Ollaan nyt muutama torstai nähty miten ylläpito esittelee omat tuunauspaikkansa tai työpisteensä. Asun itse yksiössä Helsingissä niin tilaa erilliselle työpöydälle ei ole. Olen kuitenkin muutamia vuosia sitten tehnyt itse pitkän puupöydän, joka toimii työpisteenäni, ruokailutilana ja mihin nyt ikinä sitä satun tarvitsemaan. Halusin pitkän pöydän juuri siitä syystä, että toiseen päähän voin huoletta levittää maalaustarvikkeet. Toisessa päässä voin sitten vaikka kasata palapeliä. Pöydän päästä löytyy kärry missä on yleisimmin käyttämäni kynät, maalit ja siveltimet sekä pieni rasiallinen tarroja ja washisampleja, jotka sopivat sen kuukauden teemaan.

Muutoin tarrat, paperit ja muut askartelutarvikkeet asuvat laatikoissa sängyn alla. Levittelen ne yleensä kerran vuodessa ja jaan teemojen mukaan laatikoihin. Näin on helppo ottaa kunkin kuun teeman mukaiset tarvikkeet esille. Teenkin kalenteria pääsääntöisesti pöydän ääressä.

Bullet journal/ art journal onkin sitten asia erikseen. Toki maalailen tai piirrän osan kuvista pöydän ääressä, mutta vain pienen osan. Kirjanen kulkee mukanani suurimman osan ajasta, koska eihän sitä voi tietää milloin inspiraatio iskee. Silloin paikkana toimii luonto, kirjasto, kahvila, juna, riippumatto tai periaatteessa mikä vaan paikka mihin voin tavarani levittää.

Jälkimmäinen kuva onkin todenmukaisempi näkymä siitä miltä pöytä näyttää, kun useampi projekti on kesken. Pöydän alla oleva valtava punainen työkaluboksi on minun kotipenaalini. Siellä on värikynät, vesivärit, tussin, vahaliidut ja muut mitkä eivät ole viikoittaisessa käytössä. Lukuun ottamatta akryylimaaleja, jotka ovat omassa laatikossaan. Asunnostani löytyykin harrastukseen liittyviä tarvikkeita useammasta paikasta. Kuulostaa ehkä sekavalta, mutta onneksi itse tiedän mitä missäkin on. Ainakin suunnilleen.

Olen viime aikoina opetellut laittamaan tavarat iltaisin pois pöydältä. Ihan vaan koska keskellä asuntoa oleva työtila tekisi kodista helposti sotkuisen näköisen. Onneksi ne on kuitenkin pöydän päässä helposti saatavilla aina kun niitä tarvitsen.

Katja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *