Kategoria: 101

Keskiviikkoisin ilmestyvä vinkkipalsta 101.

Kalenteriharrastusta markettitavaralla

Kalenteriharrastuksen ei tarvitse olla kallista puuhaa, vaan ihan tavallisesta ruokakaupasta voi löytyä niin kalentereita, kyniä kuin muitakin kalenterin koristeluun käyviä oheistuotteita. Tämän postauksen kaikki tuotteet itse kalenterista lähtien on ostettu Citymarketista poislukien kynät ja teipit, jotka on ostettu Flying Tiger of Copenhagen -liikkeestä.

Kalenteri on Ajaston Diario Horizontal ja ostettu paikallisesta ruokakaupasta, tai hypermarketista tai tavaratalosta, millä nimellä itse kukin Citymarkettia haluaakaan kutsua. Toki Ajaston kalentereita myydään myös heidän omassa verkkokaupassaan samoin kuin esimerkiksi Suomalaisessa Kirjakaupassa. Mutta tällä kertaa keskityin hankkimaan tuotteet, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, yhdestä ja samasta paikasta.

Mbellishin tarrat ovat laadukkaita ja hieman paksumpia pahvitarroja. Jos sattuu liimaamaan tarran väärään paikkaan, ei huolta, sillä tarrat ovat helposti irrotettavissa ja siirrettävissä paikasta toiseen. Saman merkin valikoimasta löytyy muun muassa washiteippejä ja die cutseja. Kaikki Mbellishin tuotteet on jaettu eri värikategorioihin, joten niiden yhdisteleminen on helppoa ja vaivatonta.

Teipit on ostettu Flying Tiger of Copenhagenista ja ne ovat muovisia. Teippien liima on minulle mieluista, koska ne on helposti siirrettävissä, eikä kalenterin sivu repeä teippiä irrottaessa, kuten joissain tapauksissa saattaa käydä.

Koska olin koristelemassa ystävänpäivä-viikkoa kalenteristani, valitsin koristeluun yksivärisen, vaaleanpunaisen teipin ja sille kaveriksi sydänteipin. Laitoin sivun alareunaan ensin vaaleanpunaisen teipin ja sen päälle sydänteipin. Teippejä yhdistelemällä saa koristelusta paljon ilmeikkäämmän verrattu siihen, että käyttäisi ainoastaan yhtä teippiä.

Kuvan die cutsit ovat Rosie´s Studion ja ostamassani pussissa on 59 erilaista koristekuviota ja kutakin löytyy kaksi kappaletta. Kaikki die cutsit sointuvat värisävyiltään toisiinsa. Nämä ovat myöskin löytöjä Citymarketista.

Tältä kalenteriaukeama näyttää ennen tekstejä. Aukeaman koristelut ovat maltillisia vielä tässä vaiheessa, koska tarvitsen tilaa kirjoittaa ylös kaikki menot. Loppuviikosta voin koristella vielä lisää, mikäli tyhjää tilaa jää kaikkien muistiinpanojen jälkeen.

Piia

DIY-sulkumekanismi kalenteriin

Harmittelin itsekseni, kun en älynnyt tilata kalenteriini sulkunauhaa samalla kun tilasin itse kalenterin. Kaikilla oli kivoja sulkusysteemejä ja tuntui siltä, että tarvitsen sellaisen elämääni. Heti. Välittömästi. Mikäpä olisikaan nopeampaa kuin tehdä itse? Kuvia en ikävä kyllä ottanut tekovaiheista sillä tätä tehtiin keittiön lattialla klo 23 jälkeen tiistai-iltana. Minkäs tuolle ajalle ja paikalle voi kun inspiraatio iskee? Halusin tehdä sulkumekanismin, joka olisi minun näköiseni eikä toista samanlaista tulisi heti vastaan missään. Omannäköinen ja toimiva – siinä minun kaksi tavoitettani!

Yläkerran vaatehuoneessa oli ompelurasia, joka oli täynnä nappeja. Löysin sieltä vanhan farkkujen napin. Siinä oli jotain viehättävää ja vaikka se oli kahdessa erillisessä osassa, päätin, että siitä minä väännän sulkumekanismin. Vaikka väkisin. Sen jälkeen nappasin vanhasta Traveler’s Notebookista ylimääräisen mustan kuminauhan pois ja katsoin, että se suunnilleen riittää a5-kokoiseen kalenteriini. Näin minulla oli tarvittavat elementit kasassa.

”AJ toteuttaa” on meillä kotona jo vähän vitsi, sillä tosipaikan tullen projektit eivät aina kuitenkaan onnistu yksin. Tarvitsin farkun napille takaosan. Takaosan, joka olisi isompi kuin päällä oleva nappi. Tämä ihan siksi, ettei sulkukuminauha vedä nappia kumoon kun se on tarpeeksi kireällä. Mies sen keksi: kolikko sopisi farkun napin rouheaan olemukseen. Sain valita kolikon mieheni kokoelmista. Valitsin vanhan, kuluneen markan. Nyt oli löydetty se puuttuva palanen, joka vielä tarvittiin suunnitelman toteuttamiseen.

Otimme tarvikkeet käden ulottuville ja kävimme hommiin! Puulevyn päällä, noin 2 millimetrin poranterää käyttäen porasimme napin kannan mentävän reiän keskelle markkaa. Vasaralla napauttamalla saimme napin menemään rei’ästä läpi niin, että se tuli toiselta puolelta ulos. Napin vastakappale asetettiin kohdalleen ja papukaijapihdeille puristimme vielä kaikki kolme kappaletta kiinni toisiinsa niin tiukkaan kuin vain saimme.

Kuminauhan sidoin nappisysteemin kantaan, markan ja päällä olevan kappaleen väliin. Toiseenkin päähän kuminauhaa tuli solmu ja tähän olisin toivonut muuta ratkaisua. Tällä mallilla sulkumekanismiin tuli kaksi solmua ja niiden piilottaminen vaatii hieman asettelua joka kerta kun mekanismia laitan kiinni. Tällainen pieni kauneusvirhe ei monestikaan satu muiden, kuin tekijän silmään. Kauneusvirheestä huolimatta pidän kovasti lopputuloksesta eikä heti tule samanlaista vastaan missään.

Tarpeesta syntyi idea ja ideasta tällä kertaa jopa valmis lopputulos! Se ei aina ole niinkään sanottu kaikkien projektieni kohdalla, mutta tällä kertaa päästiin tavoitteeseen. Toivon, että postaus oli selkeä ja että vinkistäni on teille inspiraatiota!

-AJ