Kategoria: Maanantaimania

Ylläpidon terveiset

Puolisona planner-tyttö

Osa ryhmäläisistä varmaan jo tietääkin, että myös vaimoni on vannoutunut kalenterin tuunaaja. Oikeastaan hänen jalanjäljissään minäkin löysin koko harrastuksen. Kun meillä askarrellaan, peittyy ruokapöytä kalentereiden, tarrojen ja washiteippien alle. Välillä ruokapöytää saa etsiä tarrojen seasta, kun haluaisi käyttää sitä syömiseen. Tämän viikkoisessa maanantai -postauksessa vastaamme vaimoni kanssa teidän esittämiin kysymyksiin yhdessä harrastamiseen liittyen.

Käytättekö samaa kalenterisysteemiä vai onko toisella jokin mieltymys mitä et itse voi ymmärtää?

Nanna: Lilyllä on todellinen pakkomielle Erin Condrenin planneriin vaikka se maksaakin mielestäni kohtuuttoman paljon. Itselläni on käytössä Happy Planner Classic joka on ostettu Heidin Korttipajasta ja A6-kokoinen pre-planner.
Lily: Erin Condren Life Planner, Paper House – Harry Potter (memory keeping planner) ja Jibun Techo B6 (pre-planner).

Onko teillä yhteiset tarrat ja teipit?

Nanna: Ei. Käytetään molemmat tuunaukseen pääsääntöisesti viikkokittejä, joten niiden on vaikea olla yhteisiä. Jotain washiteippejä ollaan ostettu yhteiseen käyttöö, mutta yleisesti molemmilla on omat tarvikkeet.
Lily: Ei mitään mahdollisuutta käyttää tarroja yhdessä, koska muutoin saisin ostaa mm. ne kaikki ja tuo yksi vaan ”vähän lainaisi” niitä kaikkia.

Lainaatteko toistenne tarroja ja teippejä?

Nanna: Uskoisin, että minä käyn useammin vieraissa Lilyn tarra- ja washi -varastolla. Harvemmin hän kuitenkaan suostuu mitään lainaamaan.
Lily: Kyllä sitä välillä riennetään toistemme avuksi, kun sopivaa tarraa tai washia ei löydy. On toisaalta kätevää, kun samasta osoitteesta löytyy melkoinen valikoima planner-kamaa.

Tuleeko toisen tarvikkeista kiistaa?

Nanna: Kun tarvikkeet on omia ei niistä tarvitse kiistellä.
Lily: Muru, voisitko jo ostaa oman askarteluveitsen? En jaksa etsiä sitä enää keittiön kaaoksen keskeltä, kun tarve iskee…

Kirpaiseeko, kun vaimo käyttänyt just sitä sun lempiwashia aivan turhan hövelisti vaikka sitä on vielä 5km jäljellä?

Nanna: Juuri pari päivää sitten sain tiukan ohjeistuksen olla tuhlaamatta lainaamaani teippiä.
Lily: Se oli ihan uusi! Kyllä syö naista ja paljon!

Ärsyttääkö toisen aikaansaavuus ja hienot aukeamat, kun itse oot kaks viikkoa jäljessä etkä tiedä monesko päivä edes on?

Nanna: Tämä kysymys naurattaa edelleen ja osuu mun kohdallani turhankin oikeaan. Harvemmin enää olen jäljessä kalenterini kanssa, mutta en siltikään koskaan tiedä mikä päivä on tai mitä milloinkin tapahtuu.
Lily: Ei ärsytä. Olen aina – todellakin AINA – plannerini kanssa ajantasalla. Toisen hyvät ideat lähinnä vain antavat kivasti vinkkejä.

Mitä on sellaiset tuunaukseen tarvittavat jutut mitä ette voi sietää toisella vai onko sellaisia?

Nanna: Ei nyt tule mitään mieleen, mutta hämmästelen edelleen miten paljon tarroja toisella voi olla.
Lily: Vaikea nimetä mitään erikseen, mutta kyllä sitä huomaa monesti ihmettelevänsä, miksi ihmeessä toinen tekee näin ja näin jonkun jutun. Lisäksi Nannalla on ilmennyt viime aikoina suurta washi-kateutta. (Ps. Niitä tarroja ei ole paljon… niitä on TARPEEKSI.)

Teettekö koskaan toistenne kalentereihin aukeamia?

Nanna: Tästä ollaan keskusteltu useasti, mutta toteuttamaan ei olla koskaan päädytty. Minä voisin antaa jonkun tuunata aukeaman kalenteriini mutten usko, että Lily suostuu antamaan omaansa.
Lily: Antaisitteko jonkun toisen kirjoittaa päiväkirjaanne? No niin, sitähän minäkin! Mutta itse voisin silti tehdä Nannalle aukeaman…

Kopioitteko ideoita toisiltanne?

Nanna: Enemmän varmasti minä kopioin tai ammennan tyyliini ideoita toisen aukeamista.

Saatteko samoja ideoita?

Nanna: Oma tyylini käyttää ja täyttää kalenteria on pitkälti lähtöisin Lilyn tyylistä. Tilataan tarroja samoista kaupoista, joten väkisinkin tulee ostettua samoja viikkokittejä. Esimerkiksi hääpäiväviikko tehtiin molemmat samaa kittiä käyttäen. Oli hauska nähdä, miten erilaisen aukeaman toinen sai aikaan, vaikka pohjana oli sama viikkokitti.

Tuleeko teillä riitoja siitä kumman aukeama on hienompi?

Nanna: Ei oikeastaan. Välillä saattaa harmittaa, ettei ole itse keksinyt käyttää jotain tarraa tai washia samalla tavalla kuin toinen. Enemmänkin toisen tyylistä ammentaa vain ideoita omaansa.

Onko toinen harrastanut ensin ja saanut toisen mukaan?

Lily: Hurahdin itse plannereihin 2015 ja edelleen korvissa kaikuu Nannan sanat ”miten kukaan voi käyttää noin paljon aikaa yhden kalenterin koristelemiseen?”. Muistuttelen tuosta aina vähän väliä virnuillen, kun Nanna käyttää nykyisin ihan yhtälailla aikaa samaiseen hommaan. Ei tarvinnut pahemmin innostaa mukaan, kiinnostus heräsi ihan itsekseen ja tässä ollaan.

Miten yhteinen harrastus on vaikuttanut suhteeseenne?

On kivaa, kun on joku, jonka kanssa tehdä yhdessä planneriä. Sellainen yhteinen harrastus. Siinä on samalla koko ajan vieressä joku, jolta voi kysyä neuvoa ja ideoita (tai tarraa tai washia lainaan). Negatiivisiakin vaikutuksia toki löytyy.

Oletteko huomanneet toisissanne jotain itseänne ärsyttävää planneriin liittyvää? Entä jotain herttaista?

Nanna: Lily, joka oksentaa jo kuullessaan sanan ”romantiikka”, on paljastunut planner- romantikoksi. Sen planneristä löytyy aina kaikki meidän kuukausi- ja vuosipäivät sun muut.
Lily: Ärsyttäviäkin puolia on tosiaan ilmennyt. Sen jälkeen, kun Nanna hurahti tähän touhuun mukaan täysillä, niin sen huomio on kiintynyt vähän liialtikin muualle, eikä se aina näe tai kuule mitään, mitä sille sanoo, kun se juttelee internetin ihmemaailmassa muiden planner ihmisten kanssa.

Aiemmin puolisoidensa ajatuksia meille on avannut ylläpidon ihanat Eija ja Inka.

xoxo Nanna & Lily

Kalenterimaanikko puolisona

Kalenterimania on saapunut taloomme, ja tehnyt sinne itselleen, ilmeisestikin pysyvän, pehmeän pesän.

Vai miten muuten voi selittää joka puolella pyöriviä erinäköisiä kirjasia… on pehmeätä kantta, kovaa kantta, tommosta lehtiötä, tämmöstä rengasta. Eikä tämä jää tähän, vaan sitten on vielä kaiken maailman lisähilkkeitä. Kuten esimerkiksi teippejä (washeiksi kai kutsuttuja), leimasimet, tarroja ja niin edelleen. Kaikelle tälle yhteistä on se, että näitä löytyy vähän joka puolelta taloa ainakin joskus. Yleensä kuitenkin ovat tiukemmassa järjestyksessä kuin armeijan alokkaat. Mitä nyt joskus kissat teippirullia, siis näitä washeja (kirottuja olkoon jaappanialaiset ), ympäriinsä kantelevat. Parempi puolisko perässään juosten.

Onkin ollut oikeastaan mielenkiintoista seurata sivusta tätä touhua. Mikä ei kaikesta päätellen olekaan yksittäistapaus, vaan pelkästään suomessakin tähän hurahtaneita on jo tuhansia. He sitten keskenäänkin vaihtelevat, ostavat, ja myyvät tätä välineistöä netin kauppapaikoilla. Mielestäni tämän voisi ehkäpä rinnastaa vaikka alkoholiin, sen verran addiktoivaa touhua näyttää olevan. Tämän tiedän kertoa omakohtaisesti koska vähintäänkin joka viikko meillekin saapuu mitä erinäisimmin tavoin pakattuja paketteja. Puuttuu oikeastaan vain enää kuriiri, joka saapuessaan moikkaa, luovuttaa paketin, singahtaa wc:n ja poistuu. Eli käyttäytyy kuin kotonaan, koska käy niin usein paketteja toimittamassa.

Yleensä tämä kaikki tapahtuu hiljakseen mutta joskus saapuu jotain, niin se on niin mahtavaa, hienoa ja fantsua, että sitä esitellään suu vaahdossa ja silmät kiiluen. Näiden juttujen kanssa touhutaan pääasiassa itsekseen, mutta joskus kokoonnutaan myös laumalla nauttimaan asiasta, eli niin kuin suviseuroissakin, verkossakin ollaan yhteisöidytty. Eli tällaista tapahtuu, kun yhdistetään almanakka, päiväkirja, koristelu ja kalenteri. Maailma menee sekaisin ja ihmiset hurahtavat.

Ja kaikille tiedoksi: tämän kirjoituksen tarkoitus ei todellakaan ole loukata eikä mollata ketään. Hyvä että ihmisillä ja varsinkin tuolla paremmallakin puoliskolla on mieleinen harrastus, joka jaksaa kiinnostaa yhä edelleen vuosienkin jälkeen. Eli kaikille kalenteriharrastajille hyvää kevättä ja tulevaa kesää, sekä hyviä kalenteriharrastushetkiä!

T: Eijan sivusta seuraaja