Kuukausi: syyskuu 2021

Päiväuniltaan herännyt bujo

Olen kokeillut bujoilua ensimmäisen kerran v. 2016, mutta silloin idea meni vähän ohi, ja bujolle kävi kuten muillekin kalentereille sitä ennen; kahden viikon jälkeen laatikon pohjalle. Sytyin toisen kerran bujoilulle v. 2020. Kokiessani yhden kovimmista romahduksistani, annoin bujolle mahdollisuuden olla mukana tukemassa arkea. Olin yllättynyt, kun innostus ei loppunutkaan kahden viikon jälkeen ja oli jossain vaiheessa ainoa mielenkiinnonkohteeni. Bujo tuki arjen rytmiä, mutta suurin apu siitä oli luovuuden vapauttamiselle. Kun tein käsilläni jotain luovaa, missä en voinut tavoitella täydellisyyttä, sain siitä voimaa.

Sanotaan, että bujoilu kannattaa aloittaa omasta tarpeesta ja rakentaa sisältö sen mukaan. Kannattaa myös muistaa, että tarpeet vuoden varrella voivat muuttua ja antaa itselle armoa, että myös bujo muuttuu ajan myötä. Välillä se voi jäädä laatikon pohjalle nukkumaan eikä sen vuoksi kannata potea epäonnistumista tai syyllisyyttä. Se kertoo sen hetkisestä tarpeesta, on aika jättää harrastus sivuun.

Oma bujoni teki hurjasti töitä vuoden ajan, se toimi työkaluna taloudenhoidossa, päiväkirjana, taidepohjana ja joskus kyyneleidenkin kuivaajana. Joten ei ihme, että keväällä 2021 sillä oli tarve levätä. Omassa elämässäni oli isoja muutoksia ja työn vuoksi sähköinen kalenteri tuli osaksi arkea. Koin raskaalta merkitä kahteen paikkaan samat menot, ja kun töissä olen tekemisissä kalenterin kanssa, ei vapaa-ajalla haluttanut enää viettää aikaa päivämäärien ja kellonaikojen kanssa. Muutamat pakolliset menot kuukaudessa pysyvät kyllä sähköisessä kalenterissa. Se mikä jäi kesän humputteluissa vähän jalkoihin, oli taloudellinen puoli. Visa vinkui, oli kesälomareissua ja muita kissanristiäisiä, syksyn alkaessa havahduin siihen, että budjettilaskut päässälaskuna eivät aivan täsmänneetkään. Bujolle tuli taas tarve ja oli aika puhdistaa pölyt uskollisen ystävän kansilta.

Olin tehnyt aiemmin sekalaiseen bujooni kuukausittaista budjettisuunnittelua omalla tavallani, ja se toimi, kunnes aloin vähitellen lipsumaan siitä. Nyt tarvitsin tehokkaamman pohjan ja internetin ihmeellisestä maailmasta sellaisen löysinkin. Hakukoneella etsiessäni törmäsin uuteen käsitteeseen, jaksobudjetointi*. Muutamalla kympillä sain lunastettua koneelleni pohjasivut ja ohjevideon käyttöön iäksi. En ole koskaan ollut valmiiden vihkojen ja kalenterien ystävä, siksi bujo alun perin tuli elämääni, ja nyt pohjasivuja käyttämällä voin tehdä budjettibujostani juuri sellaisen, kun haluan. Alkuun käytän pohjia tukena, mutta metodin tullessa tutummaksi uskon myöhemmin tekeväni enemmän vapaalla kädellä.

En suinkaan unohda vanhaa tämän vuoden mustasivuista bujoa, aloitin uuden luvun ja käytän sitä arjen tukena listoissa, kodinsiivouksen järjestämisessä sekä totta kai, pohjana paperi- ja kollaasitaiteelle. Tarinan opetus: Älä jumiudu ajatukseen millainen ”oikean bujon/journalin/kalenterin” tulisi olla. Anna sen muuttua sinun mukanasi, se on aina oikea juuri sinun tarpeisiisi.

-Jenny

* Jaksobudjetoinnista lisää https://www.budjettisuunnitelma.fi

Pimenevät illat inspiraation lähteenä

Postauksessa näkyvä muistikirja on saatu kaupallisessa yhteistyössä Vihkokaupan kanssa.

Minä olen syksyn lapsi. Vaikka kesän valoisuus tuo paljon energiaa, rakastan yli kaiken sitä, kun illat rupeavat pimenemään ja puiden lehdet vaihtavat väriään tuoden värien kirjon mukanaan. Pimenevien syysiltojen viettäminen lämmin teekuppi kädessä joko lukien kirjaa tai istuen alas askartelupöydän äärelle on niin rentouttavaa. Ja kuinka ihanaa onkaan kuunnella sateen tasaista ropinaa kaikessa hiljaisuudessa.

Syksy on myös hyvä tekosyy lukittautua neljän seinän sisälle vedoten juurikin pimeään ja sateeseen, paneutuen vaikka uusiin juttuihin tai vanhoihin turvallisiin tapoihin. Olen huomannut, että mitä pidemmälle olemme tätä vuotta menneet, sitä enemmän olen taas kaivannut uusien asioiden kokeilemista ja sitä terapeuttista tekemistä, mitä askartelu on minulle parhaillaan ollut.

Tässä postauksessa näkyvä sivu on muhinut ideana päässäni jo useamman päivän, kun olen samalla miettinyt, miten ihmeessä haluan sen toteuttaa. Tuppaan välillä ylianalysoimaan tekemisiäni, jonka takia itse aloittaminen saattaa olla hankalaa. Nyt nappasin vain itseäni miellyttävät musteet hyllystä ja surutta lähdin tuputtelemaan väriä sivulle. Vaikka huomasin kesken kaiken, että en omistanutkaan pientä pyöreää leimasinta, omalla tavalla tykkään jopa enemmän tästä hätäratkaisusta, jonka sain aikaiseksi söpöllä minisydänleimasimella.

Mikä on sun lempiasia syksyssä? Tuoko syksy sulle uutta inspiraatiota vai tuntuvatko pimenevät illat enemmänkin väsyttäviltä? Tule keskustelemaan tästä lisää Kalenterimanian Facebook-ryhmän puolelle! Oikein ihanaa ja rentouttavaa viikkoa kaikille!

– Laura