Idea pehmeästä klemmarista on muhinut tovin to do -listalla, itseasiassa muutamakin eri versio. Tällä kertaa aloitin tarrahuovasta toivoen, että se pysyy kasassa ilman kuumaliimaa (joka oli mystisesti kadonnut)… Tarrahuopa on mukavan ohutta, mutta jämäkkää. Kaveriksi keräsin huopakoristeita, heiluvia silmiä ja kirjailutarvikkeita.
Päätin hylätä heti kättelyssä kirjailutarvikkeet, kun sisäinen lapseni heräsi halutessaan toteuttaa dino-örkkiläisen. Leikkasin kukasta yhden sakaran ja halkaisin sen neljään osaan, koska se oli niin paksua huopaa. Näin sain terälehden osat tarrapinnan väliin esittämään selkäpiikkejä. Samaan syssyyn laitoin väliin klemmarin, johon levitin vähän Turbo Tacky glue -liimaa toivoen, että klemmari pysyy paikallaan käytössä.
Tacky gluella kiinnitin myös heiluvat silmät. Pitäähän hirviö-dino-örikki-möröllä nyt vähintään kolme silmää olla. Laitoin silmät vain toiselle puolelle. Ensin meinasin laittaa koko rivin täyteen selkä piikkejä ja niihin silmät, mutta työn touhussa suunnitelmani eivät koskaan tunnu pysyvän. Inspiraatio edellä.
Tämä söpö örkkiläinen valloitti meidän lasten sydämet, joten meillä on joku päivä lasten kanssa örkki-mörkö-klemmari -paja. Tästä linkistä löydät monta sivua DIY-klemmareita Kalenterimanian blogista.
Oletko huomannut kuinka tukevaa tekoa kartonkiset maito-, jogurtti- ja mehupurkit ovat? Ne on tehty pääasiassa yhdestä kartonkipalasta eli saumakohtia ei juurikaan ole ja liitoskohta on kiinnitetty niin tiiviisti, että minkäänlaista vuotamista ei toivottavasti tapahdu. Erilaisia elintarvikepakkauksia askarteluissa käytettäessä on tärkeää pestä ja kuivata pinnat mahdollisimman huolellisesti, etteivät ne ala haisemaan tai kasvamaan mitään ylimääräistä. Kesäkuun tuunattavana kierrätysmateriaalina inspiroiduinkin kartonkisesta maitopurkista. Tämän postauksen säilytyslaatikkoon tarvitsin yhden maitopurkin, pari sivua sanomalehteä, sakset, siveltimen, vesiliimaseoksen (Eri Keeper) ja alustan, jonka päällä liimailin.
Aluksi valmistelin säilytyslaatikkoon tarvitsemani materiaalit. Pesin ja kuivasin maitopurkin tarkasti ja liimasin kaatoaukon tiukasti kiinni. Leikkasin purkin yhden sivun kokonaan auki ja revin sanomalehdestä noin postimerkin kokoisia palasia. Valitsin sanomalehdestä sivut, joissa oli pelkästään tekstiä, koska halusin säilytyslaatikosta mahdollisimman neutraalin värisen ja kuviollisen.
Valmistelujen jälkeen aloitin liimaamaan sanomalehden palasia leikatun reunan ympäri. Yksi kerros riitti yllättävän hyvin peittämään purkin kuvat ja tekstit. Liimatessa purkin kuviot kuultavat vielä lävitse, mutta sanomalehden ja liiman täysin kuivuttua mitään ei enää näy. Seuraavaksi jatkoin palojen liimaamista purkin sivuihin, kiinnittäen niitä sivuttain, limittäin, lomittain sekalaisessa järjestyksessä. Pyrin liimaamaan palat mahdollisimman kiinni toisiinsa ja vielä siveltimellä levittämään liimakerroksen paperin päälle.
Kaikki purkin ulkopuolen sivut liimattuani halusin päällystää sanomalehden palasilla myös purkin sisuksen. Mahdollisimman huolellisesti liimailin paloja päällekäin, ettei purkin valkoista pintaa jäisi näkyviin. Kartonkipakkauksen päällystämiseen voi käyttää oikeastaan ihan mitä tahansa; sanoma- ja aikakauslehteä, askartelu- ja koristepapereita, servettejä, tapettia, kangasta… Vain mielikuvitus rajana.
Maitopurkista tehtyä säilytyslaatikkoa voi käyttää esimerkiksi kynien tai pöydällä olevien tuunaustarpeiden kuten tarrojen ja teippien säilyttämiseen. Tällainen säilytyslaatikko onkin helppo ja kevyt siirtää paikasta toiseen ja nostaa tarvittaessa kokonaan pois tieltä.
Olisi kiva lukea kartonkipakkausten tuunauskokemuksistasi ja keskustella aiheesta ryhmän puolella. Myös ideoita heinäkuun tuunattavasta materiaalista otan enemmän kuin mielelläni vastaan. Tuunaa tyhjästä on kerran kuukaudessa ilmestyvä blogipostaus, jossa kokeilen askarrella asioita arkisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista. Aiemmat kierrätysaskartelupostaukseni löydät täältä.
