Olen pitkään suunnitellut tekeväni Harry Potter- aukeaman kalenteriini ja fandom- haasteen tiimoilta sain vauhtia hommaan.
Olen selaillut pinterestiä lukemattomia iltoja, ideoinut ja innostunut monista ideoista. Koko ajan mielessä kuitenkin pyöri alkuperäinen ajatus, viikkoaukeama omasta tuvasta inspiroituneena! Olen joskus tehnyt netissä testin mihin tupaan kuulun ja testi ilmoitti tuvaksi minulle Hufflepuff eli Puuskupuh. Tunnistan kyllä itseni tähän tupaan kuuluvaksi, joiden jäsenille ominaista on kiltteys, luotettavuus, rehellisyys ja ahkeruus. No myönnettäköön, olen joskus aika laiska.
Aukeaman värit valikoituivat Puuskupuhin myötä mustaksi ja keltaiseksi. Tuvan maskotti on mäyrä ja halusin tämän saada jossain muodossa aukeamalle. Halusin muutenkin haastaa itseäni, joten päädyin piirtämään. Minulla olisi ollut laatikossa Harry Potter- tarroja, mitkä sain siskoltani Lontoon reissulta, mutta haasteissa tykkään astua mukavuusalueen ulkopuolelle.
Aloitin piirtämällä mäyrän ja velhotytön. Halusin leikkisyyttä, ja keveyttä sivuille. Piirsin hahmot tulostusparille, jonka avulla saisin lokerikkoa piiloon. Kun olin piirroksiini tyytyväinen, liimasin paperit paikoilleen.
Kaivelin tarroistani keltaisia ja mustia tarroja, sommittelin niitä ja washiteippiä paikoilleen. Boksitarrat liimasin niiden menojen kohdalle, jotka on jo tiedossa. Minulla on aika tuttu rytmitys päivissä, joten laitoin to do- listoille paikat valmiiksi. Tykkään viikon kuluessa täydentää sivuja, joten jätin tarkoituksella tilaa.
Liimauksesta johtuen sivut lähtivät aaltoilemaan, joten saivat suoristua painon alla! Sen aikana keksin vielä täydentää piirroksia lisää. Värittelin piirrokset puuväreillä, kaavailin alunperin vesivärejä mutta en jaksanut enää odotella kuivumista, ja uutta suoristelua. Sivut eivät suoristuneet täysin, vaikka olivat useamman päivän painon alla. Ehkä niissä on taikaa!
Tykkään kyllä haasteista, niissä tulee helposti ajateltua erilailla kuin normaalisti ja aina syntyy piristävän erilaisia aukeamia. Käy katsomassa miten Suvi,Eija, Milja, Mirppu, Aj, Piia, Nanna, Carita ja Inka ovat toteuttaneet omat aukeamansa.
Valitsin ylläpidon fandomhaasteeseen inspiraatiokseni animaatioelokuvan Inside Out. Elokuva on mielestäni hienosti tehty ja ajatuksia herättävä, ja se käsittelee kiinnostavalla tavalla ihmismieltä ja tunteita. Näin tässä oivan tilaisuuden kokeilla jotain sellaista, mitä en ole aiemmin kokeillut. Päädyin siis toteuttamaan eräänlaiset hvyinvointi- ja itsetutkiskelusivut bullet journaliini Scribbles that matter -muistikirjaan.
Aloitin sivujen tekemisen viidestä perustunteesta, jotka seikkailevat elokuvan päähenkilön Rileyn mielessä: ilo, suru, viha, inho ja pelko. Elokuvassa jokainen tunne on erivärinen, joten päätin maalata jokaiselle oman värisensä aukeaman. En osaa piirtää, mutta halusin kuitenkin tehdä jotain erilaista ja päädyin siis käyttämään vesivärejä, joita en normaalisti juurikaan käytä. Laminoin myös jokaiselle tunteelle oman tabin, jotta löytäisin sivut helposti myöhemmin. Tabeihin tulostamani kuvat ovat alkuperäisen animaatioelokuvan kuvitusta.
Tunnesivut palaavat ikään kuin kaiken alkujuurille. Jos tunnistan itsestäni näitä tunteita, voin purkaa niistä syntyviä ajatuksia tekemilleni sivuille ja sitä kautta ehkä oppia käsittelemään niitä paremmin. Ajatuksena on myös, että voin listata aukeamille sellaisia asioita, jotka eniten herättävät minussa kyseisiä tunteita. Tällöin esimerkiksi kokiessani surua voin ensin purkaa ajatukseni suru-aukeamalle ja hakea vastapainoksi kivoja asioita ilo-aukeamalta.
Viiden perustunteen lisäksi Inside Outissa keskeisessä asemassa ovat niin kutsutut persoonallisuussaaret. Ne muodostuvat luonteenpiirteistä ja muista merkittävistä tekijöistä, jotka määrittävät millainen ihminen kukin on. Valitsin neljä asiaa omiksi persoonallisuussaarikseni ja tunteiden tavoin tein niille jokaiselle oman aukeaman. Keräsin koristeeksi aukeamille kutakin teemaa mielestäni kuvaavia asioita, mutta pyrin myös jättämään tarpeeksi tilaa myöhemmille pohdinnoille. Myös persoonallisuussaaret saivat lopuksi omat laminoidut tabit.
Muistoilla on merkittävä rooli elokuvassa. Ne tallentuvat lasisiin palloihin, ja mitä enemmän iloisia muistoja Rileylla on, sitä onnellisempana ja tasapainoisempana hän kasvaa. Tein oman muisto-osioni piirtämällä kahdelle aukemalle Instax Mini -kameralla otettujen kuvien kokoisia laatikoita. Takoituksena on siis täyttää nämä laatikot vuoden mittaan kuvilla erilaisista hetkistä. Joihinkin laatikoihin saatan tosin ihan vain kirjoittaakin jonkun kivan muiston.
Yksi mielestäni hauskimmista oivalluksista elokuvassa on Rileyn mielessä toimiva unituotanto eli elokuvastudio, joka tuottaa Rileylle joka yöksi unia aivan kuin elokuvia. Mietin pitkään, miten toteuttaisin unituotannon omille sivuilleni ja päädyin lopulta tekemään aukeaman unien ylös kirjoittamista varten. Jos muistan kirjoittaa unen ylös herättyäni, voin halutessani palata pohtimaan sitä myöhemmin.
Memory dump eli muistitunkio viittaa elokuvassa mielen osaan, johon päätyvät kaikki sellaiset asiat, jotka ihminen unohtaa ennen pitkää kokonaan. Oma muistitunkioni muistuttaa pitkälti alkuperäisestä bullet journal -menetelmästä tuttua brain dumpia. Aion siis kirjoittaa aukeamalle ylös sellaisia asioita, jotka haluan juuri sillä hetkellä saada pois päästäni, mutta joihin minulla on ehkä tarvetta palata myöhemmin. Myöhemmin voin sitten päättää, otanko kyseiset asiat aktiiviseen työstöön eli esimerkiksi jollekin to do -listalle, jätänkö ne vielä hautumaan vai voinko kenties jopa unohtaa ne kokonaan.
Saatuani mielestäni kaikki elokuvan olennaiset osa-alueet jossakin muodossa bullet journaliini, halusin tehdä vielä yhden aukeaman. Yksi elokuvan keskeisimpiä teemoja tuntuu olevan, että unelmat motivoivat ihmistä eteenpäin elämässä. Niinpä toteutin aukeaman myös unelmille. Tein sen samaan tyyliin kuin persoonallisuussaaret eli kuvitin sivut mielestäni aihetta kuvaavilla asioilla jättäen kuitenkin riittävästi tilaa itse unelmoimiselle. Loppujenkin sivujen ollessa valmiita lisäsin vielä laminoidut tabit myös niille.
Haasteen tekeminen oli hauskaa ja vei todella mennessään. Elokuvassa olisi ollut vielä paljonkin sellaista mitä olisin voinut ottaa mukaan. Hyvin todennäköisesti nämä itsetutkiskelu- ja hyvinvointiteemaiset sivut tulevatkin vielä jalostumaan käytössä. Aika näyttää, mitä sisältöä niihin oikeasti syntyy ja onko kenties tarvetta vielä uusille sivuille.
