Tällä kertaa maniastaan kertoo 34-vuotias Kaisa.
Minun maniani on alkanut varmaan ihan samalla tavalla kuin monen muunkin, nimittäin ihan tietämättä. Minulla on ollut kalenteri käytössä lukiosta saakka ja aina olen kalenteriani koristellut. Kalenterin käyttö jäi pois melkein 7 vuotta sitten kun jäin äitiyslomalle. Jotenkin olen aina mieltänyt kalenterin käytön opiskeluun ja työhön. Aina uusien kalentereiden ilmestyessä kauppoihin selailen niitä ja hipelöin. Olin jopa päättänyt, että minkä kalenterin ostan kun taas palaan työelämään.
Sitten viime syksynä törmäsin kalenterituunaukseen. Selasin Pinterestiä ja liityin Facebook-ryhmiin. Voi että minua kutkutti taas saada kalenteri ja alkaa askartelemaan! Sitten tajusin, että kotiäidillä on ihmeen paljon menoja ja muistettavia asioita; on eskarit, muskarit, liikkarit ja mitähän vielä. Keittiön pöytä on usein täynnä muistilappuja. Lisäksi olen kirjoittanut vihkoon muistokirjaa meidän perheen elämästä ja touhuista.
Päätin, että kyllä kotiäitikin on kalenterinsa ansainnut! Hommasin ihanat kalenterin kannet Aliexpressistä ja sivut tein itse. Kalenterin koko on A5. Aukeaman toisella sivulla on kalenterisivu, jolle merkkaan kaikki menot ja muistettavat asiat. Tätä sivua täytän ja koristelen sitä mukaa kun muistettavia asioita ilmenee. Aukeaman toinen sivu on varattu muistoille ja sitä täytetään jälkikäteen, noin kerran viikossa. Kalenteripohja on itse tietokoneella tehty, päivämäärät on washiteippiä, kuukausi ja viikko on leimattu ja liputus- ym. päivät on tarrapaperille tulostettuja. Kalenterilla on oma paikkansa heti minun huoneen oven vieressä ja se on aina auki kuluvalta viikolta. Kalenteritarvikkeille raivasin oman tilan lipastosta.
Minulla on aina myös muistivihko käytössä. Olenkin alkanut haaveilla Traveller’s notebook-tyyppisestä ratkaisusta, mutta katsotaan mihin maniani minua vie.
Kaisa