Kategoria: Maanantaimania

Ylläpidon terveiset

Voihan työhuone!

Ajattelin tuoda julkisuuteen häpeäni. Häpeäni kulkee nimellä työhuone. Minulla on ollut työhuone siitä asti kun ostimme rivitaloasuntomme 2012. Siellä sain olla kalenterit ammollaan ja tarrat levällään, eikä häirinnyt ketään. Kun kuopuksemme muutti pois makuhuoneestamme 2016 esikoisen kanssa samaan huoneeseen, vaihtui työhuone talomme pienimpään huoneeseen. Huone jäi jotenkin vajaaksi, eikä inspiraatio kukkinut. Se jäi myös laittamatta loppuun, ei huvittanut.

Kävin kisällikoulutuksen 8/2016-12/2017 ja sinä aikana huone olikin enemmän ompelutöille vallattu. Tuona aikana työhuone kävi myös olohuoneessa, mutta se ei tuntunut luonnolliselta. Huomaan kaiken luovan kaaoksen keskellä kuitenkin hakevani fengshuita, työtilaa jossa on oikea tunnelma, fiilis ja inspiraatio. Vuosien saatossa ovat visiot muuttuneet ja ruuhkavuosien, sekä kolmivuorotyön keskellä olen työntänyt omat haaveeni tilan suhteen syrjään ja tyytynyt olohuoneen ruokailupöytään. Tällä välin lasten pienet vaatteet, tavarat ja unohtuneet kankaat sekä ompelukoneet ovat vallanneet tilan ja tilanne on jo täysin toivoton. Huone on pelkkä varasto, täynnä unohtuneita tavaroita. Häpeäpilkku.

Kalenterin tuunaustarvikkeista olen sen verran pitänyt kiinni, että niille olen hankkinut olohuoneeseen Ikeasta kärryn jotta kaikki tärkeimmät, sekä ajankohtaisimmat tavarat ovat käteni ulottuvilla.

Tämän vuoden alusta sairastuin ja samalla hengenvedolla liityin ylläpitoon. Päätin että, kun tämä jalka tästä joskus kantaa, aloitan vihdoin tavaroiden läpikäymisen. Aloitin kesäkuun puolessa välissä uuden lääkityksen ja 1. heinäkuuta lunastin lupaukseni. Aloin käydä laatikko ja kassi kerrallaan tavaroita läpi, kaamea savotta. Syy työhuoneen siivoukselle on myös se, että lupasin lapsille omat huoneet, kun esikoinen aloittaa koulutiensä. Tämä tarkoittaa siis työhuoneen täydellistä minimointia, jotta se mahtuu jatkossa päämakuhuoneeseen. Nyt kun huoneeseen taas mahtuu sisälle, on aika käydä työpöydän kimppuun.

Olenkin kasannut yhteen paikkaan kaikenlaista kalenterituunaukseen liittyvää, joka lähtee aikanaan Happy mailina eteenpäin ilahduttamaan muutamaa manialaista. Yritän ajatella tätä asiaa positiivisena kokemuksena, oppia päästämään irti ja aloittaa jotain inspiroivaa alusta, saamalla uutta potkua tuunaukseen. Lupaan pitää teidät kalenterimanian Facebookryhmässä ajan tasalla miten projekti edistyy ja sainko valmista ennen koulujen alkua.

Päästäkää irti turhasta ja ostakaa tarpeeseen, ei hillottavaksi. Ei se määrä, vaan rajaton luovuus.

-Linksu

Nimimerkillä Aino(a)n fanityttö94

Postauksessa näkyvät Aura-tuotteet saatu yhteistyössä: Ainoa / Auranotebook

Helou helou helou! Täällä kirjoittaa innostuksesta täristen Inka. Innostuksesta, fanituksesta, siitä tunteesta kun joku ”on vaan niiiiiin siistiä!!”. Tämän postauksen innostuksen sekä inspiraation lähde on Aino, tuo huikea nainen muunmuassa sellaisten ihanuuksien takaa kuin Ainoa, Aura Notebook ja Oot niin ihana. Edellämainitut ovat varmasti kalenterimaanikko-näkökulmasta katsottuna niitä tutuimpia.

Oma fanityttöyteni juontaa juurensa kuitenkin hieman kauemmas, kun kukaan ei vielä tiennyt originaalistakaan Aurasta vielä pihaustakaan. Visuaalisesti vaativa -blogi on nimittäin se paikka, missä olen itse ensimmäisen kerran törmännyt ja ihastunut Ainon tyyliin tehdä asioita. Niin visuaalisesti, kuin kirjallisestikin ilmaisemalla. Eikä se ihastus ole VUOSIEN kuluessa laantunut tippaakaan – päinvastoin. Enkä tiedä tuleeko se koskaan laantumaankaan, mutta onneksi se ei haittaa!

Olen niin monta kertaa viime aikoina pysähtynyt ihmettelemään, että miten olen päätynyt tähän että saan tehdä yhteistyötä ihmisen ja yrityksen kanssa upeiden tuotteiden tiimoilta, sellaisen jota olen hiljaisena fanityttönä ihaillut kauemmin kuin muistan. Kalenterimanian taikuutta, sitä sen täytyy olla. Tai jonkin muun sorttista magiaa, ehkä moon made me do it..? Jokatapauksessa aivan uskomaton tilaisuus, ja ennenkaikkea inspiroiva! Uusimmat Aura-tuotteet, eli Aura Notebook Elements A6 -vihot, Aura Notebook A5 Monochrome Slim sekä Aura Miracle Lines korttipakka ovat tuoneet omaan tuunailuuni aivan uusia ulottuvuuksia. Ne saivat minut palaamaan Traveler’s Notebookin käyttäjäksi, ne ovat saaneet tutkimaan maagisia aiheita, sekä kirjaamaan ajatuksia ylös uudella tavalla. Ja ne saivat takaisin jo jonkun aikaa hukassa olleen i n n o s t u k s e n. Rakastan ja olen kokoajan rakastanut kalenteriharrastusta, mutta sellainen uuden oman jutun löytämisen aikaansaava ilon roihahdus on loistanut tovin poissaolollaan – ennen tätä! Ja uskon vahvasti että siihen, että tuotteilla voi olla tälläinen vaikutus, vaaditaan niiden takana olemaan juuri oikeaa ihmistä. Sitä joka osaa suunnitella, viilata ja tuoda eloon juuri oman visionsa. Ja sitä Aino edustaa omissa silmissäni likimain täydellisesti.

Aurat, julisteet, postikortit, vauvakirja (josta muuten tiedän sen että jos joskus saan lapsen, tulee tämä olemaan ENSIMMÄINEN hankinta!), kortit.. en lakkaa ehkä ikinä huokailemasta ihastuksesta niiden äärellä! Saatikka sitten Ainon omien toteutettujen sivujen ilmettä. Yksi omia tämänkin blogin lempipostauksistakin on muuten peräisin Ainon kynästä, ja sen voi lukaista *täältä*!

Nyt on ehkä aika lopettaa tämä postaus pikkuhiljaa tähän, ennen kuin fiilis alkaa mennä liian paljon karmivan stalkkeri-tasolle..

Kaikella rakkaudella, ei pelottavasti, vaan silleen kivalla tavalla,

Inka