Tervehdys täältä ruudun toiselta puolen! Ylläpidon vuoden 2021 ensimmäinen haastepostaussarja pyörähtää nyt käyntiin. Tässä olisi tarkoitus pohtia tulevaa kalenterivuotta 2021 ja mitä siltä odottaa, vai odottaako mitään!
Kun kirjoittelen tätä postausta, olemme juuri joutuneet toteamaan ettei tänä vuonna järjestetä suurmiittiä vallitsevan tilanteen vuoksi. Uskallan kuitenkin haaveilla edes vähän pienemmistä tuunailuhetkistä pienemmillä porukoilla. Itseasiassa toivoinkin sellaisia jo kirjoitellessani avoimen kirjeen tälle vuodelle. Kaipaan miiteistä eniten niiden tunnelmaa, iloista puheensorinaa ja esimerkiksi Fiilis Café Bistron ihanaa jäätelö- ja kahvivalikoimaa.
Kalenteri on luonnollisesti myös tänä vuonna minulle aiheellinen kapistus. Käytössäni on itse suunnittelemani mini-kokoinen Personal planner, joka kulkee mukanani aamusta iltaan. Siskoni Saija ompeli painostuksestani siihen valkoiset, nahkapaperiset kannet. Sen kaverina on samankokoinen mixbook -nimellä kulkeva setti, johon olen myös valinnut sisällön itse. Seuraan sen sivuilla esimerkiksi voimatasojeni nousua kuntosalilla sekä yritän muistaa kirjoittaa yhden lauseen verran joka päivä. Kalenterin puolelle tulee sitten merkittyä työvuorot, liikunnat, lääkärit ja niin edelleen, kuten tavallista. Tämän duon täydentää sitten soveltuvin osin satunnainen muistikirja, jos koen tarvetta taiteilla vielä vähän lisää.
Toivon tänä vuonna kehittyväni ostokriittisyydessä, ja itsehillinnässä. Tunnistan itsessäni kaikki maailman harakat, kun jotain kaunista, mahdollisesti vaaleanpunaista ja/tai ruusukultaista ilmestyy näkökenttääni. Personal planneria on kahlattu kohta jo viisi kuukautta, tarkoittaen, että koko kalenterin puoliväli häämöttää yllättävän nopeasti! Peruin myös kuukausiboksini tilauksen ja ironista kyllä, irtisanomisvaihtoehdoissa oli kohta: I already have more than I need. (Minulla on jo enemmän, kuin tarvitsen.) Tämä pitää täysin paikkansa. Tänä vuonna minun on kohdattava askarteluvarastoni silmästä silmään ja selvitettävä sen loputon suo.
Tästä päästään jokatapauksessa pienellä aasinsillalla siihen, että olen tykästynyt erilaisiin kitteihin tuunailussani. Haluaisin kuitenkin opetella enemmän runsautta ja rohkeampaa yhdistelyä valmiiden, harmoniaa huokuvien kittien sijaan. Näin pääsisin myös hyödyntämään 99,9% varmuudella lähes täyteen ahdettujen lipastojeni sisältöä. Tässä tammikuun puolivälissä en vielä mene ainakaan julkisesti mitään vannomaan, joten antaa loppuvuoden näyttää, mitä tuleman pitää!
Kirpsakkaa loppuviikkoa just sulle! Terkuin, Suvi