Kategoria: Throwback

Throwback Thursday tai taantumatorstai paljastaa menneisyyden salat…

Onnistumiset – Katja

Olen tuskaillut odottaessani omaa vuoroa kirjoittaa ylläpidon onnistumisten haasteeseen. On vaikea ajatella omia onnistumisia tämän harrastuksen osalta, kun oma bullet journal on näyttänyt aika valkoiselta viime kuukausina. Suoraan sanottuna siis tyhjältä. Piirtäminen, miten siis yleensä bujoani täytän on viimeaikoina ollut viimeisin asia mielen päällä. Värit ja maalit on pakattuna kaappiin ja sinne se bujokin joutaisi jatkoksi.

Onneksi ryhmän ansiosta olen silti saanut pidettyä kalenteria ajan tasalla, kun olen sitä huoneissa aina saanut vähän eteenpäin tehtyä. Muutoin saattaisi olla vielä enemmän hukassa oleva olo, kun ei olisi mitään missään ylhäällä. Silloinhan joutuisin luottamaan vaan omaan muistiini, mikä ei suoraan sanottuna ole mitenkään loistava. Kun oma inspiraatio on ollut aika hupenevaa, on ollut helpompi päästä eteenpäin yhdessä tekemällä. Olisiko se sitten onnistuminen numero yksi.

Toinen sitten varmaankin on tuo minun traveler´s notebookini välissä kulkeva commonplace book. Koska olen käsittämättömän kriittinen omia tuotoksiani kohtaan, on se antanut minulle stressittömän tavan ilmaista luovuutta. Piirrellä, kirjoittaa ja suunnitella ilman mitään paineita vain itselle. Sieltä löytyykin paljon keskeneräisiä luonnoksia ja suunnitelmia. Vaikka niistä ei koskaan sen kummempaa tulisikaan, on ne siellä tallessa muistuttamassa tästä ajasta.

No jos niitä luonnoksia ja piirroksia on niin miksi ne ei ole sieltä sitten siirtyneet bujoon? Siihen minulla ei ole vastausta. Vaikkakin sellainen itsesyyttely kuuluukin vahvasti minun luonteeseeni, on se nyt saanut väistyä. Siksi kolmantena onnistumisena sanonkin paremman sanan puutteessa armo. Armo itseä kohtaan, vaikka en ole saanut mitään aikaiseksi. Armo omaa luovuutta kohtaan. Koska kenellä ei olisi hetkiä, kun asiat ei luista. Oli ne harrastukseen liittyviä tai ei. Aina ei vaan pysty tai jaksa, eikä tarvitse. Bujo kyllä odottelee tuolla inspiraation heräämistä ilman että syylistän itseäni. Ehkä se palaa parempana kuin koskaan tai sitten ei. Oli miten oli, otan sen avosylin vastaan sen saapuessa. Kevään heräämisessä on minulle iloa ihan tarpeeksi tällä hetkellä. Siksipä toivotan aurinkoista kevättä just sulle ja muistutan olemaan armollinen omaa tekemistä kohtaan. Ryhmässä nähdään.

Katja

Onnistumiset – Tia

Piste lukuvuosikalenteri ja Project365 rengasplanneri saatu yhteistyönä Ajastolta.

Kalenterimanian ylläpidon torstaihaaste, aiheella onnistumiset, oli tiedossa itselleni jo pitkään, mutta silti sen kirjoittaminen meni viime metreille. En meinannut saada ajatuksesta kiinni. Pitääkö onnistuminen näyttää kuvin vai voiko se olla toiveajattelua?

Haluaisin ajatella, että olen onnistunut kalenteriaskartelun saralla inspiroimaan edes muutamaa ihmistä, ja se olisi hieno onnistuminen. Kannustamine erilaisilla teemahaasteilla ja DYI-postauksilla harrastajia kokeilemaan uutta ja tulemaan ulos omalta mukavuusalueeltaan. Toivon siis, että olen onnistunut saamaan aikaiseksi teissä edes pienen kipinän, inspiraation johonkin, mitä ette ehkä aiemmin uskaltaneet tai osanneet ajatella.

Mitä kalenteriin tulee, olen onnistunut täyttämään ja tuunaamaan pientä Piste-lukuvuosikalenteriani uskollisesti. Yksi lempiaukeamistani on hiljattain tehty teemahaaste-aukeama Ukrainan tueksi. Haasteen aiheena oli tuunata aukeama Ukrainan lipun värein, eli sini-keltainen aukeama ja liittää siihen jokin sana tai teksti.

Kirjojen lukeminen on ollut itselleni koko elämän yksi iso kirosana suoraan sanottuna, mutta se on ollut vain siksi, että lukihäiriön takia olen todella hidas lukemaan enkä edisty niin nopeasti kuin haluaisin. Satujen lukeminen lapsille on ihan eri asia, eikä sisälly tähän kirosanaan. Nyt esikoisen koulusta tulleiden lukuhaasteiden ja ystäväpiirin yhteisen lukuhaasteen kannustamana lukemisesta on tullut positiivinen asia, ja olen onnistunut lukemaan tänä vuonna jo 2,5 kirjaa. Seuraan lukuhaastetta Project365-kalenterissani. Päivittelen kirjahyllyä ryhmään, kun saan neljä kirjaa luettua, eli yksi kolmasosa haasteestamme. Tämä on ehkä kuitenkin se suurin onnistuminen hetkeen, lukemisen elvyttäminen elämääni. Otammekin lasten kanssa yhä useammin yhteisiä lukuhetkiä niin, että jokainen hiljentyy lukemaan omaa kirjaansa, mutta ollaan kuitenkin samalla yhdessä.

Vaikeasta alusta huolimatta tämä on hyvä haaste ja haastankin teidät kaikki kirjaamaan itsellenne asioita, joissa olette onnistuneet. Ajatuksia alkaa putkahtelemaan yllättäen, kuin sieniä sateella, uskokaa pois. Nähdään ryhmässä.