaikki palaset alkaa olla paikoillaan kannattaa työtä ollenkaan arvioida.
Kun hiusten maalikerros oli kuivunut, lisäsin joukkoon vielä mustaa ohutta tussia, ja vesivärikynällä reunustukseen syvyyttä. Tässä vaiheessa sai maskinkin jo liimata paikoilleen. Maskikin koostui lopulta kolmesta eri osasta: itse maskista, ja kahdesta maaleilla sopiviksi värjätyistä sinisistä otsan väkäsosasista.
Tein maskin ulkoreunoille samaa sarjaa olevat varjostukset kuin hiusten reunoihinkin, vesivärikynällä tehden. Loppusilauksien tekeminen maskiin oli koko työn ehdottomasti hauskin osuus! Jäljittelin alkuperäisiä muotoja ja värejä, mutta en kuitenkaan orjallisesti. Koristeluissa käytin useampia eri mömmöjä: akryylimaalia, kultatussia, akryylimaalitussia, pinkkiä ja mustaa tussia, kohohelmikyniä ja glitterliimaa. Kohohelmet ja glitterliima toivat lättänään kartonkiin kivasti tekstuuria, ja koko maskiosuus heräsi henkiin ihan eri tavalla. Samoin kävi huulille, jotka päällystin lukuisten eri värityskerroksien jälkeen vielä glossy accentsilla. Kuivuttuaan aine sai huulet kolmiulotteisimmiksi, ja ah niin kiiltäviksi. Tämä efekti ei kuvasta oikein kunnolla välity, mutta luottakaa kun sanon, kyllä on muhkeat ja kiiltävät huulet livenä!
Itse olen lopputulokseen melko tyytyväinen, mutta kaikkein iloisin olen siitä että sain pitkästä aikaa tehtyä sivun valmiiksi asti. Ja vieläpä täysin uusia tekniikoitakin kokeillen, jes! Vaikka uutta tekemisblokkia ei ihan heti ilmenisikään, niin taidan silti tehdä uudestaankin tälläisiä kuvan uudelleen luomisia. Toivottavasti tässä oli uutta ideaa sinne ruudun toisellekin puolelle, jos ideoiden puute vaivaa. Miltä näyttäisi oma versiosi esimerkiksi lempikirjasi kannesta..?
Kortin alkuperäisen kuvan on tehnyt Lisa Ferrante.
