Kuukausi: helmikuu 2023

Koukuttavaa bongailua ja sommittelua

Minua pyydettiin kirjoittamaan jäsenpostaus ”aikakauslehtien superluovasta käytöstä kalenterituunauksessa”. Kalenterimanian yhteisö on superluovia tekijöitä pullollaan, joten olin vähän hämilläni, mutta toki tykkään kirjoittaa siitä, miten itse tuunailen.

Kirjoitin vuoden 2021 lokakuussa Kalenterimanian blogiin samaa aihetta liipaten: ”Kierrätyksestä kauneutta ja iloa kalenteriin”. Sen jälkeen tyylini on aika paljon muuttunut – se, mikä ei ole muuttunut, on kierrätysmateriaalien eli pääasiassa vanhojen aikakauslehtien ja mainosten käyttäminen. Vain joskus jokunen lahjaksi saatu tarra pääsee mukaan kalenteriin.

Minulla on nyt toista vuotta peräkkäin kalenterina Maaret Kallion Lujasti lempeä. Siinä on tuunaustilaa
viikkoaukeamissa sekä jonkin verran kuukausiaukeamissa ja kuukausittaisissa tehtävissä. Tosin joku voisi
sanoa, ettei viikkoaukeamissa ole tuunaustilaa, mutta itse tykkään täyttää päiviä viikon väri- tai muun
teeman mukaisesti. Kun viikko on menossa, täytän surutta merkintöjä kuvien päälle.

Tässä tammikuun aukeamassa teemana ovat muodot ja väriyhdistelmä lila-oranssi. Osa kuvista on jonkun
aikakauslehden leivontaohjeista, osa Oriflamen esitteestä. Aloin viime vuonna tehdä leikkeisiin kynällä
tarkoituksellisen rosoiset reunaviivat, ja tykkään edelleen tästä tyylistä. Käytän kuvissa sekä suoria linjoja
että epämääräisiä revittyjä reunoja.

Kollaasimaisuus näkyy tuunauksissa välillä paljonkin, kuten tässä maaliskuisessa aukeamassa.

Tässä vähän arkisempaa tyyliä, jossa teemana laatikot ja väriyhdistelmät. Poimin lehdistä myös sopivia
tekstinpätkiä.

Kalenterin puolivälistä löytyvä tehtävä – joka tehdään tammikuussa – ”Tämän vuoden haaveita” on lähes
kokonaan lehdistä poimituista teksteistä koottu.

Lisäksi tykkään poimia kalenteriin erilaisia kodin kalusteita ja sisustusta, kuten sohvia, sänkyjä, lepotuoleja,
laatikoita, peilejä, pöytiä… sekä ikkunoita ja ovia.

Vaaleat ja kauniit sisustusyksityiskohdat tuovat kalenteriin raikkautta.

Helmikuun Pysähdyksen paikka sai kuvakseen harmonisen värisen sohvan.

Tottakai käytän paljon myös kukkia ja luontokuvia.

Toisinaan aukeaman kuvitus saa teemansa Maaret Kallion tekstistä, kuten tässä.

Lehtipino vaatehuoneessa on vielä korkea, kiitos lehtiä lahjoittavien ystävien sekä kirjastosta tuotujen
poistolehtien. Nämä lähteet tuntuvat olevan ehtymättömiä, joten rauhoittava ja koukuttava lehtituunailu
varmasti jatkuu pitkään!

-Satu

Lukemisen aloittamisen vaikeudesta

En ole oikeastaan koskaan pitänyt lukemisesta, vaikka kirjoja hyllystäni löytyykin. Osa syy varmasti on lukihäiriössäni, jota ei kuitenkaan koskaan ole sen tarkemmin todettu. Jo ensimmäiseltä luokalta muistan Aapisen, johon opettaja oli kynällään tehnyt merkintöjä ’Janita lukee vain tämän’, kun muut luokkalaiset lukivat sujuvasti koko kappaleen. Muistan monet kirja-arvostelut, jotka sain tehdyksi vain, koska lopulta äiti joutui lukemaan kirjan minulle. Takakannen perusteella tehty arvostelu tai esitelmä kirjasta kun ei mennyt opettajalle läpi kuin sen kerran.

Tammikuun alussa olin iloinen saadessani ensimmäisen äänikirjan kuunneltua ja sen myötä merkinnän kalenterin takana olevaan seurantaan. Ilokseni kirja sopi myös ystäväporukan lukuhaasteeseen. Tunsin valtavaa ylpeyttä, joka kuitenkin katosi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Jo heti seuraava äänikirja jäi kesken, kun mahdollisuutta sen loppuun kuuntelemiseen heti kerralla ei ollut. Samoin seuraava ja sitä seuraava. Syntyi jumi, joka on jatkunut yli kuukauden. Äänikirjapalvelussa vaihtoehtoja tuntui olevan liikaa mistä valita, enkä osannut tarttua mihinkään. Tein lopulta radikaalin ratkaisun ja peruin koko palvelun tilaamisen.

Olen ihminen, joka innostuu asioista täysillä, mutta samaan aikaan innostus myös katoaa yhtä nopeasti. Näin tapahtuu lukemisen kanssa. Aloitan uuden kirjan lukemisen ahmien ja sillä ajatuksella, että se on luettava heti loppuun. Jos kirja jää kesken, saan hyvin harvoin aikaiseksi palata siihen takaisin. Kirjahyllystäni löytyy lukuisia kesken jääneitä tarinoita, jotka olen lukenut puoliväliin ja unohtanut. Ne harvat kerrat, kun luen jotain, palaan tuttuihin tarinoihin, jotka olen jo kerran saanut loppuun.

Uskon, että ryhmästä löytyy myös muita erilaisten lukuvaikeuksien kanssa kamppailevia. Vertaistuella minkä tahansa ongelman tullessa eteen on usein helpompi saada se ratkaistua. Haluankin siis kysyä, miten sinä olet päässyt yli lukujumista tai aloittamisen vaikeudesta?

Bisous Janita V.