Kategoria: Throwback

Throwback Thursday tai taantumatorstai paljastaa menneisyyden salat…

Inspiroidu kulttuurista – Mira

Kuvissa näkyvä standard-koon Midori on saatu kaupallisessa yhteistyössä Urban Kit Supplyn kanssa

Meillä on tällä hetkellä menossa ylläpidon kanssa kulttuurista inspiroitumisen haastesarja, taisin peräti itse olla ideoimassa tätä, sillä minusta on mielenkiintoista nähdä miten eri tavoin ihmiset ajattelevat ”kulttuurin” ja miten eri tavoin siitä voidaan inspiroitua.

Itse lähdin pohtimaan tätä asiaa lukemisen kannalta, sillä kuten Carita aiemmin kertoi, on meillä menossa kaveriporukan lukuhaaste #PorttolaLukee. Alun perin haasteessa piti lukea vuonna 2022 kaksitoista kirjaa, mutta lopulta laajensimme sitä, sillä osa meistä sai ällistyttävän nopeasti haasteen ensimmäisen osan valmiiksi.

Toiseen osaan lisäsimme haastetta, eli toimme mukaan teemoja. Kaksitoista alkuperäistä kirjaa saivat olla ”mitä vain”-kirjoja. Haasteen toisessa osassa oli selkeät kategoriat.

Runokirja, POC-kirjailijan kirja, naiskirjailijan kirja, säeromaani, klassikko ja sarjakuva. Minulta puuttuu vielä runokirja ja klassikko. POC-kirjaksi luin Who fears deathin (kirjoittanut Nnedi Okorafor), naiskirjailijaksi valitsin Emiko Jeanin (kirjana Tokion prinsessa) ja säeromaaniksi valikoitui Minuutin mittainen ikuisuus (Jason Reynolds). Sarjakuvaksi nappasin omasta hyllystäni Strange Academy: First Class. Klassikko on jo myös valittu, mutta runokirja uupuu vielä. Onneksi sain tosi hyviä ehdotuksia kaveriporukkamme ihanalta Susannalta.

Ja miten tämä kaikki liittyy nyt haasteeseen? Näiden kirjojen, lukemisen, inspiroimana päätin aloittaa kirjavihon traveler`s notebookini väliin. Alun perin tein vain kaikenlaisia listoja, mutta totesin että kirjoista voi inspiroitua niin monella eri tavalla. Ne tuovat itselleni usein mieleen värejä, tunteja, ajatuksia. Usein pidän erityisesti jostain tietystä lauseesta kirjassa. Ne haluan kaikki tallentaa muistoihini ja mikäpä sen parempi tapa tehdä se, kuin oma vihko?

-Mira

Inspiroidu kulttuurista – Milja

Tällaiselle matkustamista, uusiin kulttuureihin uppoamista ja kielten tutkimisesta pitävälle, on useamman vuoden matkustustauko ollut hyvinkin mielenkiintoista. En ole koskaan oikein tuntenut mitään sen suurempaa yhteyttä Suomeen, vaikka olen täällä käytännössä koko ikäni asunutkin. Karanteenikausi, lisääntynyt oma aika ja itsetutkiskelu ovat kuitenkin tuoneet minua hieman lähemmäs Suomea ja omaa kulttuuriani.

Minut on opetettu pienestä pitäen todella nuukailevaan elämäntapaan, eikä mitään ole koskaan saanut heittää pois. Perheemme on ollut hyvin vähävarainen, sukat on uusiokäytetty parsimisen jälkeen ja rikkinäisistä t-paidoista tehtiin automaattisesti rättejä. Kaiken pystyi jotenkin korjaamaan, uusiokäyttämään tai hyödyntämään uudelleen. Siispä tässä postauksessa pääsin itse hyödyntämään vähän samanlaista tyyliä, lehtileikkeitä käyttäen.

Suomen luonto on juuri puhkeamassa kevääseen, ja sitä suuremmalla syyllä halusin saada vihreyttä sivuillekin. Mainoslehtien sivuilta, kahvipaketin kyljestä ja laatikoiden syvyyksistä löytyi hyvin paljon luonnonläheisiä kuvia, ja Nuppu Printin harakkatarrat kruunasivat kokonaisuuden. Aukeama on varsin simppeli, mutta niin on vähän kaikki muukin Suomessa, resepteistä ja pienistä iloista alkaen.

Ehkä seuraavaksi itsetutkiskeluni saa minut pohtimaan karjalaista kulttuuria. Nyt jo edesmennyt isäni, kuten myös isoisäni, kumpikin tutkivat eläessään sukujaan todella pitkälle menneisyyteen, mikä on itselleni tietysti todella kiehtovaa. Suvustamme löytyy tietoja Muinais-Karjalasta asti, mistä ilmeisesti olemme lähtöisin, joten ehkä seuraava etappi itselleni on alkaa tutkimaan sitä kulttuuria. Ties vaikka löytäisin jotain itsellenikin siitä.

Muut kulttuuriaiheiset postaukset löydät tästä.

– Milja (ps. hyvää nimipäivää muillekin Miljoille)