Kategoria: DoubleTuesday

Kalenterimanian jäsenen kirjoitelma tiistaisin. Joskus jopa kaksi! Tuplatiistai!

Bujoilupisteeni

Esittelen teille bujopisteeni, tai siis työpisteeni, sillä käytän tätä myös muuhun (esimerkiksi töihini). Haaveissani on pyhittää jokin työpiste puhtaasti bujoilulle, ettei aina tarvitsisi siirtää tavaroita tai näppistä syrjään, kun askartelee, mutten vain ole vielä saanut aikaiseksi.
Suurin osa tarvikkeistani on löytänyt tiensä tähän työpöydälle tai lähettyville, vaikka paljon täytyy välillä tosiaan siirtää, jos haluaa kopioita/skannauksia ottaa (tulostimen päällinen on tehokäytössä). Käden ulottuvilla on kuitenkin niin muistikirjat, vihot, tarrat, leikkeet, leimasimet, paperit, kynät, liimat, teipit, osa washeista, sakset, postihinnasto ym.
Olen hankkinut pari erilaista pientä valokuva-albumia tarransäilytyskansioiksi. Ne pursuilevat, kun olen lykännyt yhteen taskuun monta samantyyppistä tarraa (linnut, kukat, juhlat, sääkuvat, muita eri ikoneita, kirjekuoret, taustakuvat, musiikki-, eläin-, sydän-, love-, perhos-, ihmisaiheiset jne.).
Tarvitsemani tarrat löytyvät näin nopeasti. Kun tarrat jakaa aiheittain, ei ole aavistustakaan, mistä setistä mikäkin tarra on tullut. Tilailen tarroja joka tapauksessa fiilispohjalta, niin en koe tätä isoksi ongelmaksi.
Hyllyltä löytyy vanhoja tarravihkoja (lapsuudenaikaisia, eli siis melkein 20 vuoden takaa), joiden sisältämissä tarroissa  tuntuu olevan vielä ytyä, sillä ne pysyvät Nuunan sivuissa kiinni. Lisäliimauksia ei ole tarvittu, ainakaan vielä. Isossa valkoisessa kirjekuoressa on isompia lehtileikkeitä, joita paloittelen bujoon vasta, kun tiedän, mihin ne haluan sovittaa. Niitäkin on tullut jo kerättyä jokunen. Bujoiluun liittyvää kirjallisuuttakin on ilmestynyt, sekä tekstausoppaita. Hyllyltä löytyy myös kokkausbujo (yhteinen miehen kanssa), puutarhapäiväkirja (aatoksena muuttaa sitä nyt enempi bujompaan suuntaan ensi kesänä), vanha omakirja, josta löytyy ajoittain päiväkirjamaisia kausia vuodesta 1995. Ehkä sekin tulee otettua bujokäyttöön vielä, kun sopiva tilaisuus tulee. Nykyään laittelen paljon päiväkirjamerkintöjä bujoon, joten erillistä päiväkirjaa en kaipaakaan. Lisäksi minulta löytyy talon huolto- ja remonttivihko (myös yhteinen miehen kanssa), edellisvuoden kalenteri, tyhjiä muistikirjoja, edellinen bujo (se ensimmäinen, hyvin rakas) jne. Muistikirjojen ja -vihkojen päällä on loota, johon kerään sopivia juttuja Happy Maileihin ja RAK-postiksi. Näin ne pysyvät helposti saatavilla.
Lokerikosta löytyy yksittäisiltä henkilöiltä ostamiani/saamiani washeja ja sampleja, kiiltokuva-arkkeja, joita en ole vielä
leikannut käyttöön, kiiltopapereita ja -kontaktimuovia ja sen sellaisia, mitä siihen nyt mahtuu. Sen vieressä on pieni tarrakone ja vanha vajavainen korttipakka, josta olen napannut kortteja, kun olen omista
washeistani kieputellut sampleja.
Hankkimani leimasimet ja leimasinmusteet kulkevat nyt pienessä sinkkivadissa, osa ilmatiiviissä pussukoissa, osa ilman. Kaikkia en ole vielä edes ehtinyt testaamaan. Bujo menee käytössä hieman mutkalle, kun sinne lisää paljon leikkeitä ja tarroja. Joskus leikkaan sivuista myös dutch-dooreja, joten kuoppia ja kohoumia tulee väistämättä. Epätasainem pohja ei ole helpoin leimattavaksi. Enemmän leimoja onkin tullut käytettyä muille lähteviin kirjekuoriin kuin bujooni.
Käytän paljon lehdistä ja mainoksista, tuotepakkauksista ja ties mistä, leikattuja kuvia, niin reunuksiksi washien tapaan, kuin kulmakuvina tai itsenäisinä kuvina tilanteen mukaan. Olen järjestellyt näitä valmiiksi leikattuja kuvia aiheittain kirjekuoriin, joista ne on nopea napata tarvittaessa sivuille. Samassa lootassa on myös leikatut kiiltokuvat ja vasemmalla metallirasiassa valmiita die cutseja, joita on tullut ostettua tai saatua vaihdoissa.
Myös kynäni ovat nopeasti käden ulottuvilla, ja niitä toinen kissoistani toisinaan kantelee ympäri asuntoa jostain syystä. Ehkä pitäisi löytää näille joku parempi, turvallisempi paikka, en vain ole keksinyt vielä, mikä se olisi. Noita kaksipäisiä tusseja ja pensselikyniä minulla on laatikossa, mutta jos sen laittaa kyniä täyteen, ei sieltä enää löydä sitä, mitä hakee. En siis halua siirtää pöydällä olevia kyniä sinne. Mietinnässä tämä. Ja käytössä eniten väreistä puukynät ja kirjoitukseen kaksi mysteerikynää, jotka mieheni on joskus ostanut. Niistä on nimitieto kulunut pois.
En ole ennen säästellyt mainoksia, mitä postilootaamme on ilmestynyt, vaan ne on menneet kierrätykseen tai takansytykkeiksi samoin tein. Nykyään tulee nämä säilöttyä, kunnes tulee aikaa ja energiaa leikellä ne
bujoilua silmällä pitäen. Kuvassa siis Nuunani alla.
Leikattuja leikkeitä löytyy lisää kahdesta kannellisesta pahvilaatikosta, joissa on karkeasti vain sivuilta napattuja juttuja, joita leikkaan tarkemmin kun into iskee, tai kun tarvitsen niitä johonkin. Toisessa on vain
eläinaiheisia juttuja ja toisessa sitten kaikki muut. Aloittaessani ajattelin, että nämähän täyttyvät alta aikayksikön, mutta on niissä vielä tilaa, hiukan.
Ja viimeiseksi, vaan ei vähäisemmäksi ovat washit. Näitä erilaisia ihania washeja on tosiaan kertynyt ja ne ovat omissa lokeroissaan joko värin tai aiheen mukaisesti järjestettyinä. Näihin ei tunnu kyllästyvän koskaan, vaikkei niitä kuitenkaan osaa käyttää oikeasti loppuun asti, kun ei raaski. Heh! Näitä lokerikkoja en enää saanut pisteeseeni mahtumaan, vaan ne täytyy aina käydä hakemassa toisaalta, mutta on se nyt näinkin jotenkin toiminut. Jos saisin siirrettyä nykyisestä pisteestä kaikki muut tavarat pois, tulisi näillekin kyllä tilaa. Paljon -isi-muotoja tässä oli vielä. Mutta pääasiassa olen bujoilupisteeseeni tyytyväinen. Alkuhankintoja tuli tehtyä viime syksyllä ja nyt tilanne on se, ettei tarpeita pahemmin enää ole. Minulla on jopa nykyisen Nuunan jälkeen tuleva muistivihko, Lettu jo odottamassa aloittajaansa. Ehkä minulle tulee toiste vielä vähän erilainen piste, sitten kun muokkauksia ehtii tekemään. Onhan tämäkin jo tässä rakentunut melkoisesti, kun bujoilun vasta viime elokuussa aloitin. Enkä kokenut tässä olevan liikaa tyhjää tilaa tätä aikaa ennenkään. Niin ne vain ovat paikkansa löytäneet kaikki tavarat.

Oikein innostavaa ja iloista kesänodotusta kaikille kalenterimaanikoille!

T. Bujoileva Birgit

Sarisjournal

Mun nimi on Sari ja olen nykyään Porvoossa asusteleva 38-vuotias nainen. Perheeseeni kuuluu kaksi lasta, kaksi koiraa ja mies. Kalenteriaskartelu on lempiharrastukseni tällä hetkellä ja ilokseni saan nyt kertoa harrastuksestani teille. Kiitos Kalenterimania ❤ Yhteisön nimi kuvaa oikein hyvin myös minun ”olotilaani” ❤ ❤

Luulen että olen harrastanut kalentereja tavallaan melkein koko ikäni. Alakouluikäisestä olen pitänyt päiväkirjoja, joihin olen kirjoitellut sekä leikannut ja liimannut talteen kuvia ja tärkeitä asioita. Myöhemmin kun olen muuttanut pois kotoa ja mennyt töihin ostin vuosia Ordning & Redan kalentereja ja rakastin täyttää niitä muistoilla, lippusilla ja lappusilla.

Vuosina 2012/2013 löysin askartelun ihmeellisen maailman ihan tosissani ja innostuin ihan älyttömästi etenkin paperiaskartelusta ja scrapbookingista. Tein paljon skräppi-leiskoja ja askartelutarvikokoelmani alkoi kasvaa. Viime vuosina skräppäys on jäänyt vähän taka-alalle ja olen intoillut mixed-mediaa ja maalaillut paljon. Pinterestissä törmäsin sattumalta syksyllä 2016 tuunattuihin kalenterinsivuihin ja se oli sitten menoa!!! Jäin koukkuun välittömästi. Miten fantastinen tapa yhdistää kaikkea minulle rakasta; päiväkirjan kirjoittamista, muistojen skräppäystä, taiteilua ja samalla kaikki tärkeät asiat tulee kirjattua kalenteriin. ❤ samojen kansien sisällä kaikki. ❤
Näihin aikoihin löysin tieni myös Kalenterimaniaan. Ensin blogiin, josta löysin apua mistä alkaa hankkia itselle ihka omaa planneria. Ja sitten myös FB ryhmään, josta löytyikin paljon kanssaharrastajia, ideoita ja vinkkejä aloittelijalle.

Syyskuussa 2016 aloitin innoissani tuunaamaan uutta Carpe Diem A5 Robins egg planneriani. ”Karppa” osoittautui kuitenkin melko nopeasti käytössä liian isoksi minulle. Tässä vaiheessa pääni porisi ideoita ja mulla oli hento aavistus miten haluaisin kalenteriani toteuttaa. Etenkin kuvat bujoista ja enemmän itse tehdyistä kalentereista houkuttelivat ajatuksena minua. Ostinpa siis Leuchtturm pistesivuisen muistikirjan ja vaihdoin sen käyttöön tammikuussa 2017. Homma alkoi heti tuntua omalta. ❤

Täytin Lettua intoa täynnä kuin ilmapallo tammikuulta toukokuulle 2016 ja oma tyyli koristella alkoi muotoutua. Toimiva rengasplannerisysteemi kummitteli kuitenkin vielä ajatuksissa ja Letun täytyttyä päätin kokeilla personal- kokoista rengaskalenteria. Kesän 2017 kalenterinani oli Color crushin shamppanjanvärinen personal planner diy- sisuksilla. Kalenterirauha antoi kuitenkin viedä odottaa itseään ja olin tässävaiheessa tajunnut, että tyylilläni koristella (Joka on R U N S A S!) En tulisi koskaan mahtumaan koko vuodeksi yksiin kansiin ilman että kalenteri repeää liitoksistaan. Travelers notebook oli vielä kokeilematta ja ostettuani ensimmäisen TN:n heinäkuulle 2017 ei paluuta ole ollut. TN kokoelmani on kasvanut ja uskaltaisin sanoa että kalenterirauha on nyt saavutettu. ❤

Tällä hetkellä minulla on noin 15kpl traveler’s notebookeja. Eri merkkisiä sekä diy tn:a. Näitä vaihtelen fiiliksen mukaan ja ne jotka eivät ole kyseisellä kuulla käytössä somistavat työtilaani hyllyllä. TN:ni sisältä löytyy joka kuukausi kyseisen kuun monthly/weekly- vihko jonka piirrän itse. Kuukausivihkoihin olen napannut jotain ideoita bullet journal- systeemistä, mutta soveltanut todella paljon omiin tarkoituksiini sopivaksi ja omaa silmää miellyttäväksi. Trackerit minulta löytyy vaan fiiliksien seurantaan ja veden juomista muistuttamaan. Erillisessä tn:n välissä kulkevassa collection-vihkossa löytyy bujokaltaisiakin juttuja kuten luetut kirjat, wishlistoja ja kuukausihaasteita.

TN:n välistä löytyy myös yhä lisääntyvien pelkkien näköä antavien koristehärpäkkeiden lisäksi koko vuoden kuukausinäkymät sisältävä vihko. Minulla ei ole juurikaan tarvetta tehdä merkintöjä kalenteriin pitkälle eteenpäin, kuluvan kuukauden vihko riittää hyvin mukana kannettavaksi. Silloin tällöin tulee merkintöjä pidemmällekin tulevaan ja silloin tämä future log- tyyppinen vihko on tarpeen. Sieltä ne on helppo kopioida oikeaan vihkoon kun kyseinen homma tulee ajankohtaiseksi.

Koristelutyylini on muotoutunut todella runsaaksi.Koristelen teemoittain esim. viikon tyyli voi tulla kauniista tarra-kitistä, lempi tv- sarjasta tai elokuvasta tai joku kaunis kuviopaperi voi inspiroida väreillään ja fiiliksellään koko viikon koristelun. Skräppityyli on nyt just mun juttunu koristelussa. Sekoittelen ihan kaikkea tarra-kittejä, mixed mediaa, leimailua, paperiaskartelua leikkaa/ liimaa, runsasta, ihan kaikkea 🙂 more is more. Tykkään kuitenkin pitää kalenterini ”perusasiat” lähes samankaltaisina aina, etten hukkuisi koristeluihini. Tarkoitus on kuitenkin että kalenteri auttaa minua myös muistamaan arjen tärkeät asiat. Tänään/today, to-do, koulu/school, sää/weather, currently-seuranta, drink me löytyvät kaikki sivuiltani päöivittäin. joskus ne ovat tarroja, joskus kirjoittelen ne itse ja tällähetkellä yhä useammin erilaisin leimoin leimattuna (siksi englanninkielikin yleistynyt) Mutta sieltä ne aina löytyvät selvyyden saamiseksi ”kaaokseen” aina samoilta paikoilta.

Vihkoistani löytyy myös aina viikottain memory keeping, päiväkirjamainen osio. Tulostan kuvia mobiilitulostimella ja tuon muistojen scräppäämistä mukaan kalenteriin. Homma on tietysti myös lähtenyt vähän rönsyilemään ja minulla on tn:n välissä myös omat vihkot koirilleni ja unelma/inspiraatio/idea leikekirjamainen vihko sekä art journal vihko.

Pidän kalenterituunauksesta niin paljon juuri siksi että vaikka minulla ei ole ehkä aikaa tehdä skräppäilyjä yhtä paljon kuin ennen niin kalenterini kanssa saan toteuttaa itseäni vähän joka päivä. Vanhoille askarteluvarastoilleni on löytynyt käyttöä kun kuviopaperit, stanssit jne toimivat hienosti kalenterissa ja pääsevät hyötykäyttöön.

Kalenterimanialaisille oikein hyvää kevättä ja alkavaa kesää!! Olen viihtynyt yhteisössä ja haaveena on päästä osallistumaan myös joskus miittiin ja tavata teitä kaikkia tuunaamisen merkeissä!! ❤

-Sari