Kuukausi: marraskuu 2023

Kalenterimatkani – Janita V.

Leuchtturm1917 Bullet journal -muistikirja saatu yhteistyössä Suomalaisen kirjakaupan kanssa

Hei ja oikein ihanaa torstai päivää kaikille. Tämän kertaisessa torstaihaaste-postaussarjassa pääsette lukemaan pohdintaa siitä, miten meidän ylläpidon plannerointityyli on vuosian aikana muuttunut.

Aivan ensimmäisistä kalentereistani ette valitettavasti saa kuvaa, koska en ole lainkaan varma ovatko ne enää tallessa varastossa. Muistan kuitenkin ensimmäisen kalenterini olleen Suosikin lukuvuosikalenteri, jonka kanssa yhteistä matkaa taittua peruskouluaikana muutama vuosi. Välillä käytössä oli myös Demi– ja Sooda -lukuvuosikalenteri. Muistan merkinneeni peruskouluaikoina kalenteriin lukujärjestykset, harrastukset ja syntymäpäivät. Muistikuvat kalenterin koristelusta ovat luokkakavereiden tekemät post-it laput, valokuvat ja lehtileikkeet. Koristelun pääpaino ei niinkään ollut viikkosivuissa vaan kalenterissa kokonaisuudessaan. Peruskoulun jälkeen olen käyttänyt paperista kalenteria enemmän ja vähemmän huonolla menestyksellä myös ammattikoulussa ollessani. Lopulta kalenterit jäivät vuosiksi, kunnes löysin puolisoni avulla Suomen kalenteriyhteisöt.

Kalenterimanian -Facebook ryhmän löysin maaliskuussa 2016, kun vaimoni innostui YouTube-videoiden kautta kalentereiden koristelusta. Tuohon aikaan ensimmäiseksi kalenterikseni valikoitui Vallilan -vuosikalenteri. Hatara muistikuva on, ettei kyseinen kalenteri kauaa ehtinyt palvella käytössäni, kun vaihdoin sen Personal Planneriin.

Vuosien aikana olen kokeillut lukuisia eri kalentereita ja myös hylännyt niistä yhtä monta. Käytössäni on ollut A5 kokoinen rengasplanner ja lukuisia personal kokoisia eri kansilla. Välillä olen hypännyt Traveler’s notebookin matkaan, kokeillut yhteiseloa useaan kertaan eri kokoisten Happy Plannereiden kanssa ja syöksynyt syvään päähän bullet journalin matkassa. Tietyt kalenterit ovat vuosien aikana olleet sellaisia, joiden pariin palaan hetken jotain muuta kokeiltuani. Nämä ovat olleet personal kokoinen rengasplanner, Happy Planner ja TN. Jokainen edellä mainittu kalenteri löytyy edelleen hyllystä ja osassa on sisällään valmiit tyhjät viikkosivut, jos halu palata iskee.

Viimeiset kolme vuotta yhtäjaksoisesti pääkalenterina on onnistuneesti palvellut Hobonichi weeks. Kalenteri on ensimmäinen laatuaan, jota en ole kertaakaan hylännyt tuona aikana, vaikka väliin on elämän yllättäessä jäänytkin tyhjiä viikkoja. Pääkalenterin rinnalla kulkeva memory planner puolestaan on vaihtunut tiuhaan vuosien aikana. Tällä hetkellä sitä toimittaa Hobonichi cousin avec, mutta ensivuodelle on tulossa Happy Planner mini. Olen yhtä aikaa pelokas ja innossani hypätessäni jälleen HP:n matkaan.

Millainen sinun kalenterimatkasi on ollut? Kuulisin siitä mielelläni postauksen kommenteissa.

Halauksin, Janita V.

Jouluinen DIY-kollaasipaperi

Helou helou helou! Tämän kertaisessa keksiviikkopostauksessa tuunaillaan musteilla töpötellen sekä leimaillen. Itse käytin kollaasipaperini pohjana kuittipaperia, työsuhde-etuna kun jämäpätkiin käsiksi pääsen. Samaa kerrostamista kuin itse käytin, voi kuitenkin hyödyntää mille hyvänsä leimattavalle paperille, tai miksei vaikka suoraan kalenterin sivuillekin!

Aloitin kiinnittämällä kuittipaperisuikaleen muutamalla washin palalla suojapaperiin paikoilleen, ja töpöttelin pinkkiä mustetta koko paperiin.

Samaa mustetta käyttäen lisäsin yksityiskohtia sapluunan läpi. Halusin vielä hiiiukan lisää kontrastia pohjaan, ja jatkoinkin sapluunakuviointia vaihtaen musteen tummempaan pinkkiin.

Tässä kohtaa oli melkoisen pinkki tausta valmis leimattavaksi! Itselläni on jo vahvasti katse joulussa, ja visioin käyttäväni tätä kollaasipaperia mahdollisesti korttiaskartelussa tai kirjekuorien tuunaamisessa. Siispä kaivelin esille aarrelaatikosta talvisia ja jouluisia leimoja.

Muutaman leiman painon ensin korallisella punaisella, kunnes siirryin mustaan musteeseen. Punertavat leimakuvat eivät hyppää valmiista tuotoksesta silmille, mutta toivat mukavaa extra-syvyyttä kerrostukseen. Mustalla leimatut kuviot taas erottuvat selkeinä nopealla vilkaisullakin. Tässä kohtaa olisi voinut paperiin lisäillä myös jo esimerkiksi jouluisia tarroja mustalla leimattujen kuvien kaveriksi/niiden sijaan, mutta itse pidättäydyin tällä erää ainoastaan mustehommissa. Muiden koristeiden aika olkoon jatkojalostuksen hetkellä!

Tätä paperia oli niin kiva pipertää, että tuunailin heti perään kaksi muutakin suikaletta! Saapi nähdä mihin nämä vielä palasina tiensä löytävätkään…

Joulua odottelevin tuunailuterveisin,

Inka