Tällaiselle matkustamista, uusiin kulttuureihin uppoamista ja kielten tutkimisesta pitävälle, on useamman vuoden matkustustauko ollut hyvinkin mielenkiintoista. En ole koskaan oikein tuntenut mitään sen suurempaa yhteyttä Suomeen, vaikka olen täällä käytännössä koko ikäni asunutkin. Karanteenikausi, lisääntynyt oma aika ja itsetutkiskelu ovat kuitenkin tuoneet minua hieman lähemmäs Suomea ja omaa kulttuuriani.

Minut on opetettu pienestä pitäen todella nuukailevaan elämäntapaan, eikä mitään ole koskaan saanut heittää pois. Perheemme on ollut hyvin vähävarainen, sukat on uusiokäytetty parsimisen jälkeen ja rikkinäisistä t-paidoista tehtiin automaattisesti rättejä. Kaiken pystyi jotenkin korjaamaan, uusiokäyttämään tai hyödyntämään uudelleen. Siispä tässä postauksessa pääsin itse hyödyntämään vähän samanlaista tyyliä, lehtileikkeitä käyttäen.

Suomen luonto on juuri puhkeamassa kevääseen, ja sitä suuremmalla syyllä halusin saada vihreyttä sivuillekin. Mainoslehtien sivuilta, kahvipaketin kyljestä ja laatikoiden syvyyksistä löytyi hyvin paljon luonnonläheisiä kuvia, ja Nuppu Printin harakkatarrat kruunasivat kokonaisuuden. Aukeama on varsin simppeli, mutta niin on vähän kaikki muukin Suomessa, resepteistä ja pienistä iloista alkaen.

Ehkä seuraavaksi itsetutkiskeluni saa minut pohtimaan karjalaista kulttuuria. Nyt jo edesmennyt isäni, kuten myös isoisäni, kumpikin tutkivat eläessään sukujaan todella pitkälle menneisyyteen, mikä on itselleni tietysti todella kiehtovaa. Suvustamme löytyy tietoja Muinais-Karjalasta asti, mistä ilmeisesti olemme lähtöisin, joten ehkä seuraava etappi itselleni on alkaa tutkimaan sitä kulttuuria. Ties vaikka löytäisin jotain itsellenikin siitä.

Muut kulttuuriaiheiset postaukset löydät tästä.

– Milja (ps. hyvää nimipäivää muillekin Miljoille)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *