Kategoria: DoubleTuesday

Kalenterimanian jäsenen kirjoitelma tiistaisin. Joskus jopa kaksi! Tuplatiistai!

Taas kärryillä elämästäni

Siisti koulupöytä houkuttelee. Otan tuolin alleni ja kaivan lukollisesta laatikosta pienen päiväkirjani: ”Rakas kukkis! En ole kirjotanut sinulle pitkään aikaan.” Uppouduin kertomaan tapahtumista läheisimmälle ystävälleni, päiväkirjalle. Aika pysähtyi. Ja sitten se vieri, ja kieri, läpi murrosiän vuoristoradat ja heitti huolella kaikki kiepit opiskelijan ihmissuhdeviidakossa. Lopulta minä putosin kelkasta asemalle vuonna 2013. Isoja asioita tapahtui elämässäni yhtenä vyörynä. Vaikka suurin osa niistä olikin positiivisia, olivat ne jälkeenpäin ajatellen kuitenkin minulle liian suuria asioita samalla kertaa. Elämä jatkui vuosi toisensa jälkeen, mutta minä olin jäänyt kyydistä. Aloin kaivata ystävääni, päiväkirjaa, jonne vuodattaa tuntemuksia ja tapahtumia. Harvoin olin jaksanut kaivaa sen esille harmitellakseni, ettei se ollut ollenkaan ajan tasalla. Toisin sanoen päiväkirjan täyttäminen oli jäänyt, koska oli vaikea hypätä elämän ehkä isompien asioiden yli niin kylmästi.

Syksyllä 2017 ajoin autolla ja kuulin pätkän radiolähetyksessä bullet journalista.”Se on kuin kalenteri, päiväkirja, muistilaput – yksissä kansissa.” Päiväkirja! Ja kalenteri! Ja itse tekeminen! Ne kolahtivat minuun. Laitoin kotona Googlen laulamaan – siitä tulikin seireenin laulua, jonka pauloissa olen ehkä lopun elämääni! Olin löytänyt itelleni uuden elämän bujoilun avulla. Google oli tuonut minut myös Kalenterimanian ovelle. Kurkistelin ensin ikkunoista, mutten uskaltautunut painamaan ovikelloa. Istuin terassille bujoilemaan.

Pikkuhiljaa aloin kiinnostua muustakin kuin värikynillä piirtelystä. Löysin tieni Teippitarhaan, josta mukaani tarttui washiteippejä ja sivellintusseja. Samaan aikaan aloin kiinnostua harrastukseen liittyvästä tuunailemisesta ja etsin Facebookista vihkotuunareita, tuloksetta. Sitten tajusin katsoa selkäni taakse. Siinä oli ovi, jossa luki: ”Kalenterimania, kalenterituunauksesta kiinnostuneet. Huom. Tervetuloa myös bujoilijat!” Aa! Siis minä! Nousin reippain mielin kainalossani bujo ja kymmenkunta sivellintussia ja soitin ovikelloa!

– ”Tervetuloa!! <3 <3 Heidi Swapp, EC, HP mini tai personal, miitti, kittejä, katteja, yksisarviset ja laiskiainen..”

– ”Joo, laiskiainen, moi vaan kaikki! -ööh, en kyllä ymmärrä mitä kieltä täällä puhutaan..”

Vaikka aluksi puuttui yhteinen kieli, tunsin tulleeni kotiin. Täällä oli niitä, jotka kirjoittivat kirjeitä ja halusivat niillä ilahduttaa toisia, juuri niin kuin minäkin! Täällä oli niitä, jotka myös bujoilivat ja kirjoittivat päiväkirjaa, ja mikä parasta paljon paljon askartelemisesta, kädentaidoista ja taiteesta kiinnostuneita, suurisydämisiä ihmisiä!

”Voi että ootte kaikki ihania!!<3 Olen kiitollinen, että tulitte elämääni!”

Nyt elämääni ja bujoiluuni kuuluu niin kitit ja katit kuin livet ja lovetkin. Pikkuhiljaa olen päässyt perille myös maniaperheen yhteisestä kielestä ja tuunailuni meinaa lähteä vähän manian puolelle.

Avaan uuden ystäväni, bujon, otan puhtaan sivun ja annan tunteideni ohjata: ”Rakas päiväkirja, en oo kirjottanu taas pitkään aikaan mutta: Oon taas kärryillä elämästäni ja se on laiffii! <3”

Rakkaudella Sarkku

Lempituotteeni bujoilussa

Tämän haasteen tarkoitus on esitellä viisi tärkeintä tuotetta kalenterituunauksessa. Mitkä ovat ne tärkeimmät jutut? Millä tuunaat kalenterisi/bujosi itsesi näköiseksi? Jaan omat suosikkini teille.

Bujoni ei varmaankaan sen suurempia esittelyjä kaipaa (vaikka sitä mieluusti hehkuttaisinkin). Kaunis ihana keltainen Leuchtturm1917, kotoisammin lettu.

Tuunaussälää säilytän Lorton & Hornin xs-kokoisessa travel walletissa. Se on kätevä nahkainen säilytyskotelo, johon voisi reissulle lähtiessä laittaa säilöön passin, matkaliput ja -rahat. Nyt siellä on tulostamiani kuvia, pitsinauhaa ja -paperia sekä tarroja ja washisampleja. Nappikuulokkeetkin pysyvät tallessa tässä monitoimiaarteessa. Kynät ja liima sekä klemmarit puolestaan majailevat Santoron metallisessa penaalissa.

Tuo pikkuinen metalliboksi on muuten karkkirasia, joka sisältää sokerittomia piparminttupastilleja. Löytö apteekin kassalta. Mutta pitemmittä puheitta, mennään varsinaiseen asiaan.

Mun TOP 5 listani on seuraavanlainen:

1. Pinterestistä tulostetut kuvat ja ajatelmat, joita käytän sivujen koristelussa. Joka aukeamalle liimaan jonkin kivan fiilikseen sopivan kuvan, jonka ympärille rakennan aukeaman teeman.

2. Zigin liimat. Kätevät ja riittoisat nestemäiset liimat, jotka toimivat kahdella tavalla: märkänä liimatessa pysyvyys on pitävä ja kun antaa liimapinnan kuivahtaa ennen kuvan sivulle lätkäisyä (väri muuttuu sinisestä kirkkaaksi) saa tarramaisen liimapinnan. Mulla on käytössäni sekä paksumpi puikko, että kynämallinen kapeakärkinen liima.

3. Kultaiset riikinkukkosakseni. Nämä ovat kätevät pikkusakset washien leikkaamiseen ja kulmien pyöristämiseen. Omistan monet sakset, mutta näitä säilytän muilta piilossa, koska nää on niin kivat ja saattaisivat mystisesti kadota, jos se kuuluisa ”joku” näitä lainaisi. Sen ”jonkun” jäljiltä katoaa monessa kodissa tavara jos toinenkin.

4. Kynät. Käytän Pigman Microneita ja Brusheja kirjoittamiseen ja koristeluun. Pigman kynät eivät ghostaa häiritsevästi letun ohuilla sivuilla ja näillä on kiva kirjoittaa. Puuväreillä väritän sääsymbolit.

5. Washit. Washit washit washit. Kauniit koristeteipit, joita käytän bujon sivujen lisäksi mm. korttiaskartelussa. Näitä ilman en ehkä pärjäisi. Washeja on jotenkin kummasti kertynyt aikamoinen määrä, mutta yksikään rulla ei ole jäänyt säilytyslaatikkoon tyhjänpanttina pyörimään. Kuvassa näkyvät tämänhetkiset lempparini. Keväisin käytän vakioteippieni (mustat teksti-, kamera- ja pilkkuwashi) lisäksi hempeitä värejä ja kukkasia.

Siinäpä ne tärkeimmät. Miltä sun lista näyttäisi? Kerro vaikka kommenteissa.

Bujoiluterkuin,

Pirre