Kategoria: 101

Keskiviikkoisin ilmestyvä vinkkipalsta 101.

DIY – Tupsu kalenteriin

Postauksessa vilahtava Piste-kalenteri saatu yhteistyönä Ajastolta.

Ihanat, pehmeät ja pörröiset tupsut roikkuvat mukana kalentereissa, laukuissa, avaimissa ja tietty pipoissa. Mikäli pidät pörröisistä tupsuista, tänään on onnenpäiväsi! Näytän miten tehdään tupsu helposti itse.

Tarvitset:
– tekoturkista (kierrätyksenä vaikka vanhasta takin huppureunasta)
– sakset
– neulan ja lankaa
– vanua tai muuta täytettä (vanhasta tyynystä, mytätty sanomalehtipallo, pariton sukka…)
– kiinnitykseen: narua, korunosia, papukaijalukko, avainlenkki, mitä ikinä keksit ja löydät
– kulho muotiksi ja merkkauskynä, mutta pärjäät ilmankin

Ensimmäisenä leikataan tarvittava pala tekoturkista, koko on oikea kun se miellyttää omaa silmää. Takapuolelle voi kulhon avulla piirtää ääriviivat ja leikata sen avulla. Kankaan voi myös taittaa kulmasta symmetrisesti 90 asteen kulmassa sisäänpäin kolmioksi ja leikata kulmaa pitkin.

Pala taitetaan puoliksi vastakkaiset kulmat päällekkäin ja pyöristetään kulmat, jolloin ympyrä on valmis. Seuraavaksi tarvitaan lankaa ja neula. Lanka kannattaa laittaa kaksinkertaisena, jotta se kestää vetämistä kiristäessä eikä katkea. Pujotetaan lanka neulan avulla ympyrän reunoja pitkin koko matkalta, mutta ei liian reunaan, ettei kangas repeä lankaa kiristäessä.

Vedetään kangas langalla suppuun, käännetään karva ulospäin ja täytetään vanulla (tai sillä parittomalla sukalla). Jatketaan langan kiristämistä ja samalla parsitaan kangasryppyjä tiiviimmin yhteen, kunnes aukon suu hukkuu karvan sekaan. Tehdään useampi päättelysolmu.

Millä sitten kiinnitetään tupsu kalenteriin? Itse löysin hävinneestä heijastimesta jääneen avainlenkin, jossa on papukaijalukko. Jemmasta löytyi myös korujen valmistukseen tarkoitettua puuvillalankaa, jota pujotin isosilmäiseen parsineulaan ja lävistin tupsun läpi. Pari löysää solmua, ennen kuin pujotin avainlenkin, ja taas pari solmua, jotka pitävät avainlenkin ja tupsun yhdessä. Lopputuloksen voi viimeistellä harjaamalla tupsun kauniiksi.

Tällainen tupsu taiottiin tällä kertaa. Samalla tekniikalla saat samistupsun laukkuun, ja parsimalla vaikka pipoon.

Kivaa kässäkeskiviikkoa! – Linksu

Oot niin ihana -vauvakirjan tuunailuvinkkejä

Helou helou helou! Täällä kirjoittelee Inka, aiheena vauvakirjan tuunaus. Vielä tarkemmin sanottuna Oot niin ihana -vauvakirjan tuunaus. Kuten jo aiemminkin olen postauksissani melko selväksi tehnyt, oli tämän täyttämään pääseminen yksi niistä asioista joita itse vauvan jälkeen eniten odotin raskausaikana! Odotuksesta olisi toki voinut kirjoittaa jo ennen syntymääkin, mutta koin itse parhaaksi odottaa ensin käärön syliin – etten ikäänkuin kiirehtisi asioiden edelle. Mutta tässäkin on tapoja niin monta kuin tekijöitäkin!

Ja niin on kaikki vauvakirjatkin aina juuri omanlaisiaan, täynnä täyttäjän näköisiä merkintöjä ja juuri täytettävien tietojen kohteen kallisarvoisia merkkipaaluja. Oot niin ihana -vauvakirjassa tekijänsä näköisyys vielä korostuu, kun valmiita kysymyksiä ei sivuilta löydy. Se on yksi lempi ominaisuuksistani tässä albumissa, mutta samalla se loi hieman tyhjän sivun kammoa ennen alkuun pääsemistä. Ajattelinkin jakaa nyt omat vinkkini jotka ovat toimineet täyttämisessä apuna.

  • Kirjoitin varsinkin alkuun kaiken ylös puhelimeen, ja tarkoitan todella KAIKEN. Tätä kirjoittaessani on bebe puolivuotias, ja voi pojat – en todellakaan enää edes nyt muistaisi että ketäs täällä ensimmäisinä vieraina kävikään tai koska meillä oli ensimmäinen täysien unien yö. Tai juuri mitään muutakaan ensimmäisiltä kuukausilta! Joten, kirjaa ylös kaikki minkä edes hieman epäilet haluavasi muistaa myöhemmikin.
  • Jos päästä suoraan kirjoittaminen tuntuu vaikealta, mikään ei estä kirjoittamasta itse sivuille ensin tueksi kysymyksiä tai pikkuotsikoita! Itse tein erilliselle paperille ensin hieman listaa, mitkä asiat haluan muistaa sisällyttää sivuille.
  • Jos haluat täyttää vauvakirjaa myös valokuvin, tilaa kuvia säännöllisesti. Itse ainakin on tullut napsittua lapsesta noin 7 miljoonaa kuvaa, ja vaikka niitä kuinka karsii ja valikoi joukosta parhaita, riittää niitä silti tilattavaksi asti runsaalla kädellä. Sen lisäksi että pitkän aikavälin kuvien tilaus maksaa kerralla enemmän, on ison satsin taltiointi aina työläämpää kuin hillitymmän kuvamäärän. Nimimerkillä pitäisi-viime-satsi-lajitella-vauvakirjaan-ja-valokuvakansioon….
  • Nauti täyttelyhetkestä! Aina ei toki ole mahdollista, mutta olen itse pyrkinyt rauhoittamaan vauvakirjan täyttelyt omiksi pikku hetkiksi, jolloin voin keskittyä vain fiilistelemään vauvatuunailua. Selata valokuvia, miettiä mitä laittaisi minnekin, liimata tarroja, kirjoittaa uusimpia opittuja taitoja ylös… ja vähän ehkä samalla itkeä että kenen luvalla tuo oma raato kasvaa niin silmissä!

Loppuun listaan vielä vinkkejä tarvikkeista joita vauvakirjan täyttämisessä voi hyödyntää, jos haluaa hieman (tai vähän enemmänkin) tuunata sivuja tekstien lisäksi!

  • Valokuvat. Eri kokoisina ja muotoisina, kuvista voi myös leikata esimerkiksi halutun ihmisen irti taustasta!
  • Tarrat, myös kirjain- ja numerotarrat vaikkapa otsikointiin ja päivämäärien korostamiseen.
  • Erilaiset kynät. Tussit, yliviivauskynät, puuvärit…
  • (Washi)teipit
  • Dymo
  • Vauvan painetut käden-/jalanjäljet
  • Vauvan/lapsen taideteokset
  • Eriliset muovitasku joiden sisällä saa lisättyä mukaan vaikka mitä aarteita
  • Postikortit
  • Post it -laput
  • Leikekuvat
  • Lehtileikkeet

Listaa voisi varmasti vieläkin jatkaa, ja aika näyttää mitä kaikkea oman vauvakirjani kansien sisältä löytyykään vuosien päästä. Toivottavasti tärkeimpänä roppakaupalla rakkauta ja muistoja, joiden pariin palata itse ja joskus vielä kirjan päätähden kanssa yhdessä!

-Inka