Kategoria: DoubleTuesday

Kalenterimanian jäsenen kirjoitelma tiistaisin. Joskus jopa kaksi! Tuplatiistai!

Miten kaaokseen saatiin joku tolkku?

Minähän olen ollut juuri se, joka kirjoitti muistiinpanot ja tapaamiset johonkin kirjekuoren kulmaan ja hukkasi sen sitten heti seuraavassa käänteessä. Ihan tavalliseksi tuli ne puhelut, kun neuvolasta soitettiin ”sä et taida olla tulossa, kun ei vieläkään näy” ja vastaukseksi jouduin toteamaan ”Ai kato joo, tota, voitasko siirtää ens viikolle?”

Kolme lasta neuvoloineen ja muine tapaamisineen, maatila ja sen kautta tulevat lukemattomat kokoukset, palaverit, tapaamiset ja se aika vähä oma elämä mihin ehtii. Isännän kaikki menot. Ei tuo paletti pysynyt kasassa pelkkien post it -lappujen varassa.

Jo vuosi sitten eräs sukuun saatu naisihminen puhui mulle bullet journalista. Asiaa silloin hetken tutkin, mutta sehän jäi sitten kaiken säätämisen keskellä unohduksiin. Johonkin takaraivoon asia kuitenkin jäi kytemään, sillä viime syksyllä juttu pomppas uudestaan mieleen. Kyselin asiasta hieman enemmän ja tultiin siihen tulokseen, että perinteinen, muistikirjamainen bujo ei ole mun juttu. Tästä päädyttiin mietinnän jälkeen Traveler’s notebookiin. Kyllä, siinä se on! Selasin nettikauppoja ja löysin omannäköiseni kannet – tai kolmet, jos totta puhutaan. Kalenteri ja pakolliset muistettavat yhteen kokonaisuuteen ja parit kannet vihkoineen sitten erinäisille muille asioille, kuten lasten jutuille. Yhdessä TN:ssäni on vain harrastusjuttuja. Olin kovin tyytyväinen pari kuukautta.
Sitten tuli rinnalle Nuuna, kaunis ja oikein hehkuvan värinen Nuuna. En vieläkään bujoile, vaan Nuuna on saanut sisuksiinsa kaikki listat, suunnitelmat ja trackerit.

Ei vaan ollut kalenterirauha vieläkään balanssissa näidenkään jälkeen, ja jotain uupui vieäkin. Huomasin selaavani kauppojen sivuja edestakaisin, ja aina päätyväni MAMBI:n tuotteisiin. Ja sieltähän se yksi keskiviikkoilta sitten iski silmille; Happy Planner Super Mom! Siihen lisäksi vielä parit lisäinsertit ja aika iso kasa tarroja. Sain tuon Happy Plannerin kynsiini kaksi päivää sitten ja voin sanoa, että kalenterirauha on nyt saavutettu. Pikalistana toimii pikkuinen violetti Leuchtturm1917. Siihen tulee kaikki viikon tylsät hommat, jotka sitten iloisena vedän yli kun ne on tehty. Hyvin palkitsevaa sellainen, kun oikeasti näkee, että tälläkin viikolla on tullut jotain tehtyä, vaikka itsestä tuntuu, ettei mitään ole saanut aikaan.

Ottakaa kaaosta niskasta kiinni ja jos yksi kalenteri ei riitä, niin hommatkaa monta. Missään ei ole määritelty, paljonko saa olla kalentereita tai vihkoja, kunhan saat elämäsi järjestykseen.

Elämän keskeltä, Sini S

Matka Art Journalin maailmaan

Lupauduin sitten kirjoittamaan ja kertomaan uudesta innostuksestani kalenterien parissa. Olen huomannut, että vielä tämän ikäinen vanha koira voi oppia uutta. Olen hurahtanut nykyään Art Journalin pariin. Art Journalin voisi vaikka kääntää kuvapäiväkirja tai joku vastaava. Itse käytän sanasta suomennosta sekametelisoppa. Siltä ainakin minun harjoitteluni aiheeseen liittyen näyttävät.

Ai miten hurahdin tähän. Sen verran taustaa itsestäni, että olen nuorena (vähän nuorempana kuin nyt) maalannut, piirtänyt ja askarrellut paljon, mutta ne jäivät perheen, opiskelun ja työn jalkoihin. Unohdin asiat kokonaan. Nyt Kalenterimanian myötä nämä ovat muistuneet pikkuhiljaa mieleeni ja palautuneet elämääni. Kuitenkin viimeisin innostukseni oli, kun eräs ryhmämme jäsen (en tiedä haluaako hän että mainitsen nimen) teki taulun äidilleen joululahjaksi ja liimasi siihen lusikan kaikkien värien ym. keskelle. Yes, tuo on minun tyyliäni tai oikeastaan vielä enemmän sekametelisoppa on minua. Työssäni on kaiken pitänyt tapahtua ja olla just jemptilleen, mieluusti aina vähän paremmin. Nyt voisin irrottautua kaikesta siitä ja antaa luovuuden kukkia.

Aloitin ihan varovasti värittämällä vähän kalenterin sivuja vesiväreillä. Olin ostanut jokunen vuosi sitten ihanat vesivärit messuilta, ja nyt ne suorastaan kutsuivat minua kokeilemaan. Kokeilin niitä varovasti vähän yhdelle viikolle yhdessä Distress Inkin (joka on minulle tutumpi leimailusta) kanssa. Huomasin, että hei nämähän sopivat yhteen, ja voin läträtä näiden kanssa ihan miten tahansa. Seuraavaksi ajattelin kokeilla miten ne värit sopivat muiden värien, esim. tussien kanssa. Seuraava viikko oli alkamassa. No kokeillaan, eihän se ole kuin yksi viikko kalenterista, jos menee pilalle. Yllätyin, kun vesivärit, tussit, leimailu ja lumiefektipasta kävivätkin yhteen ja sivu ei mennytkään pilalle. Tästä se sitten pääsi irti. Oli pakko suunnistaa Sinelliin ja Hobby Pointiin.

Alkajaisiksi päädyin katselemaan videoita YouTubesta. Siellä on kaikenlaisia aivan ihania videoita. Miten tulimme ennen toimeen, kun meillä ei ollut nettiä ja YouTubea? Siis huomatkaa, en kuitenkaan puhu kivikaudesta tässä, kuten jotkut voisivat luulla. Puhun nuoruudestani. YouTubella oli ” valitettavasti” se vaikutus, että oli pakko lähteä ostoksille. Halusin värejä, paksumpaa paperia, erilaisia sabluunoita, ja pastaa sekä paljon muuta. Onneksi kuitenkin pankkikortissani on limiitti olemassa ja olen säätänyt sen aika pienelle. Löysin ostoksillani kaikkea ihanaa, jota oli pakko päästä kokeilemaan ja myönnän, että rahaakin vähän meni.

Kotona pääsin levittämään kaikki tavarat pöydälleni ja ihastelemaan ostoksiani. Uskallanko edes aloittaa tekemään ja sotkemaan näillä ihanilla asioilla ja vielä ihanimpiin vihkoihin. ( Huom! Sain hankittua Auran itselleni vihdoinkin.) Päätin aloittaa kokeilun ihan paksulle vesiväripaperille. Kunhan vain pääsisin kokeilemaan kaikkea ja tunnustelemaan millaisia värit ym. muut materiaalit ovat. Voin kertoa, että tästä ei ole enää paluuta. Olen aivan myyty tälle ihanuudelle ja sille, että saan tehdä juuri niin kuin tuntuu ja mitään ns. sääntöjä ei ole. Mikä ihana rentouttava tila, johon voi vaan uppoutua.

Voin suositella tätä kaikille iästä riippumatta. Itse jatkan vielä harjoittelua ja testailua eri materiaaleilla sekä seuraan YouTubessa eri Art Journalin tekijöitä. Ehkä vielä jossain vaiheessa saan taulun tehtyä lentokoneella (tämä on jo suunnitelmissa).

Ihanaa kevättä ja nauttikaa kaikesta ihanasta.

-Sari