Kategoria: DoubleTuesday

Kalenterimanian jäsenen kirjoitelma tiistaisin. Joskus jopa kaksi! Tuplatiistai!

Minun kalenterini, minun tyylini

Mulla on aina ollut jonkinlainen kalenteri, ala-asteella Polluxin heppakalenterit, ja sen jälkeen Demi-kalentereita. Muistan, että tykkäsin tuunailla kalentereita jo aiemmin vähäsen, mutta planneroinnista innostuin kuitenkin kunnolla vasta keväällä 2016. Katselin YouTube videoita ja samoihin aikoihin löysin myös Kalenterimanian. Hankin Carpe Diemin toukokuun lopulla, samalla tuli kulutettua aikaa ja rahaa myös nettikaupoissa, shoppaillen söpöjä tarroja, washeja ja muuta kalenterisälää. Ruokaostoksilla tuli aina tsekattua myös askarteluhyllyt.

Hullaannuin kalenterin tuunaukseen hyvin nopeasti, ja pyrin tekemään aukeamista toistaan hienompia. Olin löytänyt tyylini kalenterin tuunaukseen. Avasin itselleni myös toisen Instagram- tilin, jonne laitoin vain kalenteriin ja sen tuunaukseen liittyviä kuvia.

Hyvin nopeasti pieni perfektionisti mussa alkoi kuitenkin ahdistua, jos jokin aukeama jäi tuunaamatta, en pystynyt edes kirjottamaan menoja koko aukeamalle, jos sitä ei oltu tuunattu. Häpesin myös hutaistuja tuunauksia, vaikka itseäni vartenhan kalenteria koristelin. En tykännyt myöskään siitä, jos jotkut päivät jäivät tyhjiksi, tuntui että olin koristellut ne turhaan. Aloin stressaamaan kalenterini tuunaamisesta, vaikka sen tarkoitus oli olla vain hauskaa ja luovaa ajanvietettä.

Aloitin syksyllä koulun, joten aikaa kalenterin tuunaukseen jäi vähemmän. En myöskään jaksanut raahata painavaa kalenteria mukana koulussa, joten Carpe Diemistä tuli mulle liian epäkäytännöllinen. Mulla ei ollut enää aikaa luoda kauniita aukeamia, joten koko kalenteri alkoi ahdistamaan, joten laitoin sen kaappiin, pois silmistä.

Kalenterin tarve ei kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Yritin muutaman kerran ottaa kalenterin esiin ja tuunata kivoja aukeamia. En kuitenkaan tykännyt yhtään siitä, että kalenteriin oli jäänyt tyhjiä sivuja, olisin halunnut luoda ehjän kokonaisuuden, jota voisin ihailla myöhemmin, kun kalenteri olisi täynnä. Jätin kalenterin kokonaan pois joksikin aikaa, poistin kalenterin Instagram-tilin ja laitoin Carpe Diemin takaisin kaappiin.

Joulukuun alussa löysin YouTubea selatessani bujoilun. Ajatus siitä, että saisin tehdä kalenterin alusta asti itse, oli mielenkiintoinen. Päätin samalla, että en halua käyttää kalenteriin niin paljoa rahaa. Ostin Tigerista 4€ pistevihon, johon aloin pitämään kalenteria, omalla tyylilläni.

En kaivannut enää koreasti koristeltuja sivuja, vaan aloin käyttämään kalenteria sen oikeaan käyttötarkoitukseen, pitämään elämääni (ainakin aikataulun suunnittelun kannalta) järjestyksessä. Pidän edelleen kalenterin tuunauksesta, mutta teen sen minimalistisemmin.    Tykkään bujossa myös siitä, että voin tehdä jokaisesta viikosta juuri sellaisen kuin haluan, tai sitten ei tarvitse tehdä ollenkaan. Jos tuntuu, että jollain viikolla ei ole yhtään menoja, voin tehdä viikolle vain To Do-listan viikkoaukeaman sijaan.

Kalenterin koristelusta ei kannata ottaa liikaa stressiä, sillä silloin se ei ole enää hauskaa. Pitäkää kalenteria itsenne vuoksi, se on teidän kalenterinne.

Anniina

 

Kalenterihulluus asuu sydämessä ja siitä tuli työ

Olen ollut hullu jo lapsesta aste. Nimittäin kalenterihullu.

Myös kortit, tarrat, vihot, kirjeet ja päiväkirjat sekä lahjojen paketointi ovat ihaniaaaaa! Kun saan askarrella, minusta tuntuu, että sekoan onnesta!

Rakastan myös kukkia. Paperilla. Elävät eivät oikein kestä minun hoidossani.

Kalenteri on maailman paras kirja ja se kertoo ihmisestä kaiken. Se on parhaillaan kuin omaelämänkerta. Se kertoo ilot ja surut, onnistumiset ja epäonnistumiset. Kalenteri on kertomus elämän oppimismatkasta.

Olen yrittänyt asettaa elämäni valmiisiin kalentereihin. Olen kokeillut monia tavallisia peruskalentereita ja Happy Planneria. Bullet Journalissa on superhyvä idea, mutta en jaksa aina olla piirtelemässä. En ole oikein mahtunut näistä mihinkään.

Piti luoda oma systeemi.

Kalenterini on rakennettu tuommoisen ”salkun” sisälle. Sisälle mahtuu A4 sivut. Salkun taskuissa säilytän blogin päiväkirjavihkoa sekä tarravihkoa. Kalenterin kannet ovat väliaikaiset ja odottavat omaa Design-tuotetta.

Sisällä on ihan normaalille paksummalle paperille tulostettuna omat insertit. Ne on rakennettu, niin että niissä on jokaiselle elämänalueelle omat osiot ja päivittäin voi antaa palautetta siitä mikä oli ihanaa ja mitä opin. Viikoittain teen myös yhteenvedon.

Kuukausivälilehdet laitan muovitaskuihin. Muovitaskut ovat hei myös tosi ihania =). Sitten tuossa on tuollaiset lokerikkomuovitaskut joka kk, jonne laitan aina kullekin viikolle siinä kuussa kuuluvat laskut ym. paperit, joille pitää tehdä jotain. (Kuukausivälilehdet odottaa myös omaa tuotantoa)

Erityisen tärkeää minulle kalenterissa on sen toimivuus ja oman systeemin hiominen on ollut erittäin antoisaa, sillä arkikin alkaa näyttää sille, mitä kalenterissa on. Silloin, kun kalenteri toimii, voi myös olla samaa mieltä sen kanssa asioista. Tämän kalenterin kanssa meillä ei tule paljon riitoja.

Parhaillaan kalenteri on myös elämäntaito-opas. Kalenterissa pitää olla juuri ne asiat, jota juuri itse haluaa tarkastella. Tärkeää on antaa myös itselleen palautetta, siitä miten hommat oikein meni. Joka päivä voi oppia jotain uutta. Myös itsestään.

Olen myös niin hullu, että tein kalentereista itselleni työn! Valmennan ajankäyttöasioita. Uuteen asiaan vihkiytyneeseen blogiini kirjoitan siitä mitä kalenterin sisältä löytyy. Käy kurkkaamassa: www.teesiitatotta.fi

❤ Helena Ö