Kategoria: Throwback

Throwback Thursday tai taantumatorstai paljastaa menneisyyden salat…

Mistä tunnistat Aliisan kalenterin?

Postauksessa näkyvä kalenteri saatu yhteistyössä Ajastolta.

Hei ja hyvää heinäkuuta! Useamman torstaipostauksen verran olettekin jo päässeet lukemaan ylläpidon kalentereiden tunnusmerkeistä eli siitä mitkä ovat niitä piirteitä, joista juuri sinun kalenterisi tunnistaa. Tänä torstaina onkin sitten minun vuoroni pohdiskella sitä mistä Aliisan kalenterin oikein tunnistaakaan. Tähän päivään mennessä minulle ei ole vielä vakiintunut sitä yhtä ja oikeaa kalenterimallia/-merkkiä, kun Ajaston yhteistyökalentereiden kautta olen päässyt kokeilemaan eri kokoisia ja näköisiä kalentereita. Tosin pikkuhiljaa olen kallistumassa yhä enemmän rengasplannerien maailmaan.

Minulle on muodostunut uuden kalenterin valmisteluun liittyvä tapa, joka on mielestäni hyvinkin tunnistettava asia kalenterissani. Uuden kalenterin ”otan käyttöön” hyvissä ajoin ennen kalenterin todellista alkamispäivää. Istun useamman päivän/illan sohvan nurkassa tai keittiön pöydän ääressä ja washiteippailen kuukausi- ja viikkoaukeamia mielestäni kyseiseen kuukauteen/vuodenaikaan sopivilla washeilla.

Jo bullet journalia tehdessäni tykkäsin tehdä jokaiselle kuukaudelle selkeän aloitusaukeaman/-sivun eri menetelmiä ja materiaaleja hyödyntämällä. Tosin näiden kuukausisivujen toteuttamisajankohta on vaihdellut paljon, välillä hyvissä ajoin ja joskus jo seuraavan kuukauden puolella. Olen myös parin vuoden ajan jokaisen kuukauden päätyttyä kirjoittanut yhden sivun pituisen ”yhteenvedon” kuukaudesta, johon olen koonut tajunnanvirtana ajatuksiani kohokohdista ja fiiliksistä mitä olen kyseisen kuukauden aikana kokenut.

Bujoillessani vaakapäivät olivat minulle hyvin luonnollinen tapa hahmottaa sekä päiviä että viikkoja, tämä onkin jatkunut myös valmiskalentereissa, mieluummin siis päivät vaakaan kuin pystyyn. Tällä hetkellä ehdottomasti käytössä olevia lempikyniäni ovat Pentelin Brush Sign Penit, joiden lisäksi tykkään käyttää koristeluun myös Ecolinen Brush Penejä. Kalenteri on minulle yhtä kuin päiväkirja, johon kirjoitan pääasiassa edellisen päivän menemisiäni ja tekemisiäni, joten mieluisan omaan käteen sopivan kynän käyttäminen on todella tärkeää. Mistä sinun kalenterisi tunnistaa?

Terveisin Aliisa

Mistä tunnistat Inkan kalenterin?

Helou helou helou! Otsikkokin jo kertoo, että tässä postauksessa pohdin mitkä asiat kalenterissani tekevät siitä juuri minun kalenterini näköisen. Ensimmäiseksi tuli mieleen leopardikuvio, pinkki väri ja Mujin 0.38 geelikynä, kun mietin mitä minä usein käytän tuunailussani. Kun olin hetken selannut sekä nykyistä että paria vanhaa kalenteria, huomasin että löytyi sieltä muitakin toistuvia piirteitä.

Washeilla aukeaman tuunaamisen aloitus on vakiotapani aloittaa aukeaman täyttäminen, ja usein se tarkoittaa parin, kolmen eri teipin repimistä ympäri aukeamaa. Työvuorojen merkitsemiseen käytän paljon boksitarroja, ja kynillä tehtyjä vapaampia korostuskohtia. Työvuorot myös 98 % löytyvät pystysuuntaisten päiväboksien yläreunasta.

Kuukausiaukeamia yhdistää vahvasti yksi asia: se että niiden tuunailu on allekirjoittaneella aivan retuperällä! Kuukausiruudukko palvelee minua ensisijaisesti työvuorojen ja lapsen hoitoaikojen, sekä ennalta sovittujen erikoisempien menojen kirjauspaikkana. Sieltä lunttaan työvuorojani lapsen hoitoaikoja sähköiseen varausjärjestelmään naputellessani, sekä siirrän tuunatessa viikkoaukeamille tarvittavat menot. Se vähä tuunailu, mitä kuukausinäkymät osakseen saavat, rakentuu näiden merkintöjen ympärille ja hyvin hajanaisesti. Usein käykin niin että viikkoaukeaman tuunailussa tarra-arkkeihin jääneet ylimääräiset yksittäiset tarrat päätyvät johonkin kuukausiruudukkoon jälkikäteen – sinne mistä nyt sattuu sopiva tyhjä kolonen löytymään.

Ihailen suuresti esimerkiksi Janita V:n tunnistettavaa, yhtenäistä tuunailutapaa, mutten voi sanoa itse osaavani pysyä yhtä säntillisesti tietynlaisessa tuunailussa. Washit ja tarrat ovat ehdottomasti kalenterikoristuksieni kulmakivet, mutta aina silloin tällöin hurahdan kokeilemaan jotain muutakin sotkottelua. Välillä se tarkoittaa vesivärejä, joskus yksiväristä megatarroitusta. Ja ties mitä muuta tulee loppuvuoden sivuille vielä syntymään!

-Inka