Kategoria: Maanantaimania

Ylläpidon terveiset

Liisa Ihmemaassa

Oli heinäkuu ja meidän ylläpidon ihanan Aliisa laittoi viestiä…
”Hei Tia, onko sinulla huomenna menoa? Minulla olisi sinulle yksi juttu.”
Olin ihan että häh, mitä, minulle? Saapui huomien ja yllätys oli tämä ihanuus, Alice in Wonderland – junk journal. Olin aivan sanaton, otettu, hölmistynyt, kiitollinen, sen sata tunnetta. Joimme kahvia ja selasimme junkkista.

Sain mukana A5-kirjekuorellisen Liisa Ihmemaa -henkistä tuunausmateriaalia. Olin aiemmin hankkinut Kalenterimanian omalta Kalenterimanian kirppis facebook-ryhmästä Liisa Ihmemaa -aiheisen tuunailusetin, josta mainitsin ryhmässä Aliisan ”onko jotain kesken…”-aloituksessa. En osannut aavistaa, että hän oli sieltä napannut yhteyden.

Junk journal on niin hieno, että se mielestäni ansaitsi oman postauksen ja maanantaimania on juuri oikea tähän. Nyt kun vihdoin työpöydällekin mahtuu tuunailemaan, päätin aloittaa junkkiksen täyttämisen. On aina jännittävää lähteä jatkamaan tuunausta toisen tekemään. Pilaanko sen? Osaanko? Mutta käyttöön se on tehty, joten rohkeasti eteenpäin. Ajattelin kerätä tänne muistoja, enkä mitenkään järjestyksessä. Junk journal memory planner, eli kierrätysmuistikirja johon tehdään muistojen päiväkirjaa.

En tiedä millä muistolla on kunnia aloittaa ensimmäiset sivut, joten otin muutaman sivun taakse päin ja valitsin sivuksi punaisen keihäänkärki-sivun. Olin ottanut Instax minillä kuvia ja valitsin niistä yhden, jossa on ystäväni lapset omieni kanssa. He olivat meillä taannoin leikkitreffeillä ja söimme lounasta yhdessä. Valitsin papereita Aliisan antamasta kuoresta, sydämen revin yhdestä koristepaperista, salmiakki-washiteippi löytyi omista sampleista ja kasasin kaiken yhteen. Käytin vahvempaa kasipuoleista teippiä ja turbo tacky glueta. Kyninä käytin Pilotin mustaa drawing pen 01 ja valkoista choose 07.

Harmittelin kun Aliisan ja minun kuva meni vieraskirjaan vaikka se olisi tietenkin pitänyt laittaa tähän aloitussivulle, kunnes tajusin, että voinhan ottaa kuvan aukeamasta ja laittaa sen junkkikseen. Ongelma ratkaistu.

Kiitos vielä kerran Aliisa aivan mielettömästä yllätystuliaisesta. Silti parasta oli istua sun kanssa alas ja tutustua paremmin. Kanssasi on helppo olla ja ihan kuin oltaisiin tunnettu kauemmin. En malta odottaa että seuraavan kerran nähdään.

Mahtavaa viikonaloitusta kaikille – Tia

Syksy tulla saa

Syksy, syksy, syksy tulla saa, syksyllä on mukavaa…

Ainakin päiväkodin työntekijät taitavat tietää mistä viikosta ja vuodesta toiseen jankattavasta vuodenaikalaulusta on kyse. Itse olen varsin tyytyväinen syksyn tuloon ja hyräilen tuota värssyä mielelläni. Vaikka olen aina identifioinut itseni kesän lapseksi, vasta syksyn tullen saan oikeasti happea. Pystyn hengittämään ja jalat hakeutuvat useammin lenkkipolulle katselemaan kauniin värisiä lehtiä ja bongailemaan lintuja ja oravia syyspuuhissaan.

Tämä kesä oli erikoinen, ja meni ohi jotenkin silmänräpäyksessä. Rehellisesti, en juurikaan nauttinut koko vuodenajasta. Aloitin taas päivätyöni ja kuten kesäkuun lopulla kirjoittelin, oli harrastuskin jonkunlaisessa suvantovaiheessa. Pallottelin taas pikkuisen Ajastoni ja muistini (hah!) ja muistilappujen väliä, kunnes eräänä perjantai-iltana eksyin siskoni kanssa Söstrene Greneen. Ihan vahingossa, kuten tiedätte.

Kuinka ollakaan sieltä sattui käteen päiväämätön, solakka A5-kokoinen kalenteri, jossa on tilaa jokaiselle arkipäivälle suorastaan giganttinen määrä niin, että viikko on kuitenkin yhdellä aukeamalla. En miettinyt hetkeäkään vaan lyttäsin tuotteen ostoskoriini ja jatkoin eteenpäin.

Nyt tätä yhteiseloa on jo jonkun aikaa ja olen todennut, että nappiin meni. Vaikka en kauniita numeroita saakaan aikaan, sain itselleni ihan toimivan kalenterin, johon olen alkanut myös värikoodata asioita. Vapaa-ajan tekemiset olen merkinnyt lilalla ja töihin liittyvät asiat mustalla. Näin pystyn helposti vapaalla jättämään huomiotta työasiat ja näen aina nopeammin värikkään (”mukavan”) merkinnän sivuilta. Myös tarrat ja washit mahtuvat taas hyvin kalenterini sivuille ja niitä on kiva käyttää.

Vaikka oikeastaan kesän myötä jouduin karsimaan arjestani enemmän ja vähemmän pakolla useamman jutun pois, on tilavan kalenterin paluu ollut minulle mieluinen. Ajastoni jatkaa edelleen lompakkona, ja tulette varmasti jossain kohtaa näkemään taas, mitä olen keksinyt sen sisuksiin.

Syysterveisin Suvi