Kategoria: DoubleTuesday

Kalenterimanian jäsenen kirjoitelma tiistaisin. Joskus jopa kaksi! Tuplatiistai!

Kesäkuun kuukausihaaste Heidin kanssa

No niin, aika siis minunkin uskaltaa tehdä tänne postaus. Alunperin mulla oli ajatuksena tehdä tämä postaus kesäkuun kuukausihaasteesta, sattuisi se olemaan millainen vaan. Ilokseni Ruut haastoi meidät tuunaamaan kalenterit värikkäiksi ja tässä minun panokseni.

Kalenterina mulla on Heidi Swappin personal-kokoinen planneri. Päätin tehdä viikkoaukeamasta kunnon väripläjäyksen. Ensin mietin, josko olisin koittanut tehdä vesimarmorointikuvioita, mutta totesin sen sotkevan myös seuraavan viikon, joten jätin tämän sikseen. Sen sijaan kaivoin väripaperilehtiön esiin ja aloin leikkelemään siitä paloja ja liimasin niitä sivuille eri muotoihin. Varsinainen sekametelisoppa! Sivut tietenkin käpristyivät Erikeeperin ja paperien vaikutuksesta, mutta laitoin ne hetkeksi painon alle, jotta lopputuunaus olisi helpompaa.

Jatkoin jakamalla päiviä mielestäni kuvioihin sopivilla ohuilla teipeillä. Yleensä mulla on tapana jokaisella viikkoaukeamalla laittaa ensin normileveää teippiä sivujen ulko- ja alareunoihin, mutta nyt laitoin samalla ohuella teipillä reunat, kun jaoin päivätkin. Tämän jälkeen lätkin päivämäärätarrat. Tähän tehtävään päätyi tällä kertaa Tokmannilta ostamani värikkäät paksummat numerotarrat. Samantapaisista tarrapaketeista nappasin myös muutaman lomatarran, koska odotettu kesäloma alkoi viimein, sekä ihanan joutsenen lapsenlapseni ristiäispäivälle. Vielä muutama kesäinen tarra vielä ja lopuksi tekstit, niin aukeama oli valmis.

Kun aukema pääsi paikalleen kalenteriin, lisäsin sivujen väliin kutsukortin 9.6. pidettäviin ristiäisiin. Siellä kaunis kortti pysyy tallessa.

-Heidi

 

 

Aleksin reissupäiväkirja

Heipä hei! Tässä kirjoittaa Aleksi, kaksikymppinen kalenterimaanikko, joka asustelee tämän kuun Euroopan toisella laidalla, Sloveniassa.

Toukokuusta oli mennyt noin puolitoista viikkoa, kun törmäsin Facebookissa hakukuulutukseen vapaaehtoisista Ljubljana Pridea tekemään. Tiesin heti, että halusin lähteä, koska kesäkuu ulkomailla, Sloveniassa, olisi varmasti upea kokemus ja en ole vuosiin viihtynyt kunnolla Suomessa. Hakemuksen lähettämisestä seuraavana päivänä sain jo kuulla, että lähden 1.6. Slovenian suloiseen pääkaupunkiin, Ljubljanaan, tekemään sitä, mitä rakastan elämässäni eniten: aktivismia, maailmanparannusta.

Ensin iski kriisi. Olin tehnyt bullet journalini jo heinäkuun loppuun sen mukaan, miten kesäkuuni piti alkujaan mennä. Sitten aloin pohtia lisää. Tietenkin tarvitsisin tällaiselle reissulle kokonaan oman vihon, en voi tunkea tätä reissua bullet journaliin, jossa on monta muutakin asiaa. Ja siitä se lähti.

Oikea vihko löytyi kaapista, Suomalaisesta ostettu viivallinen vihko, jossa kierteet. Halusin jakaa vihkon osiin, koska tietenkin sinne pitäisi tulla info-osio, mitä ennen matkaa pitää tehdä, pakkauslista ja muu vastaava, lisäksi myös kalenteri, tilaa muistiinpanoille ja muisto-osio. Olin ostanut tämän vihkon yhteydessä välilehtiä Suomalaisesta, joten ne sopivat tarkoitukseen täydellisesti.

Vihkoni on käynyt monta muodonmuutosta välissä, enkä ole niitä kuvannut. Sen sijaan olen tehnyt pari liveä Kalenterimanian Facebook-ryhmään kyseisestä vihkosta, jotka voi löytää esimerkiksi hakusanalla travel journal tai matka-/reissupäiväkirja.

Ensimmäinen osio on perustiedot. Mitä pakkaan mukaan? Mitä täytyy tehdä ennen reissuun lähtöä? Mitä pitää muistaa viimeiseksi ennen kotoa lähtöä? Minkälaista musiikkia voin fiilistellä niin vielä kotona ollessa kuin reissussakin? Missä minun täytyy ehdottomasti käydä shoppailemassa? Entä tärkeät puhelinnumerot niin Sloveniassa kuin Suomeen? Kaikki on ylhäällä tässä osiossa.

Seuraavaksi on kalenteriosio. Tässä osiossa on niin kuukausinäkymä kuin päivälogikin. Kuukausinäkymä on minulle tärkeä kokonaisuuden hahmottamiseksi, varsinkin, kun käytän tässä vihkossa päivälokia. Siihen oli yksinkertainen syy. Varsinkin Ljubljana Priden ollessa käynnissä aikatauluni on aika täynnä; on töitä, vapaaehtoisia tapahtumia, pitää myös aikatauluttaa niin oma syöminen kuin nukkuminenkin, ettei vahingossa jää välistä.

Päivälokia varten muistin onnekseni saaneeni sampleissa aikatauluteippiä, jossa näkyy kaikki tunnit vuorokauden aikana. Niillä on helppo saada aikataulut hyvin ja tarkalleen ilman enempiä sähläyksiä. Itselleni eniten ärsytystä tuottaa viivat, mutta sekään ei ole tappavaa, ne on helppo ignorata.

Toiseksi viimeinen osio on muistiinpanot. Välilehteen olen paperiklipsulla kiinnittänyt tärkeitä papereita, kuten sopimukset ja muut, jotta ne pysyvät tallessa ja mukana, jos jostain syystä tarvitsen niitä. Fiksuna myös tajusin, että minun on hyvin hankala kuunnella mitään rauhallisesti, jos minulla ei ole mitään tekemistä. Niinpä päätin leikata ja liimata muun muassa japanilaisia ristikoita ja värityskuvia sivuille.

Ja viimeinen osio on itselleni tärkein ja merkityksellisin: muisto-osio. Sinne olen kerännyt muistoja ennen lähtöä, jotta muistan miksi minun pitää palata takaisin Suomeen. On viestejä ystäviltä, on kuvia heistä sekä kissoistani ja niin edelleen.

Itse reissusta olen lisännyt tähän mennessä vasta yhden kuitin, koska pieni laiskuus, ja lisäksi kirjoitan blogia reissusta, joten en halua kirjoittaa samoja asioita kahteen kertaan. On kuitenkin tarkoitus Suomeen palattuani kehittää kaikki kuvat, joita olen täällä ottanut ja liimata ne tuonne väleihin, sekä reissun lopussa kerätä muun muassa terveisiä kaikilta niiltä ihmisiltä, joihin olen täällä tutustunut. Olen myös laittanut matkaliput, kuitit ja muut visusti säilöön, jotta voin ne kiinnittää viimeistään Suomessa tämän ihanuuden väliin.

Tämän muotoinen reissupäiväkirja tuskin toimii yhtä hyvin lyhyemmillä reissuilla, jollei kyseessä ole traveler’s notebookissa oleva vihko. Pidemmällä, nimenomaan kuukauden tai jopa kahden kuukauden reissulla tällainen toimii paremmin (ainakin minulla), koska kuukaudessa oikeasti tarvitsee kalenteria, on myös muistiin pistettäviä asioita ja muistot tarvitsevat paljon tilaa (sitten lopulta). Kuukausi ulkomailla oikeasti, ainakin näin nuorena, muuttaa elämän suuntaa sen verran, että haluan pitää muistot aina mukanani. Vaikka voin sanoa, etten ole elämäni aikana heittänyt yhtään vanhaa kalenteria pois, ne on kuitenkin helpompi heittää pois kuin tällainen, joka sisältää hyvin tärkeän kuukauden elämästäni, eikä mitään muita niin sanottuja turhuuksia (vaikka eihän mikään ole turhaa, kaikki on säilyttämisen arvoista, mutta pyrin pitämään omat tavarani mahdollisimman vähissä!).

Siinähän se, matkapäiväkirjani, travel journalini, miten haluaakaan kutsua, koko komeudessaan! Terveisiä täältä Ljubljanan lämmöstä, joka on keikkunut kahdenkymmenenviiden ja kolmenkymmenenviiden asteen välillä koko kesäkuun!