Kategoria: Maanantaimania

Ylläpidon terveiset

Kun mikään ei riitä

Kalenterirauha on vallinnut taloudessamme jo jonkin aikaa. Ei ole tarvetta hyppiä kalenterista toiseen, kun tiedän että nykyinen leiska ja koko palvelee juuri siinä missä sen pitääkin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin varsinaisesti tyytyväinen. Ehei!

Mielessä on jo pitkään pyörinyt ajatus Traveler`s Notebookin käyttöönotosta. Ei todellakaan kalenterikäyttöön, sillä siihen se ei minulla sovi. Olenkin pyöritellyt päässäni erilaisia ajatuksia muistovihoista ja päiväkirjasta. Jotain, johon purkaa ajatuksia, luovuutta, ahdistusta ja sen sellaista. Braindumpia niin sanotusti.

Asia eteni, kun Essijournals lahjoitti Instagramissa muutamia standard-kokoisia vihkoja. Sain niistä kaksi (okei, lähetin happy mailin kiitokseksi) ja saatuani ne ihastuin niihin täysin. Otin toisen muistovihoksi, olen sinne kasannut minun ja miesystäväni yhteisestä taipaleesta kuvia ja muuta sälää. Se on kuitenkin edelleen todella pahasti kesken.

Nyt mietin, mitä muuta haluan samoihin kansiin. Onko teillä ajatuksia tai ideoita? Kalenteria en sinne halua, koska kuten todettua, viihdyn nykyisessä. Muuten olen kyllä avoin ideoille.. Kun tämä postaus tulee ulos, on meidän Turun Suomalaisen Kirjakaupan miitti jo takanapäin, toivon että sieltä olen imenyt itseeni inspiraatiota.

-Mirppu

Kuinkas sitten kävikään

On kulunut viisi kuukautta siitä, kun otin käyttööni Ajaston Ark-kalenterin. Aukeamat on tuunattu milloin milläkin ja niitä on ollut esillä täällä blogissa ja ryhmässäkin, ihan tähänkin päivään saakka! Tämä on miltei kahden ja puolen vuoden mania-aikani ennätys, sillä kertaakaan en ole näin pitkään käyttänyt yhtä ja samaa kalenteria. Kunnes koitti kesälomaani edeltävät, pitkät päivät. Posti toi minulle kotiin yhden pitkäksi menneen nukkumaanmenon tulokset: mini-kokoisen Personal plannerin vihon pelkillä pistesivuilla. Niinpä kesälomani ajan olen tehnyt bujoa, jonka sisällöstä on jo yksi Youtube-videokin. Tässä ajan kuluessa myös Ajaston Doodle ehti pyörähtää käyntiin… Olin juuri julistamassa kalenterirauhaa, ilmeisesti vain rikkoakseni sen samantien.

Doodle on kiehtonut minua saapumisestaan asti: siinä on vertikaalinen näkymä, jonka kanssa olen tullut hyvin sinuiksi jo keväällä Arkiin siirryttyäni. Kannet miellyttävät minua luonnonläheisyydellään ja kalenterin koko on sopiva. Sitten sain päähäni, että jonkinlaiset ekstrakannet suojaksi olisi kiva olla. Päädyin tilaamaan netistä Ted Bakerin A5-kokoisen vetoketjukansion. Siihen mahtuu kalenterin lisäksi kynä ja sisäkannen taskuun myös tarra-arkkeja mukaan. Vaikka kannet lisäävät heti kalenterin kokoa, olen niin rakastunut niiden pehmeyteen ja tyttömäisyyteen ettei se haittaa minua ollekaan. Tähän mennessä olen kerennyt tuunata Doodleen jo muutaman viikon, ja ainakin näin lomalla myös Ark on edelleen ajantasainen. Minibujoon olen esimerkiksi kerännyt muistoja ja tärppitietoa lomakohteistani.

Luulenpa, että vasta arki näyttää mitä jää käyttöön ja mitä pöytälaatikkoon. Minibujon epäilen vahvasti olevan kuuma lomaromanssi, vaikka sen tekemisestä olenkin nauttinut enemmän kuin pitkään aikaan. Tämän postauksen ilmestyttyä lähden lyhyelle matkalle länsinaapuriin Ruotsiin ja sielläkin on kyllä kohteita, joissa tätä pakkaa voi vielä mukavasti sekoittaa. Yksi asia on varma – syksy on tulossa, mutta nautitaan nyt vielä kesästä.

Aurinkoisin terveisin, Suvi