Minua pyydettiin kirjoittamaan jäsenpostaus ”aikakauslehtien superluovasta käytöstä kalenterituunauksessa”. Kalenterimanian yhteisö on superluovia tekijöitä pullollaan, joten olin vähän hämilläni, mutta toki tykkään kirjoittaa siitä, miten itse tuunailen.
Kirjoitin vuoden 2021 lokakuussa Kalenterimanian blogiin samaa aihetta liipaten: ”Kierrätyksestä kauneutta ja iloa kalenteriin”. Sen jälkeen tyylini on aika paljon muuttunut – se, mikä ei ole muuttunut, on kierrätysmateriaalien eli pääasiassa vanhojen aikakauslehtien ja mainosten käyttäminen. Vain joskus jokunen lahjaksi saatu tarra pääsee mukaan kalenteriin.
Minulla on nyt toista vuotta peräkkäin kalenterina Maaret Kallion Lujasti lempeä. Siinä on tuunaustilaa
viikkoaukeamissa sekä jonkin verran kuukausiaukeamissa ja kuukausittaisissa tehtävissä. Tosin joku voisi
sanoa, ettei viikkoaukeamissa ole tuunaustilaa, mutta itse tykkään täyttää päiviä viikon väri- tai muun
teeman mukaisesti. Kun viikko on menossa, täytän surutta merkintöjä kuvien päälle.
Tässä tammikuun aukeamassa teemana ovat muodot ja väriyhdistelmä lila-oranssi. Osa kuvista on jonkun
aikakauslehden leivontaohjeista, osa Oriflamen esitteestä. Aloin viime vuonna tehdä leikkeisiin kynällä
tarkoituksellisen rosoiset reunaviivat, ja tykkään edelleen tästä tyylistä. Käytän kuvissa sekä suoria linjoja
että epämääräisiä revittyjä reunoja.
Kollaasimaisuus näkyy tuunauksissa välillä paljonkin, kuten tässä maaliskuisessa aukeamassa.
Tässä vähän arkisempaa tyyliä, jossa teemana laatikot ja väriyhdistelmät. Poimin lehdistä myös sopivia
tekstinpätkiä.
Kalenterin puolivälistä löytyvä tehtävä – joka tehdään tammikuussa – ”Tämän vuoden haaveita” on lähes
kokonaan lehdistä poimituista teksteistä koottu.
Lisäksi tykkään poimia kalenteriin erilaisia kodin kalusteita ja sisustusta, kuten sohvia, sänkyjä, lepotuoleja,
laatikoita, peilejä, pöytiä… sekä ikkunoita ja ovia.
Vaaleat ja kauniit sisustusyksityiskohdat tuovat kalenteriin raikkautta.
Helmikuun Pysähdyksen paikka sai kuvakseen harmonisen värisen sohvan.
Tottakai käytän paljon myös kukkia ja luontokuvia.
Toisinaan aukeaman kuvitus saa teemansa Maaret Kallion tekstistä, kuten tässä.
Lehtipino vaatehuoneessa on vielä korkea, kiitos lehtiä lahjoittavien ystävien sekä kirjastosta tuotujen
poistolehtien. Nämä lähteet tuntuvat olevan ehtymättömiä, joten rauhoittava ja koukuttava lehtituunailu
varmasti jatkuu pitkään!
-Satu