Joskus oli ihanaa, kun bujoilu yhdessä muistikirjassa kattoi IHAN KAIKEN. Siellä oli sulassa sovussa siis kaikki elämässä eteen tulleet kuin myös tulevat asiat. Ei aika- vaan asiajärjestyksessä. Ja ensialkuun oli sisältösivun ansiosta ihan kohtuu helppoa löytää niitä erilaisia asioitakin. Mutta sitten alkoi mennä noita muistikirjoja vuodessa 4-6, ja tietysti sivutiedot kulkivat muistikirjoittain, ei siis vuosittain missään, niin alkoi olla myöhemmin aika vaikea löytää sieltä asioita, joita myöhemmin tarvitsin (reseptejä tai terveystietoja esimerkiksi).

Vuosien saatossa on nyt eriytynyt juttuja omiin lokeroihinsa sittenkin. On olemassa asioita, joita nyt löytyy erillisistä muistikirjoista, ja joita tulee silti otettua käsiini melko usein. Nämä siis useimmat eivät enää ole ns. vuosiin kiinnitettyjä, vaan kulkevat omillaan, mutta silti enemmän aikajärjestyksessä kuin tuo varsinainen bujo (missä kalenteri ja seurannat).

Eri muistikirjat on vain numeroitu tai nimetty, jotta pystyy tuohon varsinaiseen bujoon kirjaamaan, mistä löytyy lisää tietoa, jos on tarve. Olen siirtänyt arkistoon vanhempia bujoja, mutta esillä yhä ne, missä on jotain keskeneräistä (koska joskus voi olla asioita jo viidenkin vuoden päähän; eli valmistelut aloitettu, vaikka tapahtuma on vasta ”joskus”). Ne löytyy muutoin ”valmiista” muistikirjasta erilaisten post-it-lappujen avulla. Niitä en enää tarvitse muistiinpanojen merkitsemiseen, vaan ilmaisemaan, mihin vielä on joskus palattava.

Nyt on varsinaisesta bujosta eriytyneet reseptit (kaikki, mitä on itse kokeiltu, myös osa ihan omia), mummu-vaarilakirja, mihin laitan kuvia ja tapahtumia ylös, mitä ollaan lastenlasten kanssa touhuiltu (myös mummu-vaarilan ulkopuolella, mutta kuitenkin yhdessä), vähän samaan tyyliin talletan albumiin lastemme kanssa yhdessä tapahtuvia asioita, sivu per kerta, talokirja (yhteinen miehen kanssa), missä taloon liittyvät tapahtumat, kulut, toiveet/ ideat, ohjeet, talousrakennus mukaan lukien, puutarhakirja, jossa taas pihaan ja puutarhaan liittyvät tapahtumat, haaveet, toiveet/ ideat, seurannat valokuvineen, ja terveyskirja, missä seuraan omia terveysasioita (lääkkeet/ diagnoosit, lääkärissä/ labroissa käynnit, paino, verenpaine, sokeriarvot, perusterveydestä poikkeavat olotilat), mikä on helppo ottaa myös lääkärikäynneille mukaan, jos on tarve.

Joulukuulle on lisäksi oma bujonsa, johon on nyt kaksi joulukuuta saatu, ja siihen vielä useampi vuosi mahtuu. Siinä pysyy pääosin yksissä kansissa aina nuo jouluun liittyvät jutut, ja toimii minulla sekin hyvin, vaikkei olekaan ”käsillä” kun käytännössä juuri ennen joulukuuta ja siitä joulun yli.

Olen myös ottanut käyttöön yhden muistikirjan enemmän päiväkirjamaiselle kirjoittelulle ja tuunailulle, jotta tuo pääbujo pysyisi vähän ”tiiviimpänä”, ja siten vuosittain menisi kalenteriasioihin vähemmän kirjoja. Ainakin nyt pari viimeistä vuotta näyttäisi tämä toimivan itsellä vallan mainiosti. Kun pääbujoon päiväosioon merkkaan vain aina sen, mistä lisätietoa löytyy. Vaikka sitä välillä yhä miettii, että pitäisikö ottaa omakseen myös lemmikit (nyt yksi koira ja kaksi kissaa), reissut (käynnit kodin ulkopuolella yksin, miehen kanssa, tai yhdessä koiran kanssa) ja ehkä omansa vielä meidän harrasteautolle Karkille (museokupla). Mutta vielä on nämä pysyneet pääbujossa mukana. Bujoilu on siitä mukavaa, että se muotoutuu kyllä erilaisiin tarpeisiin ja erilaisiin ajanjaksoihin.

Ja näin on minulla kaikki tärkeät asiat käden ulottuvilla, oman työpisteen hyllyllä. Stressaajana ja listaihmisenä nämä muistikirjat ovat kyllä olleet ihan isona henkisenäkin apuvälineenä arjessa KUIN myös juhlatilanteiden järjestely-apuvälineinä.

-Birgit