Tämä on tarina muistikirjasta ja miten siitä tuli sivut kalenteriin. Kuten kaikki parhaimmat sadut alkaa tämäkin tutuilla sanoilla… Olipa kerran kaunis pistesivuinen muistikirja, jonka sivut oli liimattu niin huonosti kiinni kansiin, että kun sen sivuja käänsi, irtosivat ne ihan itsestään.
Muistikirjan omistaja päätti repiä kaikki sivut irti kansista ja hyödyntää ne uudessa kalenterissaan, jossa ei vielä ollut muuta kuin välilehdet. Tuumasta toimeen ja oikein varovasti sivu kerrallaan hän irrotti ne kansista ja laittoi sivuun odottamaan jatkokäsittelyä.
Viimein kaikki sivut oli irrotettu ja päästiin asioissa eteenpäin. Hieman sivujen reuna kärsi irrottamisesta ja jäi epätasaiseksi. Tämä harmitti ensin muistikirjan omistajaa, mutta hetken asiaa mietittyään, päätti hän rei’ittää juuri epätaisaisen reunan, jolloin se häiritsisi mahdollisimman vähän käytössä.
Aina ei kaikki mene kuin Strömsössä, jonka omistajakin sai huomata. Muistikirjan sivujen rei’ittäminen osoittautui yllättävän haastavaksi. Ylläolevan kuvan rei’ittäjä liittyy oleellisesti asiaan. Ensimmäisen sivun reiät olivat nimittäin tuplasti haluttuja suurempia. Seuraavan sivun hän rei’itti perusrei’ittäjällä ja innoissaan teki muutamat ylimääräiset reiätkin, kun ei ollut riittävän huolellinen papereita rei’ittäessään.
Sivujen rei’ittämisen hankaluudesta suivaantuneena omistaja päätti vielä kerran vaihtaa rei’ittäjää. Tällä kertaa hän valitsi yksireikäisen lävistäjän. Vaikeuksien kautta voittoon, omistaja totesi tuskanhien karpaloidessa otsallaan.
Viimein kaikki oli hyvin ja sivut rei’itetty valmiiksi. Nyt omistajalla oli uusi, hieno kalenteri ja kauniit pistesivut siihen. Sen pituinen se satu.
Ihanat, koristeelliset teipit ovat usein ensimmäisiä hurahduksen kohteita Kalenterimanian tiellä. Teippien saatavuus on nykyään erinomainen, sillä erilaisiin värikkäisiin ja kauniisiin teippeihin saattaa törmätä ihan ruokaostoksillakin – varsinkin jos on kalenterimaanikko, joka käy aina tsekkaamassa paperitavaraosaston myös sapuskaa ostaessa. Ryhmässä puhutaan säännöllisesti washista samplevaihtojen yhteydessä ja teippiostoksia esitellessä, mutta itse asiassa varsinaista washia on koristeteipeistä vain osa.
Washi itsessään tarkoittaa nimenä ”japanilaista paperia”, ja termillä tarkoitetaan läpikuultavaa, alkuperäisesti ja vieläkin useimmiten käsityönä valmistettua, riisistä tai esimerkiksi gampi-puun kuoresta valmistettua paperityyppiä. Japaninpaperi on hyvin kestävää laadultaan, ja washiteippi on helposti irrotettavaa ja näin myös siirreltävää teippiä, joka repeää helposti käsin. Yleisimmät oikeaa, riisipaperista valmistettua washiteippiä ovat merkit kuten masté sekä mt (masking tape).
Washiteipeistä ehdottomasti laadukkaimmat ja ominaisuuksiltaan – kuten liimapinnaltaan ja siirreltävyydeltään – parhaimmat teipit tulevat omasta mielestäni ehdottomasti Japanista. Washia on saatavilla myös monen merkin takaa ”askartelulaatuisena”, eli monen tarpeet täysin täyttävänä, mutta aavistuksen heikkolaatuisempana kuin japanilaisia kaimojaan.
Riisipaperiin tehtyjen teippien lisäksi koristeteippejä on saatavilla myös toisenlaiseen paperiin valmistettuna. Näitä teippejä kutsutaan yleisesti nimellä ’paperiteippi’, ja ne ovat selkeästi washia paksumpia. Paperiteipit ovat myös selkeästi paperimaisempaa, jäykempää ja washin ollessa läpikuultavaa, ovat paperiteipit peittäviä. Nämäkin teipit saa kuitenkin käsin katkaistua helposti. Useiden paperiteippien pinta on hieman kiiltävä ja suht sileä, ja niille saattaa olla poikkeuksellisen helppo kirjoittaa tussilla. Merkeistä esimerkiksi Heyda kantaa valikoimassaan useita paperiteippejä.
Glitterteippi on nimensä mukaisesti kauniin kimaltavaa, glitteröityä koristeteippiä. Nämä teipit tehdään joko paperi- tai muovipohjaan, mutta yleisimmät marketit ja myymälät tarjoavat nykyään lähinnä paperipohjaisia. Paperipohjainen glitterteippi repeää myös helposti käsin, mutta rouhean pinnan päälle voi olla vaikea liimata muun muassa tarroja tai muita teippejä.
Folioidut teipit ovat joko paperi- tai muovipohjaan tehtyjä, metallisen kiiltävän pinnan omaavia koristeteippejä. Jotkut folioteipit ovat vain osittain folioituja. Folioiduista teipeistä puhutaan myös usein ’foiliteippeinä’ tai ’foilattuina teippeinä’. Folioefekti on saatu siirtämällä metalli- tai värikalvoa lämmön ja puristuksen yhdistelmätekniikalla painotuotteen pintaan. Folioituja teippejä on saatavilla myös hologrammisella folioinnilla.
Muoviteipit ovat täysin muovista valmistettuja koristeteippejä, jotka vaativat sakset tai jonkinlaisen muun, suositellusti viidakkoveistä pienemmän, terävän objektin leikkaamiseen. Muoviteipit eivät myöskään irtoa esimerkiksi paperisilta pinnoilta washiteipin lailla enää, vaan ne jämähtävät heti paikoilleen. Muovin etuna on ehdottomasti kirkkaiden ja puhtaiden värien mahdollisuus, ja muun muassa hologrammiefekti tulee kauniisti muovipinnalta esiin. Tällaiset teipit ovat erittäin edullisia valmistaa, ja niitä löytyykin markkinoilta laajasti myös todella halvalla. Esimerkiksi Flying Tigerin valikoimista löytyy useita sieviä muoviteippejä lompakkoystävälliseen hintaan.
Pitsikuvioiduiksi teipeiksi voidaan kutsua muotoon leikattuja, eri materiaaleista valmistettuja kuvioteippejä. Näitä teippejä löytyy markkinoilta niin washi-, paperi-, kuin muovipohjaisinakin, kuten myös esimerkiksi kankaasta valmistettuna. Tällaisissa teipeissä toistuu jonkinlainen valmis kuviointi, ja ne ovat pitsimäiseen tapaan ”reiällisiä”, eivätkä yhtälailla tavallisen teipin muotoisia, kuten muut koristeteipeistä.
Toivottavasti tästä pienestä teippi-infosta löytyi jotain uutta! Mukavaa keskiviikkoa kaikille. Älkää muumioiko itseänne teipillä.
