Kategoria: Throwback

Throwback Thursday tai taantumatorstai paljastaa menneisyyden salat…

Vanhat kalenterit esillä

Takaisinheitto torstai! Vanhojen kalenterien selailua siis. En millään löytänyt kuin nämä kolme, vaikka olen varma että ainakin kaksi muuta menneiden vuosien päivyriäkin pitäisi olla jossain tallella. Ja tietenkin hukassa olevat on juuri ne vanhimmat, joita olisi ollut kaikkein mielenkiintoisinta katsella! Mutta näitä nyt selailin ja muisteloin tällä kertaa; A5-kokoinen Time/system 2016, sekä Ajaston pienet pingviini-kalenterit 2011-2012 & 2012-2013.

20160712_135406 20160712_143307

A5 kalenteri ehti olla vain muutaman kuukauden käytössä ennen kalenterimanian-aikakuden alkua. Siihen merkkailin harvakseen olevia menoja, sekä kirjoitin päiväkirjamaisia merkintöjä sisältörikkaammista päivistä, satunnaisesti piirrellen koristelemalla. Lisäksi tämä kalenteri toimi harjoittelupohjana koristeluissa ennen nykyistä. Harjoitellessa käytin koristeluun pääasiassa lehdistä leikeltyä silppua sekä kyniä, joitakin tarrojakin. Pitäisikin varmaan kokeilla tehdä nykyiseenkin joku viikko lehtileikkelyä hyödyntäen!

20160712_135859

20160712_135808

Ensimmäisen pingu-kalenterin muistan valinneeni pitkälti hinnan mukaan – opiskelijabudjetilla. Muistaakseni pinkki söpöys maksoi alle kympin, ja ihastuin sen simppeliin ulkoasuun ja kynäpidikkeeseen! Pieni kokokin oli silloin plussaa, kun laukussa joutui joka tapauksessa kantamaan jo vaihtelevaa määrää koulukirjoja. Ja kun ensimmäinen palveli hyvin, oli helppoa napata seuraavana syksynä samanlainen kalenterivalikoimasta sen enempää miettimättä. Harmi, että kyseisiä kalentereita ei ole enää, ainakaan omaan silmääni ei ole missään osunut. Saattaisin ostaakkin sellaisen pikkulaukussa kulkevaksi, vaikka nyt kaipaankin enemmän kokoa, ja viikkonäkymää näissä olevien päiväkohtaisten sijaan.

20160712_140109

Vastaan tuli nykyisen avomiehen kanssa seurustelun alkuajoilta sydämmiä, autokoulun teoriatuntien muistiinpanoja ja tatuointi-aikoja. Työharjoittelun näyttötyöhön kuulunut inventaariolaskelma, ylös kirjoitettuja hauskoja heittoja ja kavereiden omia muistutuksia tyyliin ”Osta Katjalle kalj..KAHVIA”. Ja yllärinä kaikkien aikojen lemppari porkkanakakku resepti löytyi myös sotkuisella käsialalla rustattuna! Täytyy varmaankin siirtää se johonkin talteen ja joku päivä leipoa.

20160712_140035

Sivujen selaamiseen uppoutuessa tuli hiukan nostalginen olo – miten paljon voikaan tulvahtaa mieleen muistoja muutaman sanan mittaisista merkinnöistä. Toivottavasti nykyinen ja tulevat kalenterit tulevat ilahduttamaan ja tuomaan hauskoja hetkiä mieleen samalla lailla sitten joskus vuosien päästä..

♥, inka

Kun kaupasta ei löydy mieleistä…

Useampi vuosi sitten, tarkemmin ottaen syksyllä 2011, en löytänyt mieleistä (tai edes välttävää) kalenteria mistään. Kiersin kaikki Helsingin kirja- ja askartelukaupat tuloksetta ja mietin, että mitäs nyt. Olin tuolloin luova 19-vuotias taidelukiolainen ja päätinkin ostaa tyhjän muistikirjan ja tehdä ihan oman kalenterin. Tämä Muumikansi puhutteli silloin jostain syystä, sekä valkoiset hieman peruspaperia paksummat sivut.

Hullun hommaa, sanon näin jälkeenpäin! Tein suuremmat linjat vesiliukoisilla puukynillä sekä vesiväreillä, välillä hieman kiireessäkin. Viikolla oli aina tietty väri, ja värit kiersivät niin, että jokaisen kuukauden viikot olivat aina tietyn väriset (olipas hankalasti selitetty)! Muistin siis, mitä ”punaisella viikolla” tapahtui ja siten oli helpompi jäsennellä suuria kokonaisuuksia. Näin jälkikäteen katsottuna tämä oli vasta pientä alkusoittoa nykyiselle manialle, mutta kyllä vaan vanhojen merkintöjen, väliin liimattujen kuvien ja teipattujen lipukkeiden katseleminen herättää lämpimiä ajatuksia. Mukana oli erilaisia osioita mm. lukujärjestyksille, bussiaikatauluille, katsotuille oopperoille (voi kyllä!), erilaisten korkeakoulujen pääsykoemateriaaleille ja pääsyvaatimuksille, kavereiden kotiosoitteille, tulevien lasten nimille (tää on ollu vakkari jo pitkään), lahjalistoille…

Tässä teillekin muutama kuva, koitin katsoa asiallisimmat aukeamat, heh! Nää olkoon rohkaisuna kaikille, jotka miettii osaako tehdä itse! Antaa mennä vaan!