Kategoria: Throwback

Throwback Thursday tai taantumatorstai paljastaa menneisyyden salat…

Kalenterimafian ystäväkirja – Terhi

Nimi, ikä, paikkakunta

Terhi, 33, Turku

Mottoni

Live the life you love, love the life you live.

Ensimmäinen kalenterini

Taisi olla Demin tai Suosikin (Pop&Rock) kalenteri.

Unelmieni kalenteri

Pystypäivillä, päiväsivuilla ja kuukausinäkymällä varustettu kalenteri. Nykyinen Hobonichi vastaa aika hyvin näihin tarpeisiin – vain pystypäivät puuttuvat!

Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen

Ehdottomasti tarrat, teipit ja hyvä liima. Tällä hetkellä se hyvä liima on ZIG:n 2 way glue.

Vaaka- vai pystypäivät?

Ehdottomasti pystypäivät. Useammasta kokeilusta huolimatta en ole tullut sinuiksi vaakapäivien kanssa.

Keräilen salaa

Ehkä pehmoleluja, vaikka sekään ei niin salaista ole.

Kauanko olen ollut Kalenterimaniassa?

Olen liittynyt Kalenterimaniaan kesäkuussa 2016. Lyhyellä matematiikalla, kauan ja olen viihtynyt paremmin kuin hyvin.

Olenko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?

Olen ollut useammassakin miitissä, joista suosikkejani ovat olleet Hansan Suomalaisen Kirjakaupan miitit sekä suurmiitit, joihin olen osallistunut.

Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?

Luodut ystävyyssuhteet, ryhmän ihana ja tsemppava ilmapiiri sekä miitit. Ehdottomasti!

Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut

Olla äiti, mutta elämä ei ole antanut minulle sitä mahdollisuutta. Ehkä tulevaisuudessa vielä?

Terveiset

Ihanaa kesää ja luovia hetkiä kaikille. Halataan, kun tavataan!

Halauksin, Terhi

Kalenterimafian ystäväkirja – Janita V.

Nimi, ikä, paikkakunta

Janita aka Nanna, 31 ja Tampere

Mottoni

Sinä riität.

Ensimmäinen kalenterini

Muistaakseni ensimmäinen kalenterini taisi olla Suosikin lukuvuosikalenteri tai Demi -kalenteri. Molemmat ovat kyllä olleet peruskouluaikoina käytössä vuoron perään. Jostain laatikosta varaston perukoilta ne voisi vielä löytyä elleivät ole jossain muutossa eksyneet roskiin.

Unelmieni kalenteri

Kyllä mun täytyy vastata tähän, että Hobonichi vastaa unelmieni kalenteria lähes kaikessa.

Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen

Ensimmäisenä on sanottava pinsetit. Ilman niitä, tarroja ja washiteippejä on aivan mahdoton saada laitettua alas oikeassa kulmassa maapalloon ja tähtien asentoon nähden. Seuraavaksi täytyy mainita pois pyyhittävät geelikynät. Ilman niitä allekirjoittanut olisi saanut monta hermoromahdusta aikaan, koska omaan käsialaan ei voi koskaan olla riittävän tyytyväinen. Viimeisen mainittakoon ne tarrat, jotka ovat vuosia olleet kalenterin tuunauksessa peruskulmakivi.

Vaaka- vai pystypäivät?

Olin jo vastaamassa, että ehdottomasti team pystypäivät. Kunnes aloinkin miettiä asiaa tarkemmin. Minulla on nyt muutaman vuoden ajan ollut molemmilla layouteilla kalenteri käytössä ja pidän kummastakin. Ehkä silti kallistun pystypäiviin, jos tässä nyt toinen on pakko valita.

Keräilen salaa

En tiedä onko tässä mitään salaista, mutta olen vuosikausia keräillyt persoonallisia postikortteja. Silloin, kun postimerkki ei vielä maksanut ison kahvikupin verran lähettelin niitä ystäville eteenpäin. Nykyisin kaikki ostamani kortit päätyvät, joko kollaasitauluun seinälleni tai unohduksiin laatikkoon. En tiedä kehtaanko tosin myöntää, että siellä laatikossa on monta lähettämätöntä onnittelukorttia niillä kalliilla postimerkeillä varustettuna.

Kauanko olen ollut Kalenterimaniassa?

Olen liittynyt Kalenterimaniaan keväällä 2016 ja hieman myöhemmin minusta tuli osa ylläpitoa.

Olenko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?

Olen osallistunut vuosien varrella useampaan kerran vuoteen järjestettävään suurmiittiin sekä pienempiin muutaman hengen miitteihin. Viimeisin miitti johon osallistuin, oli täällä Tampereella Sokoksen kahvilassa viime viikon keskiviikkona.

Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?

Mieleen painunein muisto Kalenterimaniaan liittyen on se, kun yövyimme osan ylläpidosta kanssa Miran luona Ruissalon miittiä edeltäneen yön. Muistan sen yhteenkuuluvuuden tunteen ja lukemattomat naurut. Vaikka moni asia sen jälkeen on muuttunut, tuo muisto tuo edelleen hymyn kasvoille.

Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut

Olen vuosien varrella halunnut niin montaa asiaa, että juuri nyt on vaikea lähteä erittelemään niistä yhtä. Mieleen kuitenkin nousee yksi. Olen nimittäin aina halunnut olla se tyyppi, jonka kalenterin aukeamat täyttyvät upeista piirroksista ja teksteistä. Valitettavasti en ole mestari piirtämään ja inhoan käsin kirjoittamista.

Terveiset

Toivon teistä jokaiselle aurinkoista, lämmintä ja ihanaa kesää!

-Janita