Mainos: Tacky glue ja musteet ostettu Klemarikellarista. Vesivärit Gansai tambi ostettu Suomen taidetarvikkeesta.
Surffaillessani Instagramin ihmeellisessä maailmassa eteeni tuli video jossa kirjoitettiin liimalla, mikä sen jälkeen kuorrutettiin suolalla. Kirjoitus viimeisteltiin värjäämällä suola vesivärillä tai mustetipoilla. Päätin, että tästä pitää ottaa selvää.
En tiennyt tarkkaa menetelmää, mutta päätin kokeilla sen enempää googlaamatta. Kirjoitin Tacky gluella sanan (varmasti mikä tahansa juokseva askarteluliima käy) ja kaadoin suolaa päälle. Käänsin paperin ja varistelin ylimääräisen suolan pois ja värjäsin vesiväritipoilla kirjoituksen. Liima ei ehtinyt kuivua ja se levisi suolan alla ja suola liukeni vetiseksi. Liimaa oli ehkä liikaa ja vesiväri liian märkää.
Uusi yritys! Tein kaksi kirjoitusta ja kaadoin kasan suolaa päälle. Tällä kerralla jätin ylimääräisen suolan tekstin päälle ja annoin kuivua rauhassa, ainakin puoli päivää varmuuden vuoksi. Ei, tämä ei ollut hyvä, koska suola keräsi liimasta kaiken kosteuden ja oli nyt yksi iso möykky. Kuolen nauruun!
Kaadoin suolan pois ja sain osan möykystä rapsuteltua irti. Nyt suolaa on ainakin enemmän liimassa kiinni, jonka oletin olevan hyvä juttu, ”Enemmän värjäyspintaa” ajattelin. Totuushan on se, että suola alkoi varista poi kuivumisen vuoksi. Se olisi kai selkeästi kaivanut väriä aiemmin, jotta suola hieman liukenisi ja kovettuisi?
Noh, kolmas kerta toden sanoo, vai sanooko? Vaihdoin liiman Erikeeperiin ja koitin olla kirjoittamatta liian paksua ääriviivaa. Laitoin suolan heti ja annoin kiinnittyä vain muutaman kymmenen sekunnin ajan, kunnes varistelin suolan pois. Nyt minulla oli kaksi testattavaa, kaksi eri liimaa jotka olivat erilaiset, kuiva sekä tuore liima. Toiseen tekstiin testasin vesiväriä ja toiseen mustetta. Nyt muistutin itseäni ettei saa uittaa, vaan pikku hiljaa värjätään kohta kerrallaan ja annetaan kuivua.
Kuvan valkoisella korttipohjalla on tuore Erikeeper ja mustalla kuivunut Tacky glue. Testasin Love-teksteihin mustetta ja sydämiin vesiväriä. Ero on selvä, muste levittyi paljon tehokkaammin suolan kautta tekstiin laajemmalle alueelle. Vesiväriä sai töpöttää ja pelätä, ettei vettä tulee liikaa. Se, että oliko liima kuivaa vai tuoretta ei ollut minusta eroa, kuivassa oli vaan vähemmän suolaa jäljellä. Kuivuttuaan värjäämisen jälkeen teksti on kovaa ja pysyy hyvin kiinni. Pitää kuitenkin varoa taittamasta korttia, ettei teksti lohkea.
Tämän postauksen aikana kertyneiden havaintojen perusteella paras tapa oli ohut liimavana, joka heti peitetään suolalla ja noin 20 sekunnin päästä kaadetaan pois, sekä värjätään melko heti musteella varovasti. Erikeeper toimi ehkä paremmin vaikka muuten käytän aina Tacky glueta.
Hauska efekti, mutta kestävyydestä en tiedä vielä. Mitä tästä testauksesta opimme? Aina ei mene niin itsevarmasti sukkana maaliin kuin luuli, mutta harjoitus tekee mestarin. Eli rohkeasti kokeilemaan uusia juttuja ja älkää luovuttako, vaikka aluksi menisi hieman metsään.
Kivaa kässäkeskiviikkoa – Linksu