Kategoria: 101

Keskiviikkoisin ilmestyvä vinkkipalsta 101.

Esittelyssä – Minun Elämäni (toiveita, muistoja, unelmia)

Saimme Kirjapajalta arvostelukappaleen Johanna Muuraiskankaan Minun Elämäni-kirjasta. Kaikenlaiset tehtäväkirjat ovat olleet paljon esillä ryhmässä. Minun Elämäni on syväluotaava katsaus joka nimensä mukaan kattaa täyttäjän koko elämän. Sanoinkin jo ryhmän puolella live-esittelyssä, että tämä on erilainen verrattuna muihin tehtäväkirjoihin siinä, että esimerkiksi minä en täytä tätä itselleni, vaan tyttärelleni Mannalle. Toki tätä voi täyttää myös ihan vain itseään varten.

Kirja on jaettu kolmeen osioon: Minä olen, Elämänpolkuni sekä Toiveeni ja unelmani. Ensimmäinen osio on laajin ja se pitää sisällään kaiken lähtien siitä millaista elämäni on juuri nyt, kodin kautta kehonkuvaan asti. Itse pidin erityisesti ”minä olen hyvä”-osiosta ihan jo senkin takia, että se sopii yleiseen ajatusmaailmaani. Siihen siis, että keskitytään positiiviseen ja koitetaan jättää negistely vähemmälle. Tekee hyvää istahtaa alas ja joutua oikeasti miettimään, että mitkä ovat esimerkiksi parhaita luonteenpiirteitäni.

Uskon kuitenkin että Mannan kannalta mielenkiintoisin on Elämänpolku-osio, sillä se käsittelee lapsuuttani, nuoruuttani ja toki myös aikuisuutta. Itse ainakin olin lapsena kiinnostunut äitini lapsuudentarinoista. Toki näihin muutamiin riveihin ei hirveän pitkiä ja polveilevia tarinoita voi kirjoitella, mutta ehkäpä kirja toimii hyvänä pohjana kunnon keskusteluille. Myös tarinat koulumaailmasta kiinnostivat, ne olivat niin erilaisia kuin omat kokemukseni koulusta ja uskon, että ne kiinnostavat myös Mannaa. Koulumaailma kehittyy koko ajan ja on jo valovuosien päässä siitä, mitä se oli minun lapsuudessani.

Kaiken kaikkiaan koen kuitenkin että minulle itselleni tärkein osio on lopussa oleva Uskomusten voima (joka on osa viimeistä kokonaisuutta), sillä se pitää sisällään mm kysymyksen ”helppo elämä on aina..”. Rakastan tämän tyyppistä pohdintaa ja sitä, että kirja pakottaa istahtamaan alas. Unelmakarttoihin minulla on hieman ristiriitainen suhtautumistapa, mutta tässä kohtaa se tuntuu hauskalta idealta. Manna voi sitten vanhempana katsoa tästä kirjasta, että mistä äiti on kolmikymppisenä oikein haaveillut.

Kaiken kaikkiaan Muuraiskangas on tehnyt kauniin ja kivan kokonaisuuden. Tämä on kirja jonka antaisin mieluusti lahjaksi jokaiselle vanhemmalle.

-Mirppu

Päiväkirjan kirjoittaminen rutiiniksi

Onko siellä muita, joilta löytyy lipaston laatikoista useita kesken jääneitä päiväkirjoja? Täältä nimittäin löytyy niitä päiväkirjoja – ainakin parisenkymmentä! Ihailen ihmisiä, jotka saavat pidettyä kirjoittamisensa rutiinina. Ja nimenomaan pitkäaikaisesti! Jokaisen aloitetun päiväkirjan kohdalla olen visusti päättänyt, että aion kirjoittaa joka ilta, tai vähintään aina viikonloppuisin. Ennätykseni rutiinin ylläpidossa taitaa olla kaksi kuukautta..

Jälleen vuodenvaihteen kieppeillä kalenteriajatusten lisäksi mietin, pitäisikö kalenterin rinnalle aloittaa päiväkirjaa. En saanut oikein ideaa toteutuksesta, joka olisi tuntunut tarpeeksi inspiroivalta, joten ajatus jäi. KUNNES. Kunnes Chic Companylle rantautui myyntiin uusimmat Heidi Swappit, ja vooooi pojat miten meikäläinen rakastui! En ole vielä kertaakaan aiemmin lämmennyt personal-koolle kalentereissa, mutta nyt nöyrryin koon edessä, sillä glitterpinkit kannet olivat vain jotain aivan liian vastustamatonta. ❤

Kun pyörittelin uutta kaunokaista käsissäni ja lueskelin viikkoaukeamilla olevia quoteja, iski ahaa-elämys. Tottakai tästä tulisi nyt päiväkirja! Se tuntui hyvältä ajatukselta heti sen päähän juolahdettua.

– kannet ovat kauniit – check!

– kannet ovat kivan tuntuiset silitellä – check!

– välilehdet, värimaailma (PINKKIÄ) ja sisältö kokonaisuudessaan miellyttää silmää – check!

Kalenteri siis tuntuu sekä ulko- että sisäpuolelta luokseenkutsuvalta, minkä luulisi edistävän kirjoittamisen rutinoitumista. Ainakin alkuhuumassa kalenteri on saanut paljon silittelyä osakseen, enkä usko silittelyn kivuuden kovin dramaattisesti vähenevän.

Takaraivossa kalvaa silti pieni epäilys siitä, että mitä jos innostus kuitenkin pääsee jälleen lopahtamaan. Pahan päivän ja motivaatiokadon varalle päätinkin listata kirjoittamaan inspiroivia asioita, syitä kirjoittaa, ja vinkkejä kirjoittamisen pitämiseen mielekkäänä!

❤ Päiväkirjan kirjoittaminen on terapeuttista! Sinne voi vuodattaa paha oloa tai purkaa ärsytystä ilman, että se haittaa tai loukkaa ketään muuta – turvallista siis kaikille osapuolille.

❤ Kirjoittaessa asioita ylös saattaa saada mitä parhaimpia ahaa-elämyksiä. Vähän kuin antoisissa keskusteluissakin, voi kirjoittaessakin käydä niin, että vasta asiaa ulostuodessa saattaa tajuta jotain uutta. Joskus jopa itsestään ja omista arvoistaan tai tunteistaan. Itsetutkiskelun välineenä päiväkirja on siis mainio väline!

❤ Muistoihin palaaminen. Jos kirjoittaa ylös ihania tapahtuneita asioita, kauniita ajatuksia tapahtuista ja ihmisistä, on tuollaisiin kirjoituksiin ihanaa palata! Toisaalta myös vaikeiden asioiden käsittelyn lukeminen jälkikäteen saattaa antaa perspektiiviä ja opettaa omalla tavallaan.

❤ Älä kirjoita väkisin tietyllä tavalla. Tästä mun pitäisi itse ottaa koppi, sillä tapaan asettaa ehkä hieman liian korkealentoisia tavoitteita kirjoittamiselle. Jos kynään tarttuessa väsyttää ja päässä liikkuu lähinnä silmät, ei ole pakko vuodattaa juuri silloin paperille sielun syvimpiä tuntemuksia kaunokielellä. On ihan ok kirjoittaa vaikka vain, että oli kiva työpäivä, iltaruoaksi oli makaronilaatikkoa ja koira söi taas ärsyttävästi kengännauhoja. Tai että ”tyhmä päivä”.

❤ Visuaalisuus! Pyri tekemään kirjoittamisesta kivaa myös silmille. Personoi vanhan vihkon kannet, valitse lemppariväriset kalenterinkannet, lisää sivuille tarroja.. Ja ennenkaikkea – anna itsesi toteuttaa päiväkirjaasi juuri sinulle sopivalla tavalla! Päiväkirja on yksi henkilökohtaisimpia asioita, mitä keksin. Sen suhteen ei pitäisi olla paineita siitä miltä sen ”pitäisi” näyttää, vaan tehdä juuri itseään varten.

❤ Älä lannistu. Vaikka kirjoittamiseen tulisi pitkäkin tauko, älä lyö hanskoja tiskiin. Tauko voi olla juuri sitä – tauko. Ei loppu!

Itse aion tehdä tästä todella överin päiväkirjapläjäyksen. Varsinkin nyt, kun Swappille uutena ominaisuutena tässä kalenterissa on kuusi rengasta, esimerkiksi valmiita shakereita meinasin metsästää tämän väliin tuomaan iloa ja toivottavasti inspiraatiota! Koru on vielä hakusessa, en nimittäin osaa päättää tahtoisinko tähän palleron vai tekisikö kenties itse jonkin killuttimen..

♡, Inka

Pssst, Kalenterimanian YouTube-kanavalle on maanantaina tullut video, jolla näkyy kuinka Mirppu on ottanut käyttöön saman kalenterin!