Olen harrastanut kalenterien ja muistikirjojen tuunausta jo pitkään, kahdeksisen vuotta. Sinä aikana koristelutyylini ja tapani hyödyntää kalenteria arjessa on kokenut lukuisia muutoksia. Tyylini on vuosien varrella seilannut edestakaisin söpön ja kauniin, runsaan ja minimalistisen, huokean ja kalliin sekä valmiin ja kotikutoisen välillä. Nyt olen luottanut parin vuoden ajan pystypäiväisiin valmiskalentereihin – tänä vuonna käytössäni on Wonderland222:n B6-kokoinen Weekly Core -kalenteri.

Vuoden 2025 kokoonpano. Kansia ”sistustan”vaihtelevasti vuodenkierron mukaan, ja kalenterin kanteen saattaa ilmestyä matkan varrella lisääkin tarroja.
Koristelussani on tällä hetkellä havaittavissa tiettyjä toistuvia teemoja ja elementtejä. Pyrin toisinaan myös pieniin irtiottoihin tavanomaisesta – esimerkiksi leimamusteiden, vesivärien tai askartelupaperien käyttöön – mutta palaan silti aina mielelläni tuttuun ja turvalliseen tyyliini. Ennen pitkää luultavasti jalansijaa saa enemmän jokin uusi juttu, mutta tällä haavaa kalenterini tunnistaa useimpina viikkoina seuraavista:
Murretut sävyt
Rakastan murrettuja, luonnonläheisiä sävyjä niin tuunailussa kuin pukeutumisessanikin. Kalenterini lisäksi voit siis kenties tunnistaa niistä minutkin. Poltettu oranssi, sinapinkeltainen, sammalenvihreä, ruskean sävyt, petrooli, viininpunainen, siniharmaa… Sivut täyttyvät luonnonläheisten värien koreilemattomalla kauneudella. Hempeitä pastellisävyjä kohtaat kalenterissani vain erityisinä söpöstelyviikkoina, jolloin pyrin käyttämään niitä tarroja ja teippejä, jotka värimaailmansa vuoksi muuten tuppaavat jäämään laatikon pohjalle käyttämättöminä.

Lämpöä talveen. Tämän aukeaman värimaailma on minulle erityisen rakas.
Pienet tyttöset
Kalenterissani seikkailee usein suloisia tyttöjä, jotka edustavat sitä pientä tyttöä, joka joskus olin. Hyrisen tyytyväisyydestä, kun pieni Miia löytää paikkansa aukeamalta ja kulkee mukana viikossani. Shoppailun näkökulmasta tyttöaiheiset tarrat ja PET-teipit ovat myös paheeni – katsastelen jatkuvasti nettikauppojen tarjontaa. Aikuiset, tyylikkäät ”tyttötarrat” ovat kauniita muiden kalentereissa, mutta eivät useinkaan puhuttele minua yhtä paljon.

Ujoja, surullisia vai vain aatoksissaan?
Turvalliset väriyhdistelmät
Pysyttelen usein yhdessä tai korkeintaan kahdessa harmonisesti yhteensopivassa värisävyssä. Toisinaan näen muiden kalentereissa rohkeita mutta loistavasti toimivia väriyhdistelmiä, ja ne saavat toivomaan hieman lisää rohkeutta itsellenikin uusiin väriyhdistelmiin heittäytymiseen. Oppimisprosessi on kuitenkin vielä kesken.

Sinisen ja ruskean rauhallinen kohtaaminen.
Washi-teipit
Useimmat kalenteriviikkoni rakentuvat siten, että aivan ensimmäisenä valitsen kaksi tai korkeintaan kolme koristeteippiä. Reunustan niillä viikkonäkymän ylä- ja alareunan. Vuodenajat määrittävät paljon teippivalintojani. Muu koristelu rakentuu sitten valitsemieni teippien värimaailman pohjalle. Vain hyvin harvoin alan suunnitella aukeamaa jostakin muusta elementistä tai ideasta käsin. Olisi joskus jännittävää kokeilla koristelua pelkillä tarroilla tai vaikkapa vesiväreillä, niin että teippien tai paperisuikaleiden turvallinen kehys puuttuisi kokonaan. Lopputulos saattaisi olla ilmavampi.

Tälläkin aukeamalla nähtävissä tyypilliset ylä- ja alawashit. Samalla tämä on esimerkki epätyypillisemmästä pastellivärien käytöstä – ystävänpäiväviikon kunniaksi, tietenkin.
Kalenteri lisämuistina
Dissosiaatiohäiriöstä kärsivänä hahmotan huonosti arkeani, ellen kirjaa asioita ylös. Paitsi että kirjaan kalenteriini tulevat tapahtumat, pidän siinä myös tiivistettyä päiväkirjaa sen osalta, mitä olen tehnyt. Usein kalenterissani on siis viikon päättyessä kohtalaisen paljon tekstiä. Näin pystyn myöhemmin tarkistamaan, miten viikko on mennyt, ja pystyn tarvittaessa kertomaan kuulumisistani muillekin, jos muistini ei toimi, kuten sen pitäisi. Käytän myös paljon ikoni- ja hahmotarroja kuvaamaan arkisia tekemisiäni ja tunteitani/mielialojani.
Kalenterini loppuun olen varannut sivuja vapaampaan visuaaliseen journalointiin – sitä tilaa käytän lähinnä juhlapäivinä, reissuilla tai muuten tärkeiltä tuntuvina päivinä. Jälkimmäistä olen kokeillut vasta nyt uusimmassa kalenterissani, mutta se on tuntunut antoisalta, joten tulen varmasti jatkamaan sitä.
Miia