Kategoria: 101

Keskiviikkoisin ilmestyvä vinkkipalsta 101.

Mixed mediaa Lauran kanssa – Salainen metsä

Heipä hei! Tällä kertaa mixed media työmme toteutetaan totutusta poiketen hieman pienemmässä mittakaavassa, sillä olen viime aikoina hieman kaivannut tällaista matalan kynnyksen tekemistä. Starttasinkin vihdoin pöydälläni odottaneen – ihanalta Emmiltä jenkkilän tuliaisena saadun – neliön mallisen muistikirjan.

Minulla on erillinen vetolaatikko erilaisille paperikoille ja irtopapereille, ja siellä on myös odottanut jo peräti kolme vai neljä vuotta pieni korurasiallinen paperisilppua, jonka saimme aikaiseksi, kun ystäväni kanssa tuhosimme Aura -muistikirjamme kiekkoihin. Päätin jo silloin, että haluan käyttää tämän rei’itysjämän johonkin art journal työhön tulevaisuudessa. No, aika pitkälle tulevaisuuteen saatiin hypätä, vaikka itse rasiaa olen kerran, jos toisenkin nostanut laatikosta, mutta aina sen sinne takaisin laittanut.

Lähdin aluksi liimaamaan näitä ihan sieniltä muistuttavia silppuja tavallisella askarteluliimalla, jonka siveltimellä levitin aina pienelle alueelle kerrallaan. Napsin yksitellen eri värisiä palasia ja asettelin niitä siististi sivun alareunaan. Kuten arvata saattaa, kärsivällisyyteni ei kestänyt tätä kuin puolen sivun verran, jonka jälkeen päätin luovuttaa ja sirottelin irtosienet sinne sun tänne, ja huomattavasti isomman määrän. Liimasin kaiken kiinni lopulta levittämällä Gel Mediumia koko sivulle, jolloin alareunankin silput varmasti pysyisivät matkassa mukana. Itse rasian sisältöön en kuitenkaan saanut tehtyä suurtakaan koloa, joten saan hyödyntää näitä joku toinen kerta uudestaan. Sentään tämä pikkuruinen laatikko ei vie kovinkaan suurta tilaa säilöttynä.

Koska levitin Gel Mediumia aika rankalla kädellä ja aloitin tämän tekemisen suhteellisen myöhään illalla, annoin sivun rauhassa kuivua vuorokauden verran. Jatkoin seuraavana iltana ja päätin lisätä hieman syksyisiä värejä sivulle musteilla. Kuvasta poiketen käytin vielä kolmatta vaaleanvihreää mustetta. Levitin värit musteenlevittimellä.

Syksyn värejä sivulla katsellessani, päähäni välähti yhtäkkiä kuva tarra-arkista, joka sopisi just eikä melkein sivulle. Onneksi olen juuri siivonnut ja järjestellyt Stickiin tarrani, joten kyseinen arkki löytyi todella vaivattomasti käyttöön. Muistelin toki aluksi, että arkki olisi ollut muovin sijaan mattapintaisempi, mutta tällä mentiin siitä huolimatta.

Koska olin sivellyt koko sivun kauttaaltaan Gel Mediumilla, kävi nopeasti selvästi, ettei tarran liimapinta tulisi pysymään millään sienisilppujen päällä. Päätinkin tämän takia liimata haluamani tarrat ensin paperille, josta ne sitten leikkasin saksilla irti. Pikkutarkkaa työskentelyä, jota samanaikaisesti vihaan ja rakastan.

Onneksi luottoliimarollerini – Tombown Maxi Power Tape – hoiti homman kotiin ja kuvat liimaantuivat mukavasti sivulle. Lopputuloksesta tuli myös mukavan ilmava. Olin jo valmistautunut kaivamaan kaksipuolisen, paksun teipin, jota usein käytetään kortti- ja kollaasitöissä. Hieman olisin ehkä kaivannut tarrojen alle tummempaa väriä syvyyttä tuomaan, ja samalla korostamaan niitä, koska tausta itsessään on sen verran levoton, mutta muuten lopputuloksesta tuli varsin kiva. Ja mikä tärkeintä, syksyinen!

Tämän myötä saatiin myös korkattua uusi art journalini, johon toivon mukaan tulee jatkossakin tehtyä hieman pienemmällä kynnyksellä arttia, kun sivun pinta-ala on ihan olematon verrattuna tämänhetkiseen B5-kokoiseen muistikirjaani.

Tällä kertaa päästiin tekemään suhteellisen yksinkertaisella välineistöllä, joten toivottavasti tämä inspiroi sinuakin kokeilemaan mixed median ihmeellistä maailmaa. Aina ei tarvita jos jonkinlaista mömmöä ja materiaalia, vaan yksinkertaisellakin saa luotua uutta. Seuraavassa Mixed mediaa Lauran kanssa -sarjassa nähdään, ja jos kiinnostaa jokin tietty tapa tai tekniikka, vinkkaa siitä ihmeessä ryhmän puolella ja katsotaan, miten saisin sen toteutettua. Ihanaa syyskuun jatkoa, Laura.

Kalenterikriisi 2025 ja kuinka koettaa taltuttaa se?

Hellou! Se olisi syksy, ja mikäs sen otollisempaa aikaa menettää rippeetkin kalenterirauhasta, jos sellainen läsnä koskaan olikaan. Tässä postauksessa puran tuntojani sen suhteen, mitä aiheuttaa ihana syksy ja runsaudenpula mitä ensi vuoden vaihtoehtoihin tulee. Saattaapa luvassa olla myös yksi tapa, jota voi yrittää omaa kalenterirauhaa metsästäessään.

Syksy täyttää niin kivijalat kuin verkkokaupat mitä upeimmilla vaihtoehdoilla. Mä olen niitä ihmisiä, jotka haluaisi testata vähän kaikkea, mutta taloudellista mahdollisuutta noin 20 kalenterin ostoon ei ole, joten jotain piti tälle kriisille tehdä. En enää löytänyt ryhmästä postausta, josta sain tähän inspiraation, mutta joku teistä manialaisista oli tehnyt vanhan kunnon plussat ja miinukset eri vaihtoehdoista. Lähdin kuitenkin plussien ja miinusten sijaan hahmottelemaan omaa listaustani siltä kannalta mitkä asiat ovat sellaisia, joita tarvitsen kalenterissa, mitkä taas niitä joita haluan, mutta joita ilman voin elää. Toki sitten myös yleisluontoisemmin plussat ja miinukset vaikkapa saatavuuden suhteen siihen kylkeen. Sen lisäksi että saisin tällä päätä selvemmäksi vaihtoehtojen ja ominaisuuksien viidakossa, tulisi päätös ostetusta kalenterista ainakin perustumaan tarpeelle. Yksi iso motivaattori tähän pohdintaan on se, että minua on alkanut osin ahdistaa ne valmiskalenterin osat joita en tarvitse, mutta en ole silti kokonaan valmis luopumaan valmiskalenterin helppoudesta ja siitä että se säästää aikaa arjessa.

Olen viime vuosina rakastunut Tomoe River paperiin, ja koska jossain vaiheessa sisäinen bujoilijani nosti taas päätään, olen hankkimassa testiin ensimmäisen Stalogyn muistikirjani. Tämä vähensi käytännössä heti tarvetta kalenterissa oleville muistiinpanosivuille. Lisäksi sain rajattua koon, sillä muistikirjan suhteen päädyin jo aikaisemmin B6 kokoiseen. Tämä siksi että haluan kyetä kantamaan kalenteri + muistikirja komboa mukana.

Yksi iso pohdittava asia oli toki myös saatavuus. Jenkeissä olisi jos jonkin moista ihanaa kalenteria, mutta en pidä ajatuksesta että jokin mitä odotan kuin kuuta nousevaa on mahdollisesti jumissa tullissa. Puhumattakaan siitä, ettei verkkokaupan hinta välttämättä kerro mitään tuotteen todellisesta hinnasta. Haluaisin aina tilaisuuden tullen myös tukea meidän aivan upeita kotimaisia pienyrittäjiä. Kriisini oli jo ratketa, kun uusia Hobonicheja alettiin paljastaa. Mä rakastan Paddingtonia ja jos se kyseinen weeks ei olisi Japan only ei mulla olisi kriisiä kalenterista ensinkään. Nyt sen sijaan painin sen kanssa tilaanko kaukaa vai koitanko löytää kotimaisilta yrityksiltä jotain kivaa.

Tällaisia pohdin minä, enkä vieläkään ole varsinaista ostopäätöstäni tehnyt. Loppuvuosi paljastaa mihin lopulta nyt sitten päädyn. Millaisia pohdintoja teillä on ollut tulevan kalenterivuoden suhteen? Joko olette löytäneet oman tulevan vuoden plannerinne?

– Janita R.